Mitä eroa on biokaasulla ja maakaasulla?

Biokaasun ja maakaasun ero: Uusiutuva vs fossiilinen alkuperä

Polttoaineiden keskeinen biokaasun ja maakaasun ero vaikuttaa merkittävästi hiilijalanjälkeen, energiariippuvuuteen ja yritysten yleiseen kestävyyteen nykyisessä haastavassa markkinatilanteessa. Oikean energiamuodon valinta turvaa kestävän kehityksen tavoitteet ja vähentää ympäristöriskejä pitkällä aikavälillä. Huolellinen perehtyminen näiden kaasujen ominaisuuksiin auttaa tekemään taloudellisesti järkeviä päätöksiä ja estää kalliit virheinvestoinnit tulevaisuuden energiaratkaisuissa.

Biokaasu ja maakaasu: Saman kolikon kaksi eri puolta

Biokaasun ja maakaasun ero on niiden alkuperässä ja aikajänteessä, jolla ne syntyvät. Maakaasu on miljoonia vuosia vanhaa fossiilista ainetta, kun taas biokaasu on tuoretta, uusiutuvaa energiaa, jota valmistetaan orgaanisesta jätteestä. Kemiallisesti molemmat ovat kuitenkin lähes samaa tavaraa: pääosin metaania (CH4).

Käytännön tasolla valinta näiden kahden välillä vaikuttaa suoraan hiilijalanjälkeen. Biokaasu on kiertotalouden huipentuma, jossa jätteet muunnetaan polttoaineeksi. Maakaasu taas on tehokas mutta fossiilinen energialähde, joka vapauttaa ilmakehään uutta hiilidioksidia maan alta. Mutta on yksi juttu. Moni kuluttaja ei tiedä, että niitä voi tankata samaan autoon sekaisin ilman ongelmia. Se on itse asiassa hämmentävän helppoa.

Alkuperä ja tuotanto: Jätettä vai fossiilisia varantoja?

Kun tarkastellaan aihetta biokaasun tuotanto ja alkuperä, se perustuu biologiseen prosessiin, jota kutsutaan mädätykseksi. Siinä mikrobit hajottavat orgaanista materiaalia, kuten ruokajätettä, lantaa tai puhdistamolietettä hapettomissa olosuhteissa. Tämä prosessi on nopea ja vie vain muutamia viikkoja. Maakaasu puolestaan on peräisin muinaisista merenelävistä ja kasveista, jotka ovat puristuneet maan alla korkeassa paineessa ja lämpötilassa miljoonien vuosien ajan.

Biokaasun tuotannossa saavutetaan huomattava 85-90 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöissä verrattuna perinteisiin polttoaineisiin. Se on valtava ero. Maakaasu puolestaan on fossiilisista polttoaineista puhtain, ja se tuottaa noin 20 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin bensiini. ^[3] Silti se on uusiutumaton luonnonvara. Biokaasua voimme sen sijaan tuottaa niin kauan kuin tuotamme biojätettä tai kasvatamme biomassaa.

Aluksi olin itsekin epäileväinen biokaasun suhteen - tuntui oudolta ajatella, että eilisen perunankuoret liikuttavat autoa tänään. Mutta kun näin mädätyslaitoksen toiminnassa, tajusin sen nerokkuuden. Se on suljettu kierto. Ei hukkaa, vain energiaa ja lannoitteita.

Ympäristövaikutukset ja elinkaari

Kun puhutaan ympäristöstä, on katsottava koko elinkaarta. Biokaasun hiilidioksidipäästöt lasketaan nollaksi, koska poltossa vapautuva hiili on jo valmiiksi osa ilmakehän luonnollista kiertoa. Kasvit ovat sitoneet sen kasvaessaan, ja nyt se vain palaa takaisin. Maakaasua käytettäessä vapautetaan hiiltä, joka on ollut varastoituna maan alla miljoonia vuosia, mikä kasvattaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.

Typpidioksidipäästöt ovat molemmilla kaasuilla alhaiset verrattuna dieselautoon. Pienhiukkaspäästöjä ei myöskään synny juuri lainkaan. Tämä tekee kaasuautoilusta erinomaisen vaihtoehdon kaupunkien ilmanlaadun kannalta. Maakaasu on kuitenkin askel kohti puhtaampaa energiaa, kun taas biokaasu on se varsinainen tavoite.

Olen nähnyt monen yllättyvän tästä. Moni luulee, että sähköauto on ainoa vaihtoehto ekologiseen liikkumiseen. Totuus on kuitenkin vivahteikkaampi. Biokaasuauto voi olla elinkaariarvioiden mukaan jopa sähköautoa puhtaampi, jos sähkö tuotetaan fossiilisilla lähteillä. Kaikki riippuu kontekstista.

Voiko biokaasua ja maakaasua käyttää sekaisin?

Tämä on yleisin kysymys, johon törmään: voiko biokaasua käyttää maakaasuautossa? Vastaus on lyhyt: kyllä. Auto ei tiedä, kumpaa kaasua tankissa on. Molemmat kaasut puhdistetaan ennen käyttöä niin, että niiden metaanipitoisuus on vähintään 95-97 prosenttia. Tätä jalostettua biokaasua kutsutaan usein biometaaniksi.

Käytännössä tankkausasemalla voit valita joko biokaasun tai maakaasun. Voit tankata ne samaan säiliöön. Ne sekoittuvat keskenään täydellisesti. Tämä joustavuus on kaasuautoilun suuri etu. Jos biokaasua ei ole saatavilla, maakaasu toimii hätävarana.

Muistan, kun eräs ystäväni pelkäsi autonsa hajoavan, jos hän vaihtaa maakaasusta biokaasuun kesken matkan. Nauroin hieman - ehkä turhaankin. Se on yleinen luulo. Mutta se on täysin turha pelko. Moottori ei erota näitä kahta toisistaan, ainoastaan lompakko ja omatunto huomaavat eron.

Hinta ja saatavuus Suomessa

Suomessa biokaasun hinta verrattuna maakaasuun on vaihdellut viime vuosina merkittävästi. Aikaisemmin maakaasu oli selvästi halvempaa, mutta vuodesta 2022 alkaen tilanne on tasaantunut tai jopa kääntynyt toisinpäin. Biokaasun hinta on usein vakaampi, koska se tuotetaan paikallisesti, eikä se ole yhtä riippuvainen kansainvälisistä kriiseistä tai putkikaasun tuonnista.

Tällä hetkellä biokaasun hinta pumpulla on noin 2,20 euroa per kilo. ^[5] Koska yksi kilo kaasua vastaa energiasisällöltään noin 1,5 litraa bensiiniä, on säästö huomattava. Maakaasu on usein hieman edullisempaa, mutta ero on kaventunut. Moni valitsee biokaasun sen ekologisuuden vuoksi, vaikka se maksaisi muutaman sentin enemmän.

Lopulta kyse on arvovalinnoista. Maakaasu on edullinen siirtymäajan polttoaine, mutta biokaasu on se, mihin haluamme mennä. Suomessa on tällä hetkellä yli 70 kaasuntankkausasemaa, ja määrä kasvaa jatkuvasti, erityisesti biokaasun osalta. Se on kotimaista ja tukee huoltovarmuutta. Se on järkevää.

Biokaasu vs. Maakaasu: Keskeiset erot pähkinänkuoressa

Biokaasu (CBG/LBG)

- Vakaampi hinta, usein hieman maakaasua kalliimpaa.

- Laskennallisesti nolla elinkaaren aikana (vähennys jopa 90 %).

- Uusiutuva: Valmistetaan jätteistä, lannasta ja biomassasta.

- Korkea: Tuotetaan usein paikallisesti Suomessa.

Maakaasu (CNG/LNG)

- Yleensä markkinoiden edullisin vaihtoehto, mutta heilahtelee.

- Pienemmät kuin bensiinillä, mutta vapauttaa uutta hiiltä.

- Fossiilinen: Porataan maaperän syvistä varannoista.

- Heikompi: Riippuvainen tuonnista ja globaaleista markkinoista.

Mikon valinta: Kaasuautoilun alkutaival Espoossa

Mikko, 34-vuotias ohjelmistokehittäjä Espoosta, osti käytetyn kaasuauton säästääkseen työmatkakuluissa ja pienentääkseen perheensä hiilijalanjälkeä. Alussa hän oli kuitenkin hämmentynyt eri lyhenteiden (CNG, LNG, CBG) viidakossa.

Ensimmäisellä tankkauskerralla Mikko pelkäsi valitsevansa väärän pistoolin ja vahingoittavansa autoaan. Hän seisoi asemalla kymmenen minuuttia lukien ohjeita puhelimellaan, kun takana tuli jo jonoa.

Lopulta hän tajusi, että henkilöautoon sopii vain CNG/CBG-pistooli. Hän kokeili ensin maakaasua hinnan takia, mutta huomasi pian, että biokaasu teki hänestä ylpeämmän valinnastaan ilman mitään muutosta auton kulussa.

Vuoden jälkeen Mikko on säästänyt polttoainekuluissa noin 900 euroa ja käyttää nyt pelkästään kotimaista biokaasua, jonka hinta on pysynyt yllättävän vakaana koko vuoden 2026 ajan.