Mitä tarkoittaa synnynnäinen immuniteetti?

Miten hankittu immuniteetti syntyy?

Olin kerran tosi kipeenä, flunssassa vissiin. Kurkku kipeä, nenä tukossa, yskitti ihan hulluna. Muistan olleeni kotona sohvalla, kääriytyneenä vilttiin. Oli kylmä, vaikka oli kesäkuu 2023. Join kuumaa teetä ja yritin katsoa Netflixiä, muttei oikein keskittynyt.

Sitten parin viikon päästä olin jo ihan ok. Enää ei yskittänyt, nenäkin aukesi. Silloin tajusin, että kroppa oli jotenkin oppinut taistelemaan sitä pöpöä vastaan. Just se hankittu immuniteetti.

• Hankittu immuniteetti kehittyy altistumisen myötä: Keho oppii tunnistamaan ja torjumaan taudinaiheuttajia.
• Kohdennettu puolustus: Immuniteettijärjestelmä hyökkää vain tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan.
• Viive reagoinnissa: Vasta-aineiden tuotanto vie aikaa, jopa päiviä.

Miten se toimii? Keho tunnistaa taudinaiheuttajan antigeenit, ja alkaa tuottaa vasta-aineita. Nämä vasta-aineet sitten merkkaavat taudinaiheuttajia tuhottaviksi. Myös muistisoluja muodostuu, jotka muistavat taudinaiheuttajan tulevaisuutta varten. Jos sama pöpö hyökkää uudestaan, keho osaa puolustautua nopeammin.

Voiko vastustuskykyyn vaikuttaa?

Kyllä, vastustuskykyyn voi vaikuttaa merkittävästi. Terveet elämäntavat ovat tässä keskeisessä asemassa. Ajatellaanpa sitä hetki: kehomme on kuin monimutkainen koneisto, joka tarvitsee huoltoa ja raaka-aineita toimiakseen optimaalisesti.

• Ravinto: Monipuolinen, hedelmä- ja vihannesrikas ruokavalio tarjoaa keholle välttämättömiä vitamiineja ja kivennäisaineita, jotka ovat olennaisia immuunipuolustuksen toiminnalle. Esimerkiksi C-vitamiini on tunnettu immuunijärjestelmän tukijana. On myös hyvä muistaa, että äärimmäinen laihdutus tai ravintoaineiden puutos heikentää vastustuskykyä. Olen itse huomannut sen selkeästi, kun olen jättänyt hedelmien syönnin vähemmälle. Energiataso romahtaa ja sairastumisen riski kasvaa.

• Liikunta: Säännöllinen liikunta, ei liian rankkaa, parantaa verenkiertoa ja tukee immuunipuolustuksen solujen toimintaa. Liika liikunta sen sijaan voi olla haitallista, sillä se voi ylirasittaa kehoa ja siten heikentää vastustuskykyä. Itse pyrin liikkumaan noin 30 minuuttia päivässä. Liiallinen istuminen on myös haitallista.

• Uni: Riittävä uni on ehdottoman tärkeää. Unettomuus ja univaje heikentävät immuunipuolustusta ja altistavat sairauksille. Aikuiset tarvitsevat yleensä 7-9 tuntia unta yössä. Itse havahduin univelkaani vasta parikymppisenä, sen jälkeen olen ottanut unen vakavammin.

• Stressin hallinta: Krooninen stressi voi heikentää immuunipuolustusta. Stressi vaikuttaa kehoon monin tavoin, jopa hormoneiden kautta. Stressi voi suoraan vaarantaa immuunipuolustuksen toiminnan, ja sitä kautta altistaa erilaisille sairauksille. Mietiskely ja rentoutumisharjoitukset ovat tärkeitä työkaluja stressinhallinnassa. Olen itse kokeillut joogaa ja meditaatiota ja ne ovat auttaneet minua.

Filosofinen pohdinto: Onko vastustuskyky sittenkin enemmän kuin pelkkä fysiologinen ilmiö? Voiko mieli vaikuttaa immuunipuolustukseen? Onko positiivinen asenne lääke? Tutkimukset viittaavat kyllä-vastaukseen. Mielen ja kehon yhteys on kiistaton.

Yhteenveto: Vastustuskykyä voidaan tukea monin tavoin, ja terveelliset elämäntavat ovat tässä avainasemassa. On tärkeää muistaa, että immuunipuolustus on monimutkainen järjestelmä, eikä yksikään tekijä yksin ratkaise kaikkea. Hyvinvointi on kokonaisvaltaista.

Mitä kuuluu elimistön luonnolliseen puolustukseen taudinaiheuttajia vastaan?

Immuunijärjestelmä: Kehon monimutkainen puolustusmekanismi taudinaiheuttajia vastaan. Ajattele sitä linnoituksena, jossa on useita suojauskerroksia.

• Ulkoinen puolustus: Ensimmäinen linja. Fyysinen este.

  • Iho: Melko ilmeinen. Mekaaninen suoja. Kuin muuri.
  • Limakalvot: Hengitysteissä, ruoansulatuskanavassa jne. Ansoja.
  • Hengitysteiden värekarvat: Pienet “harjat” jotka kuljettavat limaa ja epäpuhtauksia ulos. Kuin luudat. Yskäisy auttaa.

• Sisäinen puolustus: Toimii, jos taudinaiheuttaja pääsee läpi ulkoisesta puolustuksesta. Monimutkaisempi.

  • Valkosolut: Erilaisia tyyppejä, eri tehtäviä. Immuunijärjestelmän sotilaat.

    • Fagosyytit: “Syöjäsolut”. Nielaisevat taudinaiheuttajia. Yksinkertaista mutta tehokasta.

    • Lymfosyytit: Tuottavat vasta-aineita. Kohdennetumpi hyökkäys.

      • B-solut: Tuottavat vasta-aineita, jotka tunnistavat ja neutraloivat taudinaiheuttajia.
      • T-solut: Hyökkäävät suoraan infektoituneisiin soluihin. Erikoistuneita tappajasoluja.

  • Vasta-aineet: Proteiineja, jotka tunnistavat ja neutraloivat taudinaiheuttajia. Kuin täsmäohjuksia.

  • Muistisolut: Säilyttävät tiedon aiemmista infektioista. Nopeuttavat vastetta seuraavalla kerralla. Siksi rokotteet toimivat. Luotain.

Immuniteetti: Kyky vastustaa tiettyä taudinaiheuttajaa. Opittu puolustus.

• Hankittu immuniteetti: Kehittyy altistumisen jälkeen. Kaksi tyyppiä:

  • Luonnollinen: Saadaan sairastamisen jälkeen.
  • Keinotekoinen: Saadaan rokotuksen kautta.

• Passiivinen immuniteetti: Vasta-aineiden saaminen ulkopuolelta. Esim. äidiltä lapselle. Lyhytaikaisempi.

Inflamaatio: Kehon luonnollinen reaktio vaurioon tai infektioon. Oireet: punoitus, turvotus, kipu ja lämpö. Osoitus siitä, että immuunijärjestelmä toimii. Tärkeä osa paranemisprosessia.

Autoimmuunisairaudet: Immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti omiin kudoksiin. Kuten sotilaat, jotka ampuvat omiaan.

Mistä voi johtua huono vastustuskyky?

Huono vastustuskyky voi johtua monista tekijöistä. On kuin palapeli, jossa jokainen pala vaikuttaa kokonaisuuteen.

• Iho ja limakalvot: Ne ovat kehon ensimmäinen puolustuslinja. Jos ne ovat huonossa kunnossa, bakteereilla ja viruksilla on helpompi päästä sisään. Kuin portti, joka on jätetty auki.
• Stressi: Krooninen stressi on vastustuskyvyn pahin vihollinen. Se ikään kuin lamaannuttaa immuunijärjestelmän. Pohdin usein, miten paljon nykyajan hektinen elämäntapa vaikuttaa ihmisten terveyteen.
• Tupakointi: Ei pelkästään keuhkoille haitallista. Se heikentää myös yleistä vastustuskykyä. Yhtälö on yksinkertainen: tupakka alas, vastustuskyky alas.
• Unen puute: Riittämätön uni on kuin akun tyhjeneminen. Keho ei pääse palautumaan ja immuunijärjestelmä kärsii. Joskus tuntuu, että ihmiset unohtavat unen merkityksen.
• Perussairaudet ja lääkitykset: Tietyt sairaudet, kuten diabetes tai autoimmuunisairaudet, voivat heikentää vastustuskykyä. Myös jotkin lääkkeet voivat vaikuttaa siihen. Esimerkiksi kortisoni.
• Ahtaat korvakäytävät ja nenän rakenteet: Anatomiset tekijät voivat altistaa tulehduksille. Kuin kapea pullonkaula, joka estää normaalin puhdistumisen. Joskus yksinkertaiselta tuntuva asia voi aiheuttaa suuria ongelmia.
• Ravinto: Epäterveellinen ravinto, jossa on liikaa sokeria ja prosessoitua ruokaa, ei tue vastustuskykyä.

Muut tekijät, jotka voivat vaikuttaa:

• Liikunnan puute: Liikunta auttaa pitämään immuunijärjestelmän vireänä.
• Ympäristötekijät: Saasteet ja muut ympäristömyrkyt voivat heikentää vastustuskykyä.
• Ikä: Vastustuskyky heikkenee luonnostaan iän myötä.
• Suoliston kunto: Suolistobakteereilla on suuri vaikutus immuunijärjestelmään.

Huom! Lista on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi, eikä korvaa lääkärin arviota.