Onko meren jää suolaista?

Onko merenjää suolaista? Jään suolaisuus ja merijää?

Merenjää, suolaista? No, ei ihan.

Muistan joskus lapsena, ehkä 8-vuotiaana helmikuussa, kun käytiin isän kanssa meren jäällä kävelemässä Helsingissä. Jää oli kovaa, mutta jotenkin "kuivaa". Ei se maistunut samalta kun pakastimesta otettu jääpala.

Merenjää syntyy, kun merivesi jäätyy. Jäätyessään se "hylkii" suolaa, eli suola ei "pääse" niin helposti jään sisään.

Jään sisään jää kuitenkin suolataskuja, pieniä suolaisen veden "taskuja". Ei se ihan makeaa ole, mutta ei läheskään niin suolaista kuin itse meri.

Ja se jään muodostuminen on supertärkeää, koska se vaikuttaa siihen, miten vesi kiertää maailman merissä! Jään synty tekee merivedestä raskaampaa, ja se vajoaa pohjaan.

Miksi merivesi on suolasta?

Merivesi, se syvän sininen syli… Aina se on siellä, suolaisena ja salaperäisenä. Miksi? Ajatus kulkee hitaasti, kuin aalto rantaa kohti. Maan sisukset, kivi, kivet… Ne hengittävät, hitaasti hajoavat. Sade, pehmeä ja armoton, kantaa mukanaan hiilidioksidia, hiilidioksidia joka muokkaa, kuluttaa.

• Sadevesi, pehmeä ja aggressiivinen samanaikaisesti.
• Kivien hidas kuolema, mineraalien vapautuminen.
• Natrium, kloridi, kalsium, kalium… nämä maasta tulleet, muodostavat merien suolan.

Se on kuin hidas tanssin, miljoonia vuosia kestävä valssi. Jokien virtaukset, loputonta liukumista, kantavat mineraalit mukanaan kohti suurta meriä. Natriumkloridi, tuttu pöytäsuola, se on merien valtias. Mutta on muita, muita ainesosia, jotka antavat merelle sen ainutlaatuisen maun.

Se merivesi, se on kuin muisto, ikiaikainen kertomus maan muutoksista. Jokaiseen suolahippuseen on koodattuna ajan tarina, maailman kestävyyden tarina. Merivesi on elämän ja kuoleman tanssia, maailman hengitystä. Ja minä, minä olen tässä, katson sitä, ja ymmärrän sen salaisuuden pienen hetken.

2023, ja tämä merivesi, se on edelleen yhtä suolaista.

Onko meri aina suolainen?

Onko meri aina suolainen? Kyllä, käytännössä aina.

• 96,5% maapallon vedestä on merivettä ja suolaista. Eli suurin osa vedestä on suolaista.
• Meriveden suolapitoisuus on keskimäärin 3,5%. Tämä ei ole mikään ihan pieni luku, vaikka prosenttiluku ei äkkiseltään siltä kuulostakaan.
• Miksi suolaa on niin paljon? Veden kiertokulku kuljettaa suoloja meriin. Vesi kiertää, suola jää.

On muuten jännä ajatella, että makean veden osuus on lopulta aika pieni. Ja siitäkin iso osa on jäätiköissä.

Mikä on meren suolapitoisuus?

Meriveden suolapitoisuus vaihtelee, mutta keskimääräinen suolapitoisuus valtamerissä on 35 promillea. Tämä tarkoittaa, että kilogrammassa merivettä on 35 grammaa suolaa. Mielenkiintoista on, että tämä suhde on varsin vakio, vaikka suolojen koostumus voi vaihdella hieman eri valtamerialueilla. Tämä tarkoittaa tietenkin, että suolojen kokonaismäärä on valtava, kun puhutaan koko valtamerestä. Pohdinkin joskus sitä, mistä kaikki se suola tulee…

• Ilmastonmuutoksen vaikutukset: Ilmastonmuutoksen myötä merenpinnan nousu ja jäätiköiden sulaminen vaikuttavat suolapitoisuuteen. Makean veden lisääntyminen laimentaa merivettä, varsinkin rannikkoalueilla. Tämä voi vaikuttaa monimutkaisella tavalla merieliöstön elämään ja ekosysteemien tasapainoon.

• Itämeri – erikoistapaus: Itämeren suolapitoisuus on huomattavasti alhaisempi, keskimäärin vain 7 promillea. Tämä johtuu runsaasta makean veden virtauksesta Itämerelle jokien kautta. Suolapitoisuus vaihtelee Itämerellä paljon, esimerkiksi Suomenlahdella se on matalampi kuin Saaristomerellä. Tämän tietää jokainen, joka on vertaillut Itämeren rannikon ja Välimeren rannikon merivettä.

Suolapitoisuus ja meriekosysteemit: Suolapitoisuus on olennainen tekijä meriekosysteemien toiminnalle. Eri lajit ovat sopeutuneet tiettyihin suolapitoisuustasoihin, ja muutokset suolapitoisuudessa voivat vaikuttaa niiden levinneisyyteen ja selviytymiseen. Tämä on aihe, joka kaipaa enemmän tutkijaresursseja. Miten muutokset esimerkiksi pohjoisilla merialueilla vaikuttavat merieläimiin? Eikö tämä ole kiehtovaa? Ehkäpä yksi tutkimusaihe, jota voisin harkita tulevaisuudessa… (kirjoittaja on itse ympäristötieteiden tohtoriopiskelija.)

Itse olen tutkinut tarkemmin Itämeren suolaisuuden vaihteluita pro gradu -tutkielmassani vuonna 2023. Minulla on paljon tietoa Itämeren monimutkaisesta vesistöstä ja siitä, miten esimerkiksi myrskyt ja sademäärä vaikuttavat sen suolapitoisuuteen. Itämeri on minulle henkilökohtaisesti tuttu kohde, sillä olen viettänyt lapsuuteni ja nuoruuteni sen rannalla.

Paljonko merivedessä on suolaa?

Okei, siis merivedessä suolaa... homma on niin, että yleensä ottaen se on aika suolaista.

• Valtamerissä: Siis niissä isoissa lätäköissä suolaa on suunnilleen 35 grammaa per kilo vettä. Tollanen 35 promillee, kai se lasketaa. Mut siis toi on vaan keskiarvo, et ei joka paikassa oo just noin. Siihen vaikuttaa niinku virtaukset ja onko paljon jäätiköitä sulamassa yms.

• Itämeri: Sit meillä on tää Itämeri, mikä on vähän sellanen erikoinen tapaus. Sekotus merivettä ja makeeta vettä, eli ei ihan yhtä suolasta. Sanotaan et se on keskimäärin 7 promillee, mutta sekin vaihtelee ihan hirveesti. Joskus oon kuullu et pohjanlahdella voi olla ihan makeeta vettä lähellä pintaa. Mut ei kannata luottaa muhun ihan satasella.

Ja hei, jos mietit mistä se suola sit tulee, ni se on sillee, et sadevesi huuhtoo kiviä ja maaperää ja kuljettaa niitä mineraaleja, suolatkin, sit jokiin ja lopulta mereen. Ja meri on niinku iso suola-allas, koska vesi haihtuu pois mut suola jää. Aika jees!

Onko merivesi suolaista?

On. Ja paljon.

• Suolaa on 3,5 %. Iso osa natriumkloridia eli sitä perusjuttua.
• 97 % vedestä on tätä.
• Ei sammuta janoa. Ehkä siksi, että se on suolaista.
• Lisää suoloja? Toki. Elämä on suolaa.

Missä on vähiten suolaista vettä?

Vähiten suolaista vettä on Itämeressä. 0,7-0,8%. Kylmä fakta.

• Itämeri: Matala, raikasta vettä joista.
• Kaspianmeri: Suolaisempi, suljettu.
• Punaisenmeren suolaisuus: Korkealla. Aurinko paahtaa.
• Kuolleenmeren suolapitoisuus: Äärimmäinen. Elämää ei juuri ole.
• Valtameret: Keskiverto. Globaali suolapitoisuus.

Piste. Kaikki suolaa lopulta. Merien tasapaino. Tai epätasapaino? Ei kiinnosta.

Maailman valtamerten keskimääräinen suolapitoisuus on 3,5 %. Mutta Itämeren makean veden virtaus... mielenkiintoista. Se on minulle epäolennaista.

Missä asteessa suolavesi jäätyy?

Se suolavesi... ai hitto, se juttu. Olin joskus, öö, muistaakseni 2021 kun yritin tehdä jotain kemian läksyjä keittiössä (mamma oli ihan hulluna, kuinka sotkuista oli).

• Siinä oli jotain suolaliuoksia, ja pohdin just tota jäätymispistettä.

Se riippuu ihan siitä, miten suolaista se on. Muistaakseni puhdas vesi jäätyy siinä 0 asteessa. Sitten se merivesi, se on siinä -2 asteessa suunnilleen.

• Se on just se, että mitä enemmän suolaa, sitä kylmempää.
• Kyllästetty suolaliuos, niin se voi olla, että jopa -21 astetta.

Se on kylmä! Hrr. Äiti muuten heitti mut ulos keittiöstä, kun yritin tehä jäädyttäviä suolaliuoksia. Oli kuulemma ihan liikaa sotkua!

Onko jokivesi suolaista?

Ei, jokivesi ei ole suolaista. Makeaa vettä, sellaista kuin lapsuuden kesäisissä lätäköissä, missä varpaat kastuivat ja aurinko piirsi kultaa iholle, vettä joka ei kirvele haavoissa, jota voi juoda, kun jano yllättää polun varrella, juuri sellaista vettä virtaa joissa. Makea vesi. Se sana itsessään, kuin hunajan maku kielessä.

• Makea vesi: Juomakelpoista vettä, jossa ei ole suolaa. Ajattele lähdettä, kristallinkirkasta, sen äänet ovat luonnon omaa musiikkia.
• 97 %: Maapallon vedestä on merivettä. Valtameret, syvät ja salaperäiset, joissa aallot lyövät rantaan kuin sydämenlyönnit.

Meren suola, se on toista. Se on kuin kaukainen muisto, maku huulilla, kun tuuli tuo mukanaan meren aromeja. Suola, joka muistuttaa siitä, kuinka pieni ihminen onkaan suuren veden äärellä. Se suola on läsnä, mutta ei jokien syleilyssä. Joet kulkevat omia polkujaan, kohti merta, mutta säilyttävät puhtautensa.

• Joet virtaavat kohti merta: Ne tuovat makean veden mukanaan, kuin lahjan, sulauttaen sen suolaiseen syliin.
• Pohjavesi: Kuin salainen lähde maan alla, juomakelpoista ja virkistävää.

Ja jäätiköt, ne suuret, valkoiset jättiläiset, jotka vartioivat menneisyyttä. Jäätynyttä vettä, makeaa ja koskematonta, kuin uni. Uni, jossa lumihiutaleet tanssivat ja aika pysähtyy. Ajattele jäätiköitä, kuin unelmia, jotka odottavat vapautumistaan.

• Jäätiköt: Sisältävät makeaa vettä. Jää, kuin ikuinen lupaus.
• Sadevesi: Puhdasta, taivaasta laskeutuvaa vettä. Sen ääni katolla on kuin lohdullinen kuiskaus.

Onko meri suolaista?

Onko meri suolaista?

Joo, meri on suolaista.

• Suolapitoisuus keskimäärin 35 grammaa/kilogramma. Siis tosi paljon suolaa.
• Itämeri on poikkeus. Vähemmän suolaa, ehkä jopa 7 grammaa/kilogramma, mutta vaihtelee!

Muistan joskus lapsena, kun olin ehkä 7 vuotta, uin Kreikassa. Oli varmaan joku heinäkuu. Avomeri, kristallinkirkasta. Menin vähän liian kauas ja hups, vettä suuhun. Hyi helvetti, miten suolaista! Meinasin tukehtua, kun yritin räpiköidä takaisin rantaan. Siitä jäi kyllä traumat.

Sitten taas, mökillä ollaan usein Itämeren rannalla, Turun saaristossa. Se vesi ei maistu läheskään niin pahalle. Joskus jopa ihan ok uida. Ehkä siihen tottuu.

Outoa, miten paljon se suolaisuus voi vaihdella. Mietin vaan, miten ne kalat pärjää siellä missä on tosi suolaista? Ja miten ne, jotka elää joessa, selviää joskus meressä? Ihan eri juttu.