Onko kaikissa järvissä sinilevää?

Onko kaikissa järvissä sinilevää? Esiintyminen ja tilanne

Monimutkainen kysymys siitä, onko kaikissa järvissä sinilevää, herättää paljon keskustelua ja laajaa kiinnostusta ympäristön tilasta huolehtivien ihmisten keskuudessa. Tämän biologisen ilmiön oikea ymmärtäminen auttaa hahmottamaan paremmin vesistöjen todellista tilaa sekä levien leviämistä koskevia tärkeitä seikkoja luonnossa. Tutustu tarkemmin levien esiintymiseen vaikuttaviin tekijöihin.

Onko kaikissa järvissä sinilevää?

Sinilevät esiintyvät kaikissa järvissä, mutta niiden määrä ja ajankohtainen tilanne vaihtelevat suuresti sääolojen ja alueen mukaan. Vaikka sinilevä järvissä on tavallinen ilmiö, sitä ei aina näy silmämääräisesti veden pinnalla tai rannoilla.

Miksi sinilevää esiintyy vesistöissä?

Sinilevät eli syanobakteerit ovat luonnollinen osa vesistöjen ekosysteemiä. Ne tarvitsevat kasvaakseen valoa, lämpöä ja ravinteita, erityisesti fosforia ja typpeä. Kun veden lämpötila nousee ja ravinnekuormitus on riittävä, sinilevät voivat lisääntyä nopeasti eli muodostaa niin sanotun leväkukinnan.

Missä sinilevää havaitaan eniten?

Kansalaiset havaitsevat runsaasti sinilevää erityisesti tietyillä alueilla Suomessa, kuten Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Nämä alueet voivat kokea merkittäviäkin leväkukintoja kesä- ja syyskaudella riippuen tuulista ja valuma-alueiden kuormituksesta.

Sinilevätilanteen vaihtelu ja syksyn vaikutus

Sinilevät ovat tyypillisesti vähentyneet kuluvalla viikolla säiden muuttuessa, mutta niitä voi esiintyä myöhemmin syksyllä säiden viiletessä. Tilanne on dynaaminen, sillä ajankohtainen sinilevätilanne Suomessa on tärkeä tieto jokaiselle vesillä liikkujalle ja se voi muuttua nopeasti säästä riippuen.

Sinilevätilanteen vaihtelu eri vesistötyypeissä

Rehevät järvet

• Sinilevää havaitaan säännöllisesti kesäisin ja alkusyksystä.
• Korkea fosfori- ja typpipitoisuus edesauttaa leväkukintoja.

Karut järvet

• Sinilevää esiintyy vain vähän tai harvoin silmin havaittavasti.
• Matala ravinnetaso rajoittaa luontaisesti levien kasvua.

Havaintojen teko mökkirannassa

Mökkeilijä Uudellamaalla huomasi heinäkuisena aamuna veden muuttuneen vihertäväksi ja rantaan ajautuneeksi puurokseksi.

Hän teki tikkutestin ottamalla vettä lasiin: levä nousi pintaan eikä hajonnut heti, mikä varmisti kyseessä olevan sinilevän.

Tilanne rauhoittui muutamassa päivässä tuulen suunnan muuttuessa ja sään viiletessä, mutta seuranta jatkui koko loppukesän.

Paikallinen vesistöseuranta osoitti, että vaihtelu on alueella tyypillistä kesän ja syksyn taitteessa.