Miten kylmää vesi voi olla?

0 katselukertaa
Luonnossa nestemäinen vesi voi jäähtyä noin -2 celsiusasteeseen voimakkaassa virtauksessa tai suolaisessa valtamerivedessä. Seisovassa makeassa vedessä raja on 0 celsiusastetta, mutta laboratorio-olosuhteissa täysin puhdas vesi voi alijäähtyä jopa -42 celsiusasteeseen.
Kommentti 0 tykkäystä

Miten kylmää vesi voi olla: Aiheen yleiskuva

Veden alin mahdollinen nestemäinen lämpötila riippuu virtauksesta, suolapitoisuudesta ja puhtaudesta. Luonnonvesissä miten kylmää vesi voi olla on noin -2 celsiusastetta, kun taas laboratoriossa puhdas vesi voi alijäähtyä jopa -42 celsiusasteeseen.

Miten kylmää vesi voi olla luonnossa ja virtauksessa?

Kysymykseen ei ole yhtä yksiselitteistä lukua, sillä veden alin lämpötila riippuu täysin virtauksesta, suolapitoisuudesta ja ympäristön olosuhteista. Luonnossa nestemäinen kylmä vesi voi jäähtyä noin -2 celsiusasteeseen, jos virtaus on erittäin voimakasta.

Voimakas liike ja pyörteisyys estävät vesimolekyylejä järjestäytymästä kiinteäksi jääkiteeksi, vaikka ilman lämpötila painuisi reilusti pakkasen puolelle. Minäkin luulin vuosia, että tasan nolla astetta on ehdoton takaraja kaikelle juoksevalle vedelle. Kunnes seisoin tammikuisena aamuna kovassa pakkasessa kosken partaalla sormet kohmeessa ja mittasin sulan kuohun lämpötilaksi reilusti alle nollan. Se hetki muutti käsitykseni täysin. Mutta on olemassa yksi vielä hurjempi fysiikan ilmiö, jossa täysin liikkumaton vesi pysyy nestemäisenä jopa kymmeniä asteita pakkasella - palaan tähän erikoistapaukseen alempana.

Miten virtaus vaikuttaa veden lämpötilaan ja jäätymiseen?

Virtaavassa vedessä kitka ja jatkuva sekoittuminen pitävät koko vesimassan liikkeessä pinnasta pohjaan. Tämä mekaaninen liike rikkoo alkuvaiheessa olevat jääkiteet ennen kuin ne ehtivät kasvaa yhtenäiseksi jääkanneksi.

Rehellisesti sanottuna moni sekoittaa tässä kaksi asiaa keskenään: veden todellisen lämpötilan ja sen, miltä vesi tuntuu iholla. Kovassa virtauksessa vesi tuntuu jäätävämmältä kuin seisova vesi, koska virtaus kuljettaa lämpöä pois iholtasi moninkertaisella nopeudella (ilmiö on täysin sama kuin viiman vaikutus pakkassäällä). Itse vesi on silti harvoin kylmempää kuin -2 celsiusastetta ennen kuin se alkaa muodostaa sohjoista hyydettä eli suppojäätä.

Voiko vesi olla pakkasen puolella nestemäisenä ilman virtausta?

Voiko vesi olla pakkasen puolella nestemäisenä, kyllä voi, mutta tilanne vaatii joko veteen liuenneita aineita tai äärimmäisen puhtaat olosuhteet. Suolainen valtamerivesi pysyy nestemäisenä noin -1,9 celsiusasteeseen saakka, kun taas vähäsuolaisempi Itämeri jäätyy -0,2 ja -0,8 celsiusasteen välillä.

Suola toimii luonnollisena esteenä vesimolekyylien välisille sidoksille. Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka valtava merkitys tällä pienellä lämpötilaerolla on maapallon merivirroille ja arktiselle elämälle. Napaseutujen syvänteissä vesi pysyy sulana ja raskaana juuri tämän suolapitoisuuden ansiosta. Seuraava asia yllättää useimmat.

Alijäähtynyt vesi rikkoo tavalliset säännöt

Muistatko sen oudon ilmiön, jonka mainitsin alussa? Kyseessä on alijäähtyminen, jossa täysin puhdas vesi jäähtyy alle jäätymispisteensä ilman kiinteäksi muuttumista.

Jäätyäkseen vesi tarvitsee aina jonkin pienen epäpuhtauden, kuten pölyhiukkasen tai suolakiteen, jonka ympärille kiteytyminen alkaa. Jos tällaisia jäätymisytimiä ei ole lainkaan - ja astia on täysin sileä sekä liikkumaton - puhdas vesi voi jäähtyä laboratorio-olosuhteissa jopa -42 celsiusasteeseen ennen spontaania jäätymistä. Todellisuudessa tällaista ei tapahdu luonnonjärvissä, mutta yläilmakehän pilvipisaroissa alijäähtyminen on arkipäivää. Yksikin tärähdys riittää. Kun alijäähtynyt vesipullo kolahtaa pöytään, koko sisältö jähmettyy sohjoksi sekunneissa.

Miten pintaveden ja alusveden lämpötila eroaa luonnossa?

Luonnonvesissä lämpötila ei ole tasainen pinnasta pohjaan, vaan vesi jakautuu tiheytensä mukaan eri kerroksiin. Makea vesi on tiheimmillään ja raskaimmillaan +4 celsiusasteen lämpötilassa.

Tämä fysiikan erikoisuus pelastaa kalat ja pohjaeliöt talvelta. Kun syksy viilentää pintaveden neljäasteiseksi, raskas vesi painuu pohjaan ja syrjäyttää lämpimämmän veden ylös (ilmiötä kutsutaan syystäyskierroksi). Kun pintavesi jäähtyy edelleen kohti nollaa, se kevenee ja jää pinnalle kellumaan, kunnes jäätyy kanneksi. Talvella järven pohjassa oleva alusvesi pysyy tyypillisesti +1,6 ja +4 celsiusasteen välillä, vaikka jään alla pintavesi hipoo nollaa. Ei siis ole lainkaan totta, että järven pohjalla olisi aina kaikista kylmintä vettä - talvella tilanne on päinvastoin.

Yleiset väärinkäsitykset kylmän veden lämpötilasta

Moni uskoo edelleen, että jääkannen alla vesi on kauttaaltaan pakkasen puolella. Ei pidä paikkaansa. Jos makea järvivesi laskisi kauttaaltaan alle nollan, koko vesistö jäätyisi pohjaa myöten umpeen.

Toinen sitkeä harhaluulo liittyy talviuintiin. Kuulen usein saunan lauteilla kehuskeltavan, kuinka avannossa oli tänään miinus viisi astetta. Kunnioitan innokkaita uimareita, mutta lämpömittari kertoo karun totuuden: seisovassa makeassa avannossa vesi on käytännössä aina 0 ja +1 celsiusasteen välillä. Pakkaslukemat mittarissa tarkoittavat ilman lämpötilaa, eivät veden.

Mitä kylmän veden lämpötilasta kannattaa muistaa arjessa?

Kylmän veden lämpötila luonnossa riippuu aina siitä, tarkastellaanko virtaavaa koskea, suolaista merta vai seisovaa järveä. Arjen tilanteissa lämpötilan ja virtauksen yhteisvaikutus on turvallisuuden kannalta kaikkein tärkein tekijä.

Olen oppinut tämän kantapään kautta talvisilla retkillä, kun kuvittelin matalan puron olevan helppo ylittää ilman kunnon varusteita. Virtaava, lähellä nollaa oleva vesi vei tunnon jaloista muutamassa sekunnissa ja jätti varpaat särkemään tunneiksi. Tärkeintä ei ole tuijottaa pelkkää lämpömittarin lukemaa, vaan ymmärtää olosuhteet: miten virtaus vaikuttaa veden lämpötilaan nopeuttaa lämmönhukkaa rajusti, vaikka vesi olisi tasan nolla-asteista. Kun kunnioitat kylmän veden fysiikkaa, pysyt turvassa niin avannossa kuin kosken rannallakin.

Veden kylmin lämpötila eri ympäristöissä

Veden alin mahdollinen nestemäinen lämpötila vaihtelee huomattavasti sen mukaan, miten vesi liikkuu ja mitä aineita siihen on liuennut.

Voimakkaasti virtaava joki tai koski

  • Noin -2 celsiusastetta kovassa pyörteisyydessä
  • Mekaaninen liike ja kitka rikkovat muodostuvat jääkiteet
  • Sohjomaisen suppojään ja pohjajään muodostuminen kovilla pakkasilla

Suolainen valtamerivesi

  • Noin -1,9 celsiusastetta normaalissa meriveden suolapitoisuudessa
  • Suolaionit estävät vesimolekyylejä järjestäytymästä kidehilaksi
  • Kylmä ja tiheä vesi vajoaa meren syvänteisiin

Seisova makea järvivesi

  • 0 celsiusastetta aivan jään alapinnassa, pohjassa noin +4 celsiusastetta
  • Pintaan muodostuva jääkansi eristää alla olevaa vettä pakkaselta
  • Lämpötilakerrostuneisuus, jossa raskain vesi painuu pohjalle
Voimakas virtaus ja suolapitoisuus voivat molemmat laskea nestemäisen veden lämpötilan noin -2 celsiusasteen tuntumaan. Seisovassa makeassa vedessä raja kulkee tiukasti nollassa asteessa, ja syvemmällä vesi pysyy selvästi lämpimämpänä.

Tamperelaisen talviuimarin yllätys koskipaikalla

Jukka, 34-vuotias talviuimari Tampereelta, oli tottunut uimaan rauhallisessa järviavannossa läpi talven. Tammikuun kovilla pakkasilla hän päätti kokeilla uimista sulana pysyvässä koskivirran reunassa, koska uskoi veden olevan samanlämpöistä kuin kotirannassa.

Ensimmäinen pulahdus oli shokki: vesi ei tuntunut pelkästään kylmältä, vaan poltti ihoa ja salpasi hengityksen välittömästi. Jukka joutui nousemaan ylös jo kymmenen sekunnin kuluttua kädet täristen ja hämmentyneenä.

Mitatessaan veden tarkalla digimittarilla hän huomasi, että voimakkaasti virtaava vesi oli jäähtynyt -1,2 celsiusasteeseen, ja virtaus moninkertaisti kylmän tunteen. Jukka ymmärsi, ettei virtaavaa pakkasvettä voi verrata seisovaan nolla-asteiseen avantoon.

Seuraavilla kerroilla hän lyhensi uintiajan puoleen, käytti neopreenihanskoja ja pysytteli vain rauhallisissa suvannoissa, jolloin harrastus jatkui turvallisesti koko talven.

Mitä jäi käteen

Voimakas virtaus laskee alimman lämpötilan noin -2 celsiusasteeseen

Jatkuva pyörteisyys estää jääkiteiden kiinnittymisen toisiinsa, jolloin virtaava vesi pysyy nestemäisenä pari astetta nollan alapuolella.

Suolapitoisuus ja puhtaus muuttavat jäätymispistettä

Valtamerivesi jäätyy noin -1,9 celsiusasteessa suolan vuoksi, kun taas täysin epäpuhtauksista vapaa vesi voi alijäähtyä laboratoriossa jopa -42 celsiusasteeseen.

Järvien pohjavesi pysyy plussan puolella talvellakin

Makea vesi on raskaimmillaan +4 celsiusasteessa, joten se painuu pohjalle ja suojaa vesieliöitä jäätymiseltä.

Mitä vielä kannattaa tietää

Voiko vesi olla pakkasasteilla nestemäisenä?

Kyllä voi. Voimakkaasti virtaava vesi voi jäähtyä noin -2 celsiusasteeseen ilman jäätymistä, ja suolainen merivesi pysyy sulana lähes samassa lämpötilassa. Lisäksi täysin puhdas, liikkumaton vesi voi alijäähtyä laboratoriossa jopa -42 celsiusasteeseen, jos vedessä ei ole lainkaan epäpuhtauksia, joiden ympärille jääkiteet alkaisivat kasvaa.

Miksi virtaava vesi ei jäädy heti nollassa asteessa?

Jatkuva virtaus ja pyörteisyys sekoittavat vesimassaa niin tehokkaasti, etteivät vesimolekyylit pääse asettumaan kiinteään kiderakenteeseen. Liike rikkoo syntyvät jääkiteet heti alkuunsa, minkä vuoksi vesi voi jäähtyä pari astetta nollan alapuolelle ennen kuin se alkaa hyytyä sohjomaiseksi suppojääksi.

Jos mietit, miten kylmyys vaikuttaa kotonasi, katso opas siitä, miksi käyttöveden lämpötila vaihtelee.

Kuinka kylmää vesi on järven pohjassa talvella?

Talvella järven pohjassa oleva alusvesi on tyypillisesti noin +1,6 ja +4 celsiusasteen välillä, eli lämpimämpää kuin aivan jään alla oleva pintavesi. Tämä johtuu siitä, että makea vesi on tiheimmillään ja raskaimmillaan +4 celsiusasteessa, jolloin se painuu pohjaan ja jää kansi eristää sen pakkasilmalta.

Miksi kylmä virtaava vesi tuntuu paljon kylmemmältä kuin seisova vesi?

Vaikka veden lämpötila eroaisi vain asteen tai pari, virtaava vesi huuhtoo jatkuvasti pois ihoa ympäröivän ohuen lämmenneen vesikerroksen. Tämän seurauksena lämpöä siirtyy kehostasi veteen moninkertaisella nopeudella, mikä saa veden tuntumaan huomattavasti jäätävämmältä kuin se mittarin mukaan on.