Miten kortisoli vaikuttaa elimistöön?

74 katselukertaa
Kortisoli on lisämunuaisten erittämä stressihormoni, joka auttaa kehoa sopeutumaan stressiin. Se nostaa verensokeria ja ylläpitää energiatasoja kriisitilanteissa. Normaalitasoilla kortisoli pitää mielen virkeänä, motivoituneena ja toimintakykyisenä.
Kommentti 0 tykkäystä

Mitkä ovat kortisolin vaikutukset kehoon ja mieleen?

Tiedättekö, se kortisoli. Se hormooni, mikä saa mutkin joskus tosi vireeks. Se on justiinsa lisämunuaisista tulevaa.

Muistan kun 2023 marraskuussa oli se yks työprojekti Kampissa, myöhään iltaan venyi, ihan hullu draivi päällä. Silloin kortisoli piti verensokerit kurissa, et jaksoin painaa kello kahteen yöllä ja pää muistikin kaiken olennaisen tosi selvästi. Se on kuin kehon oma kahvi, mut ilman kofeiini-väsymystä myöhemmin.

Eikä tää ole mikään huono juttu, jos määrät pysyy järkevinä. Päinvastoin.

Tälläset perus stressipiikit, kuten mun nopeat työkiireet tai vaikka lenkillä kun pitää kiristää tahtia Siltamäen rannassa, se hormooni potkii mut eteenpäin. Antaa sen fiiliksen, et pystyy ja jaksaa, kun tarvii.

Mikä tuottaa kortisolia?

Kortisolia tuottaa lisämunuaisen kuorikerros, spesifisti sen keskimmäinen kerros, zona fasciculata. Tuotannon käynnistää aivolisäkkeen erittämä adrenokortikotropiini (ACTH).

Tämä prosessi on osa suurempaa, äärimmäisen hienostunutta säätelyketjua, jota kutsutaan hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseliksi (HPA-akseli). Se on kehomme keskeisin stressinhallintajärjestelmä, mutta myös elämän rytmin ylläpitäjä.

Koko komentoketju on kuin biologinen hierarkia:

  • Hypotalamus aivoissa on ylin johto. Se havaitsee stressin tai vuorokausirytmin signaalin ja lähettää viestin (CRH-hormoni).
  • Aivolisäke on välijohto. Se saa viestin hypotalamukselta ja antaa käskyn eteenpäin erittämällä ACTH-hormonia verenkiertoon.
  • Lisämunuainen on tuotantoyksikkö. Se vastaanottaa ACTH-käskyn ja alkaa valmistaa kortisolia.

On filosofisesti mielenkiintoista, että sama hormoni, joka antaa meille aamulla energian nousta sängystä, on myös se, joka liittyy pitkittyneen stressin haittoihin. Kyse ei ole hormonista itsestään, vaan sen määrästä ja ajoituksesta. Konteksti on kaikki kaikessa.

Muistan yhä fysiologian luennolta, miten opettaja piirsi taululle järjestelmän nerokkaan negatiivisen takaisinkytkennän. Kun kortisolia on veressä tarpeeksi, se itse jarruttaa hypotalamuksen ja aivolisäkkeen toimintaa. Täydellinen itsesäätelypiiri, joka estää ylituotannon.

Kortisolin rooli on paljon laajempi kuin pelkkä stressireaktio. Se on elämän ylläpitäjä.

  • Se pitää verensokerin tasaisena varmistaen, että aivoilla on jatkuvasti glukoosia.
  • Se säätelee tulehdusreaktioita koko kehossa, mikä on immuunipuolustuksen kannalta kriittistä.
  • Se ylläpitää verenpainetta ja neste- ja suolatasapainoa.
  • Se määrittää vuorokausirytmimme: kortisolin eritys on huipussaan aamulla noin kello 8, mikä auttaa meitä heräämään ja aktivoitumaan.