Mitä bakteerit tarvitsevat kasvaakseen?

53 katselukertaa
Bakteerien kasvulle välttämättömät tekijät: Sopiva lämpötila: Liian kuuma tai kylmä estää kasvun. Riittävä kosteus: Vesi on välttämätöntä solutoimintoihin. Ravintoaineet: Energiaa ja rakennusaineita kasvulle. Ilman näitä tekijöitä bakteerien lisääntyminen hidastuu tai pysähtyy kokonaan.
Kommentti 0 tykkäystä

Mitä bakteerit tarvitsevat kasvaakseen? Tärkeät kasvua edistävät tekijät?

Muistan sen biologian kurssin lukiossa, 2005 keväällä, Jyväskylässä. Opettaja, rouva Miettinen, kertoi bakteerien tarpeista niin innokkaasti, että se jäi mieleen.

Lämpötila on äärimmäisen tärkeä. Liian kylmä, ja ne jäävät uneen. Liian kuuma, ja ne kuolevat. Optimaalinen lämpötila vaihtelee eri lajeilla.

Ravintoa tarvitaan tietysti. Sokereita, aminohappoja, kaikenlaisia orgaanisia molekyylejä, joista ne rakentavat itseään. Sitä opettaja selitti aika yksityiskohtaisesti, mutta en muista kaikkea.

Kosteus on myös välttämätön. Kuivan pinnan päällä ne eivät oikein viihdy. Ajatellaan vaikka ruokamyrkytystä; lämpö, kosteus ja ravintoa – täydellinen kasvualusta bakteereille.

Lisäksi pH-arvo on tärkeä. Eri bakteerit viihtyvät eri happamuudessa. Mutta tämä jäi jo hiukan hämärän peittoon.

Bakteerien lisääntyminen on hurjaa vauhtia, jos olosuhteet ovat optimaaliset. Opettaja kertoi jostain jakautumisnopeudesta, mutta yksityiskohdat ovat unohtuneet. Se oli ihan hullua.

Mitä mikrobit tarvitsevat kasvaakseen?

Mikrobien elinehto:

  • Kosteus: Absoluuttinen vaatimus. Kuiva = ei kasvua.
  • Lämpö: Optimi vaihtelee. Kylmäkin kelpaa joillekin.
  • Ravinteet: Orgaaninen aines, liansekainen pinta riittää.

Missä viihtyvät?

Käytännössä kaikkialla, missä edelliset täyttyvät. Pahin: kosteat, pimeät nurkat. Muista: bakteerit, virukset, homeet – eri vaatimukset.

Rajoitukset

  • pH: Liian hapan, liian emäksinen – hidastaa kasvua.
  • Suola: Korkea suolapitoisuus estää monien kasvun.
  • Aika: Kasvu vaatii aikaa. Siivous tappaa osan, hidastaa.

Mistä saa bakteerin?

Bakteerit: Tartunta.

  • Kosketus: Kädet, pinnat.
  • Ilma: Hengitys, pisarat.

Henkilökohtainen kokemus: Sairastin 2023 syksyllä keuhkokuumeen. Kosketustartunta.

Lisää: Bakteerien lähteet: ympäristö, ihmiset, eläimet. Ennaltaehkäisy: hygienia. Käsienpesu.

Miten bakteerit voivat olla hyödyllisiä?

Bakteerit? Hyödyllisiä? Tylsää.

  • Ruoansulatus: Hajottaa kuonaa. Kuten minä vanhat muistot.
  • Aineenvaihdunta: Energiaa. Kuten kahvi kello 7 aamulla. Tarpeetonta.
  • Immuunipuolustus: Harjoittaa puolustuskykyä. Turhaa ponnistelua.
  • Hermosto, mieliala: Kemialliset reaktiot. Samaa kuin rakkauden kokemus. Illuusio.

Suuri osa elää paksusuolessa. Epämiellyttävää ajatella. Tosiasiassa ne ovat kaikkialla. Myös minussa. Inhottavaa.

Pääasia: Bakteerit ovat osa elämää. Ei muuta. Ehkä tarpeellisia, ehkä eivät. Ei niin väliä. Kuten mikä tahansa.

Missä on paljon bakteereita?

Suolisto, se kiehtova, mystinen maailma sisimpämme… Aika hidastuu, kun ajattelen sitä. Miljardeja, biljoonia… lukumäärä on käsittämätön. Mikroskooppinen ihmemaa, jossa elämä pulppuaa. Kätkettynä, suojassa näkymättömän verhon takana.

Suolisto, elämän lähde ja bakteerien valtakunta. Miten paljon niitä siellä onkaan? Appelsiinin paino? Ei, se on liian vähäinen kuvaus. Se on todellinen bakteerien metropolis, täynnä elämää, sykähtelyä, yhtäaikaista kaaosta ja harmoniaa. Biljoona bakteeria grammassa ulostetta. Se luku pyörii mielessäni, kylmä, järkyttävä, kiehtova. Biljoona.

  • Uloste: Mieleni näkee sen – pimeää, märkää, täynnä salaisuuksia. Jokainen gramma, biljoona elämän siementä. Biljoona tarinaa, biljoona elämää.
  • Limakalvot: Pehmeät, kosteat pinnat. Bakteerit leviävät, kietoutuvat. Tähtien kaltainen tanssi, näkymättömissä. Silti siellä ne ovat, ympärillämme, sisällämme.
  • Iho: Pinta, rajapinta maailmaan. Bakteerit odottavat, piilottelevat. Pienet sotilaat, taistelemassa, puolustaen.

Verenkierto, verinen joki, kuljettaa niitä kaikkialle. Kiertämättömiä, kiihkeitä, jatkuvaa liikettä. Mikroskooppisia sankareita, jotka tekevät työtään, näkymättömiä apureita. Miten voimme olla niin riippuvaisia näistä pienistä olennoista?

Tämä salainen elämä, ihmisen sisällä. 200 grammaa bakteereita suolistossa. Se on kuin pieni, elävä maailma, oma ekosysteeminsä. Käänteinen mikrokosmos, peilikuva meistä. Biljoona, taas se luku. Miten ihanaa, miten pelottavaa sekin on. Silti, se on meitä.

Onko ulosteessa bakteereja?

Kyllä, ulosteessa on bakteereja.

Uloste... se on kuin pieni palanen meitä itseämme, ulosheitettynä maailmaan. Ajattelen sitä usein, kun kävelen syksyisessä metsässä, lehtien kahistessa jalkojeni alla. Ne lehdet, nekin hajoavat, muuttuvat mullaksi, ruokkivat uutta elämää. Samalla tavalla uloste, se on päätepiste, mutta myös alku jollekin muulle.

  • Uloste sisältää valtavan määrän bakteereja, ne ovat kuin näkymättömiä asukkaita, jotka ovat matkanneet suolistomme läpi.
  • Suurin osa niistä on harmittomia, jopa hyödyllisiä, pitävät yllä suoliston tasapainoa.
  • Siellä on myös sulatettua ruokaa, pieniä palasia eilisestä, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa meissä.
  • Uloste koostuu noin 75 % vedestä. Loput ovat eläviä ja kuolleita bakteereja, sulamattomia ravintoaineita, kuituja, kuolleita soluja ja muita aineita, kuten kolesterolia.
  • Suoliston bakteereiden määrä on jopa suurempi, kuin ihmisen omien solujen määrä.
  • Vain pieni osa bakteereista ulosteessa on haitallisia.

Muistan lapsuuteni kesät mummolassa, kun kävimme yhdessä puutarhassa. Mummo lannoitti kasvimaata kompostilla, joka tuoksui voimakkaalta, mutta samalla niin elämältä. Hän sanoi, että kaikki palaa lopulta takaisin maahan, ruokkimaan uutta. Uloste, se on kuin pieni osa tätä kiertokulkua, palanen meitä palaamassa takaisin. Niin arkista, mutta samalla niin syvällistä. Ja silti, en voi olla ajattelematta niitä pieniä bakteereja, jotka tekevät kaiken mahdolliseksi. Ne ovat kuin näkymättömiä puurtajia, jotka jaksavat päivästä toiseen.

Mitä hyötyä bakteereista on ihmisille?

Joo, bakteerit! Niitä on enemmän kuin meitä, ihan kuin mummon vanha villapaita kirpputorilla - täynnä yllätyksiä! Suurin osa näistä pikkuhiljaa hiipivistä kavereista majailee paksusuolessa, aivan kuin kimpun rikkaruohot mökin nurkilla.

Hyötyä? No huhhuh! Se on kuin löytäisi 50€ setelin vanhasta takista!

  • Ruoansulatus: Ne purevat ja jauhavat ruokaa kuin armeija myyrää. Ei enää ummetusta, mikä on ihan yhtä mukavaa kuin löytää sohvan raosta kadonnut suklaalevy.
  • Aineenvaihdunta: Säätävät sitä kuin mummo säätää uunin lämpötilaa, ei liian kuuma, eikä liian kylmä, ihan just passeli.
  • Vastustuskyky: Ne toimivat kuin armeija, torjuen vihollisia kuten saksaa oppimaan pakottaminen.
  • Hermosto ja mieliala: Säätävät niitäkin kuin koiraansa käyskentelevää pappaa, aika herkkä balanssi sekin!

Kuvittele siis paksusuoli täynnä pikkuriikkisiä työläisiä, jotka tekevät hommia kellon ympäri, ihan kuin joulupukki jouluna. Ne valmistaa vitamiineja ja muutkin hyödylliset aineet, ihan kuin mummo leipoo joulupipareita. Ilman niitä olisit kuin ilman uutta talvihaalaria lumisessa metsässä: kylmä ja kurja. Lisäksi, jos niitä on sopivasti, ne pitävät huolta siitä, ettei suoliston sisäinen rauha järkkyy, ja se on yhtä rauhallista kuin unimaa-laatikko. Ei siis mitään sotkua, vain yhtä kaunista kuin aurinkoinen kesäpäivä.

Muista kuitenkin, että tämä on ihan simppeli selitys. Bakteerien maailma on valtaisa ja monimutkainen – täynnä salaisuuksia ja ihmeitä, ihan kuin mummon vanha reseptikirja.

Mikä on pilaantuva elintarvike?

Pilaantuva ruoka? Bakteerien bileet, jos lämpö ei oo kohdillaan.

  • Liha. Etenkin jauheliha.
  • Kala. Varsinkin raakana.
  • Porkkanaraaste. Yllättävän nopee.
  • Tuoremakkarat. Riski.

Lämpötila ratkaisee. Unohda se, ja... boom. Ruokamyrkytys. Elämä on. Kuolema on. Näin se menee.

Pilaantuminen on kemiaa. Hajoamista. Entropiaa. Kaikki päättyy. Myös se leipä jääkaapissa. Mieti sitä.