Onko Suomen maaperässä öljyä?

0 katselukertaa
Kysymys siitä, onko suomen maaperässä öljyä, herättää usein mielenkiintoa. Suomen kallioperä koostuu pääosin hyvin vanhoista ja hauraista kivilajeista, jotka estävät öljyn muodostumisen. Alueella ei ole lainkaan fossiilisia öljyvaroja tai kaupallisesti hyödynnettäviä esiintymiä. Kaikki maassa käytettävä raakaöljy tuodaan kokonaan ulkomailta, ja jalostuksesta vastaavat kotimaiset laitokset. Tilanne säilyy ennallaan vuonna 2026.
Kommentti 0 tykkäystä

Onko Suomen maaperässä öljyä? Ei lainkaan esiintymiä

Monet pohtivat, onko suomen maaperässä öljyä ja mistä maan energiavarat muodostuvat. Geologiset tosiasiat vaikuttavat suoraan talouteen ja huoltovarmuuteen. Tämän vuoksi on hyödyllistä ymmärtää kallioperän rakennetta ja energian tuontiriippuvuutta. Asiaan perehtyminen auttaa hahmottamaan valtion nykyistä energiapoliittista tilannetta laajemmin.

Onko Suomen maaperässä öljyä?

Suomen maaperässä ei ole lainkaan raakaöljyä, eikä maastamme ole koskaan löydetty omia öljyesiintymiä. Kaikki Suomessa käytettävät fossiiliset tuotteet ja raakaöljy ovat täysin tuontitavaraa, sillä maamme geologinen rakenne ei mahdollista öljyn muodostumista tai varastoitumista.

Suomessa kulutetaan noin 157 000 barrelia raakaöljyä päivässä, mikä vastaa noin 0,17 prosenttia koko maailman päivittäisestä öljynkulutuksesta. Vaikka uusiutuvan energian osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta on jo noussut 43,4 prosenttiin ja fossiilisten polttoaineiden osuus on laskenut 28,9 prosenttiin, raakaöljyllä on edelleen merkittävä rooli liikenteessä ja teollisuuden raaka-aineena. Kotimaisten esiintymien puuttuminen tarkoittaa, että olemme täysin riippuvaisia kansainvälisistä markkinoista ja jalostusketjuista.

Aluksi itsekin ajattelin, että peruskalliomme syvissä uumenissa täytyisi olla jotain salaisuuksia, mutta vuosien varrella geologian faktoihin perehtyminen osoitti toisin. Suomen maaperän salaisuuksista puhuttaessa moni pohtii, voisiko täältä koskaan löytyä mustaa kultaa. Mutta on olemassa yksi yllättävä geologinen syy, miksi Suomen peruskallio pitää öljyhanat tiukasti kiinni - kerron tästä tarkemmin geologista taustaa käsittelevässä osiossa alempana.

Miksi Suomesta ei löydy öljyä?

Geologiset olosuhteet määrittävät sen, minne fossiilisia polttoaineita voi muodostua ja minne ei. Suomen kohdalla tilanne on tältä osin ehdoton, ja peruskalliomme luonne sulkee pois kaikki mahdollisuudet öljylöydöille.

Tässä on se yllättävä geologinen syy, jonka mainitsin aikaisemmin: Suomen kallioperä koostuu pääosin ikivanhasta, arkeeisesta ja proterotsooisesta peruskalliosta, joka on muodostunut miljardeja vuosia sitten. Öljyn muodostuminen vaatii nuorempia sedimenttikiviä, kuten hiekkakiveä tai kalkkikiveä, sekä runsaasti orgaanista ainesta, joka on hautautunut hapettomiin olosuhteisiin miljooniksi vuosiksi. Suomesta nämä puuttuvat lähes kokonaan. Jääkaudet ovat lisäksi kuluttaneet pois nekin vähäiset nuoremmat kerrostumat, joita alueellamme olisi saattanut olla. Muistan elävästi, kun osallistuin vuosia sitten geologiselle retkelle ja yritin etsiä merkkejä sedimenttikerroksista - graniitti ja gneissit olivat kuitenkin ainoat asiat, joita silmänkantamattomiin näkyi. Kallio on liian tiivis ja liian vanha. Selvää siis on, ettei se, löytyykö suomesta öljyä, ole mahdollista.

Mistä öljy ja fossiiliset tuotteet tulevat Suomeen?

Koska omia esiintymiä ei ole, kaikki raakaöljy ja valmiit öljytuotteet on tuotava Suomeen ulkomailta meriteitse tai rautateitse. Tämä asettaa suuria vaatimuksia huoltovarmuudelle ja energian varastoinnille.

Raakaöljyn tuonti on hajautettu useisiin eri maihin riskien minimoimiseksi. Suomeen tuotava raakaöljy jalostetaan kotimaassa korkealaatuisiksi polttoaineiksi ja synteettisten aineiden raaka-aineiksi, kuten muoveiksi ja kemikaaleiksi. Viime vuosina kansainvälisessä kaupassa on tapahtunut suuria muutoksia, ja se, mistä suomi saa öljynsä, on siirtynyt entistä vahvemmin Pohjanmeren alueelle, Norjaan sekä muihin länsimaihin. Huoltovarmuuden takaamiseksi maalla on oltava riittävät varmuusvarastot, jotka kattavat usean kuukauden normaalin kulutuksen yllättävien kriisien sattuessa.

Miten Suomi korvaa öljyä tulevaisuudessa?

Öljyriippuvuuden vähentäminen on yksi Suomen pitkän aikavälin tärkeimmistä tavoitteista sekä ilmastosyistä että taloudellisen omavaraisuuden parantamiseksi. Siirtymä uusiutuviin energialähteisiin etenee vauhdilla eri sektoreilla. Tämän myötä suomen öljyvarat tai pikemminkin niiden puute korvataan muilla ratkaisuilla.

Liikenteessä bensiini- ja dieselautojen määrä vähentyy jatkuvasti, ja tilalle tulee sähköautoja sekä hybridejä. Teollisuudessa ja lämmityksessä öljyä korvataan puupohjaisilla polttoaineilla, lämpöpumpuilla ja hukkalämmön talteenotolla. Tämä siirtymä vaatii suuria investointeja, mutta se vähentää samalla tarvetta kalliille tuontiöljylle. Moni kokee tämän muutoksen arjessaan - esimerkiksi omakotitalon öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön on nykyään hyvin yleinen ja taloudellisesti kannattava ratkaisu.

Suomen energialähteiden vertailu

Suomen energiapoliittinen strategia nojaa useaan eri lähteeseen. Seuraavassa vertailussa esitellään eri energialähteiden rooli ja ominaisuudet Suomessa.

Raakaöljy

Nolla prosenttia - kaikki raakaöljy on tuotava ulkomailta.

Liikennepolttoaineet ja kemianteollisuuden raaka-aineet.

Käyttö vähenee tasaisesti korvaavien teknologioiden yleistyessä.

Uusiutuva energia

Erittäin korkea - perustuu pitkälti kotimaiseen puuhun, tuuleen ja veteen.

Sähkön ja lämmön tuotanto, teollisuusprosessi.

Kasvaa voimakkaasti ja on jo suurin yksittäinen energianlähderyhmä.

Uusiutuva energia on ohittanut fossiiliset polttoaineet Suomen energianhankinnassa. Öljyllä on kuitenkin edelleen kriittinen rooli niillä aloilla, joilla suora sähköistäminen on vaikeaa.

Matin lämmitysremontti: Eroon öljystä

Matti, 45-vuotias omakotitaloasuja Tampereelta, oli kyllästynyt vanhan öljylämmitysjärjestelmän nouseviin kustannuksiin ja vuotuiseen 2 000 litran öljynkulutukseen. Hän halusi ekologisemman ratkaisun, mutta pelkäsi remontin vaivaa.

Matti yritti aluksi säästää säätämällä pattereita pienemmälle, mutta talvella talo muuttui kylmäksi ja perhe valitti epämukavuudesta. Tämä ei toiminut ollenkaan.

Lopulta Matti päätti ottaa yhteyttä paikalliseen LVI-yritykseen ja selvitti mahdollisuutta vaihtaa maalämpöön. Hän tajusi, että investointi maksaisi itsensä takaisin säästyneinä energialaskuina.

Remontin jälkeen öljykattila poistettiin ja tilalle asennettiin maalämpöpumppu. Matin kodin energiankulutuksen kustannukset putosivat merkittävästi, ja talo pysyy nyt tasaisen lämpimänä ympäri vuoden ilman huolta öljyn hinnasta.

Lisäkeskustelua

Löytyykö Suomesta lainkaan kotimaisia fossiilisia polttoaineita?

Suomen maaperässä ei ole raakaöljyä tai maakaasua. Ainoa kotimainen fossiiliseksi luokiteltu polttoaine on turve, mutta senkin käyttöä vähennetään voimakkaasti ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Mistä Suomi saa öljynsä nykyään?

Suomi tuo raakaöljynsä pääasiassa Pohjanmeren alueelta, kuten Norjasta, sekä muista länsimaista kansainvälisten markkinoiden kautta. Tuonti Venäjältä on lopetettu kokonaan.

Voiko Suomen kallioperästä löytyä öljyä tulevaisuudessa?

Se on äärimmäisen epätodennäköistä maamme geologisen iän ja rakenteen vuoksi. Suomen peruskallio on liian vanhaa ja tiivistä, eikä siinä ole öljyn muodostumiseen vaadittavia sedimenttikivikerrostumia.

Tärkeimmät opit

Suomessa ei ole omaa öljyä

Maamme kallioperä on liian vanhaa eikä sisällä sedimenttikiviä, joten raakaöljyn kotimainen tuotanto on nolla.

Jos pohdit uusiutuvia lähteitä ja omavaraisuutta, katso myös vastaus kysymykseen Onko Suomi omavarainen viljan suhteen?.
Tuonti on täysin välttämätöntä

Kaikki jalostettava raakaöljy ja öljytuotteet hankitaan ulkomaisilta markkinoilta, nykyisin pääosin länsimaista.

Vihreä siirtymä etenee

Uusiutuva energia kattaa jo 43,4 prosenttia kulutuksesta, mikä vähentää pitkällä aikavälillä riippuvuutta tuontiöljystä.