Mitä tapahtui 100 miljoonaa vuotta sitten?

27 katselukertaa
Noin 100 miljoonaa vuotta sitten, liitukauden lämpöhuipun aikaan, muodostui suuri osa maailman öljyvaroista. Samanaikaisesti jättiläismanner Pangea jatkoi hajoamistaan, Atlantin valtameri laajeni ja Afrikan liikkeen myötä Alppien vuoristo alkoi muodostua.
Kommentti 0 tykkäystä

Kysymys?

Muistan kun seistiin siellä Alpeilla, 2019 kesällä, sellainen tunne, että maa vaan nousee ympärillä. Ihan mieletöntä ajatella, että kaikki se on alkanut niin kauan sitten, liitukaudella. Se oli aika jolloin maa oli ihan eri paikka, melkein kuin toisella planeetalla.

Mä ajattelin, että miten se on mahdollista, että sellainen valtava vuoristo voi syntyä tyhjästä. Sitten luki jotain siitä, miten Afrikka vaan puskee Euraasiaa päin. Siis ihan oikeasti puskee, kuin joku jättiläinen väkisin taistelisi. Sellainen voima on jotain aivan uskomatonta.

Ne sanoo, että puolet kaikesta öljystäkin on peräisin sieltä liitukaudelta. Aika hullua, että ne samat tapahtumat jotka muodostivat vuoret, loi myös sen kaiken energian mitä nyt käytetään. Tuntuu oudolta, että ne asiat on niin yhteydessä toisiinsa, menneisyys ja nykyisyys.

Olimme sellaisella korkealla laaksossa, näki vaan niitä teräviä huippuja joka puolella. Siinä seisoi ja mietti, että täällä on joskus ollut ihan toisenlaiset olosuhteet. Lämpöä ja vettä, ja sitten ne jättimäiset merieläimet. Tuntuu jotenkin niin kaukaiselta ja silti niin konkreettiselta.

Mitä tapahtui Lajistolle 550 miljoonaa vuotta sitten?

550 miljoonaa vuotta sitten oli iso juttu meneillään, se kambrikauden lajiräjähdys. Siinä vaan alkoi tulla uusia eläimiä tosi nopeesti.

  • Lisää kuoria: Eläimet, joilla oli kuori, selvisivät paremmin kuin ne ilman kuorta. Se oli kai hyödyllistä.
  • Lajien määrä räjähti: Lajien määrä kasvoi tosi paljon, kymmenkertaistui kai. Kaikki tapahtui aika lyhyessä ajassa, sellaiset 10–15 miljoonaa vuotta. Ajattele, kuinka paljon elämää syntyi siihen verrattuna nyt!
  • Miksi niin tapahtui? Sitä tarkkaa syytä ei ihan tiedetä. Miksi juuri silloin? Olisiko ollut joku iso muutos ympäristössä tai joku uusi juttu kehityksessä?

Tämä koko juttu tapahtui siis suunnilleen 550–530 miljoonaa vuotta sitten. Olihan se aikamoinen mullistus maapallon historiassa. Monet niistä eläimistä oli sellaisia erikoisia, joita ei enää nykyään näe.

Millä aikakaudella dinosaurukset elivät?

Muistan, kuinka pienenä, ehkä kuusivuotiaana, olin aivan lumoutunut dinosauruksista. Isä luki mulle iltaisin kirjoja ja näytti kuvia. Ne eläimet tuntuivat niin käsittämättömän suurilta ja vanhoilta. Se ajatus, että ne olivat joskus täällä, kävelivät samalla planeetalla, aiheutti valtavaa ihmetystä ja pientä jännitystä.

Dinosaurukset elivät kokonaan mesotsooisella maailmankaudella. Se oli todella pitkä aika, kesti noin 186 miljoonaa vuotta. Isä selitti, että tämä kausi jaettiin kolmeen jaksoon.

  • Triaskausi (252–201 miljoonaa vuotta sitten): Tää oli se alku. Pienemmät dinot alkoivat ilmestyä, vasta kehittymässä. Ajattelen niitä vähän kuin ujona alkuna, ne eivät vielä hallinneet. Maailma oli yksi iso manner, Pangea. Miten ne sopeutuivat? Sitä mietin usein.
  • Jurakausi (201–145 miljoonaa vuotta sitten): Dinosaurusten valtakausi! Tällöin ne todella isoimmat sauropodit kuten Brachiosaurus ja Diplodocus marssivat. Muistan, kuinka tein savesta oman Stegosauruksen. Se tunne, että maailma oli niiden, se oli voimakas. Mantereet alkoivat hajota, sekin muutti kaiken.
  • Liitukausi (145–66 miljoonaa vuotta sitten): Tässä vaiheessa T-Rex ja Triceratops tulivat kuvaan. Ne ovat ne kaikkein tunnetuimmat, ne "pelottavat". Olin aina vähän innoissani T-Rexistä, sen voima oli niin mielikuvitukseni vangitsevaa. Ja siinä lopussa sitten tuli se kaikki päättävä isku.

Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon äkillisesti noin 66 miljoonaa vuotta sitten. Se oli järkyttävä tapahtuma. Kuulin siitä joskus koulussa ja se tuntui niin lopulliselta. Jättimäinen asteroidi osui maapalloon, aiheutti valtavia tsunameja ja pölypilven, joka peitti auringon. Se kylmä ja pimeys vei kaiken.

Se ajatus, että yhdessä hetkessä kaikki voi loppua niin täysin, on jäänyt mieleeni. Tarkoitan, kuvittele, että yhtäkkiä kaikki muuttuu. Dinosaurukset katosivat, mutta niiden perintö, ne fossiilit, ovat edelleen täällä. Ne kertovat tarinaa ajasta, jota ei enää ole, mutta joka silti kiehtoo. Se saa mut ajattelemaan, kuinka pieniä me ihmiset loppujen lopuksi ollaan tässä kaiken keskellä.

Minkä takia dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon?

Joo, siis dinosaurukset hävis ihan kokonaan sieltä syystä, että iso asteroidi mätkähti maahan, jotain 66 miljoonaa vuotta sitten. Se kraatteri on siellä Meksikon niemimaalla, tiedätkö, se Chykk… Chykk-xulubin kraatteri. Se oli aika iso juttu.

Se törmäys aiheutti ihan hirveetä tuhoa.

  • Valtavat tulvat ja maanjäristykset: Ajattele nyt sitä möykkyä kun se iskee, niin koko maa tärisi ja hyökyaallot vei kaiken mennessään.
  • Ilmakehän muutos: Pöly ja roina lensi ilmakehään ja pimensi auringon. Ei kasvit saanu valoa, niin ne kuoli. Ja kasveja syövät dinot kuoli sitten nälkään. Ja sitten ne, jotka söi niitä taas… no, kaikki meni pieleen.
  • Happosateet: Kaikki se aine mikä lensi taivaalle, niin se tuli takas sateena, ja se oli aika myrkyllistä.

Siis ihan kokonainen ekosysteemi meni hajalle kerrasta. Se oli se tärkein syy. Jotkut tutkijat miettii vieläkin kaikkia pienempiäkin juttuja, mutta toi asteroidi on se pääjuttu. Kyllä se oli iso pamaus, voin vaan kuvitella.

Montako dinosauruslajia on löydetty?

Euroopasta löytynyt 375 dinosaurusesiintymää kattaa 80 lajia. Ne elivät triaskauden lopusta liitukauden loppuun.

Lisätietoa:

  • Lajien määrä: Jatkuvasti kasvava lukumäärä. Uusia lajeja tunnistetaan vuosittain.
  • Löytöpaikat: Näitä paikkoja on kaikkialla Euroopassa. Ne antavat kuvan alueen muinaisesta eliöstöstä.
  • Aikakaudet: Triaskauden lopusta liitukauden loppuun ulottuva ajanjakso on pitkä. Se kattaa suuren osan dinosaurusten valtakaudesta.

Oliko Suomessa dinosauruksia?

Suomesta ei ole löydetty dinosaurusten fossiileja. Lähimmät tunnetut löydöt ovat Etelä-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta, ja myös Puolasta on löytynyt dinosaurusten jälkiä.

Olemme siis jääneet vaille noita mahtavia luulöytöjä, mikä toisaalta on ehkä säästänyt meidät paleontologien armottomilta kaivauksilta. Naapureilla on ollut pientä etumatkaa tässä kivikerrosten arpajaisissa.

Miksi sitten meillä ei vipeltänyt edes yhtä vaatimatonta dinolinnun esi-isää? No, maaperämme on tältä osin surullisen epäotollinen fossiilien säilymiselle. Osa syyllisyydestä lankeaa menneiden aikojen myllerryksille: jääkauden mammutti-imuri on pyyhkäissyt maan perusteellisesti puhtaaksi. Se on ikään kuin valtava siivousoperaatio, jossa kaikki vanha roina on kylmästi lakaistu mereen. Jäljellä vain kilpien kivinen perusta.

Onahan se sääli. Ajattele, jos täällä olisi tepastellut joku omintakeinen, kylmänkestävä Suomi-dino. Ehkä joku turvehirviö tai metsä-tyrannosaurus, joka olisi osannut luistella jäällä kuin vanha mestari. Olisimme voineet myydä "Dinoparkki"-teemaisia lapasia. Mutta ei. Maamme oli silloin suurimmalta osin merten peitossa, matalana ja elottomana kuin tyhjä pizzalaatikko sunnuntaiaamuna.

Asiantuntijat, kuten paleontologi Mikael Haaramo, ovat melko yksimielisiä: Suomesta ei todennäköisesti tulla löytämään dinosaurusten fossiileja myöskään tulevaisuudessa. Tämä johtuu yllä mainituista geologisista seikoista, jotka ovat tehneet maaperästämme lähinnä valtavan fossiilienpuhdistamon. Eli jos etsit dinosauruksia, pakkaa laukku ja suuntaa naapuriin. Meillä kun on täällä ihan muut, vähintään yhtä jännittävät luulöydöt odottamassa.

Tässä vielä hieman lisätietoa aiheesta, jotta tämä dinoton maa ei tuntuisi niin yksinäiseltä:

  • Geologinen tausta: Dinosaurusten aikaan, mesotsooisella maailmankaudella (noin 252–66 miljoonaa vuotta sitten), Suomen alue oli suurelta osin mannerta ympäröivää matalaa merta tai jopa kuivaa maata. Ongelma ei niinkään ollut, etteikö täällä olisi ollut maa-alueita tai matalaa merta, vaan mitä niille tapahtui myöhemmin.

  • Eroosio tekee tuhojaan: Vuosimiljoonien saatossa tapahtunut raju eroosio ja useat jääkaudet ovat armottomasti kuluttaneet pois mesotsooisen kauden sedimenttikerroksia. Ne kerrokset, joihin fossiileja olisi voinut muodostua, ovat yksinkertaisesti kadonneet. Ne ovat kuin vanhat, käyttämättömät kuitit – tuskinpa kukaan jaksaa enää kaivaa niitä esiin.

  • Fossiilien synty vaatii olosuhteita: Fossiilien synty edellyttää eliön nopeaa ja hapettomatonta hautautumista sedimenttiin. Suomen muinaiset ympäristöt eivät vain tarjonneet tarpeeksi tehokasta "hautauspalvelua" dinoruumille. Lisäksi Suomen kiviesiintymät ovat pääosin joko huomattavasti vanhempia tai vasta jääkauden jälkeisiä. Dinojen aika on geologisesti kuin musta aukko.

  • Mitä meillä sitten oli? Meillä oli kyllä elämää, mutta ei vain sitä Jurassic Park -kaliiperia. Prekambrikaudella (ennen dinoja) Suomessa oli alkumerien eliöstöä. Jääkauden jälkeen saatiin mammutteja, karvakuonoja ja tietysti ne ensimmäiset telttojen pystyttäjät. Ei ehkä niin "cool" kuin T-Rex, mutta omalla tavallaan kiehtovaa. Ehkä jopa enemmän draamaa, mieti sitä.

  • Tulevaisuuden näkymät: Vaikka asiantuntija-arviot ovat aika synkkiä, eihän sitä koskaan tiedä. Kenties joku tuleva geologian opiskelija kompastuu Urho Kekkosen kansallispuistossa suoraan mikroskooppiseen dinonhammasmurtumaan? Tai sitten todennäköisemmin löydetään lisää vanhoja liimatuubeja. Mutta toivo elää, kuten uskoni loton päävoittoon.