Onko Suomessa hylkeitä?

Hylkeet Suomessa: Harmaahylkeen koko ja esiintyminen

Hylkeet Suomessa ovat näkyvä osa meriluontoa ja niiden tarkkailu tarjoaa mielenkiintoisia kohtaamisia luonnonvaraisten eläinten kanssa. Lajien elintapojen ja esiintymisalueiden tunteminen auttaa ymmärtämään näiden eläinten merkitystä saaristomme ekosysteemissä. Tutustu hylkeiden elinympäristöihin ja laumakäyttäytymiseen oppiaksesi tunnistamaan nämä vaikuttavat merinisäkkäät luonnossa oikeaoppisesti.

Onko Suomessa hylkeitä? Yleiskatsaus ja nopeita faktoja

Kyllä, hylkeet Suomessa ovat ehdottomasti hylkeitä. Itämeren rannikolla ja sisävesillä elää vakituisesti kolme pääasiallista lajia: harmaahylje eli halli, itämerennorppa ja maailman uhanalaisin hylje, saimaannorppa.

Harmaahyljekanta on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Nykypäivänä Suomen merialueilla lasketaan olevan noin 18 000 harmaahyljettä.^[1] Se on valtava määrä. Moni haaveilee hylkeen näkemisestä, mutta tekee yhden kriittisen virheen etsiessään niitä - paljastan tämän yleisen moka-asian myöhemmin tarkkailuvinkkien yhteydessä. Totta puhuessani, kun ensimmäisen kerran näin hallin nousevan vedestä aivan veneeni vieressä Hangossa, säikähdin sen valtavaa kokoa. Se oli todella vaikuttava näky. Kannan vahvistuminen on suuri luonnonsuojelullinen saavutus, vaikka se aiheuttaakin haasteita paikalliselle kalastukselle.

Suomen kolme tärkeintä hyljelajia

Suomen vesillä kohtaat todennäköisimmin jonkin näistä kolmesta lajista. Harvinaisempi kirjohylje vierailee satunnaisesti länsirannikolla, mutta keskitytään vakituisiin asukkaisiin.

Harmaahylje (Halli) - Itämeren jättiläinen

Harmaahylje on kookas ja suurikokoinen hylje, jota tavataan yleisesti koko Suomen merialueella aina etelärannikolta Perämerelle asti. Urokset voivat painaa jopa 300 kilogrammaa.^[2] Todella painavia. Niiden määrä on erittäin runsas ja kanta on pysynyt pitkään vakaana. Harmaahylkeet lepäilevät usein suurissa laumoissa ulkosaariston paljailla kallioilla.

Itämerennorppa - Jään ja lumen ystävä

Itämereenorppa esiintyminen keskittyy huomattavasti hallia pienempänä pääasiassa Perämerelle, missä talvet ovat tarpeeksi kylmiä tarjoamaan kunnollisen jääpeitteen. Se tarvitsee jäätä lisääntymiseensä, mikä tekee siitä erittäin herkän ilmaston lämpenemiselle ja jäiden vähenemiselle.

Saimaannorppa - Maailman uhanalaisin

Tämä on Suomen luonnon todellinen aarre. Saimaannorppa elinympäristö on sopeutunut elämään vain Saimaassa, jäätyään eristyksiin muista merialueista jääkauden jälkeen. Kanta on tiukalla suojelulla saatu nousemaan noin 530 yksilöön.^[3] Se on hieno edistysaskel. Kuitenkin se on edelleen erittäin uhanalainen. Saimaannorpan suojeleminen vaatii jatkuvia ponnisteluja, erityisesti pesäkinosten kolaamista vähälumisina talvina.

Käytännön vinkit hylkeiden tarkkailuun Suomessa

Moni luulee, että hylkeiden näkeminen vaatii päiväkausien odotusta jossain kaukaisella autiosaarella. Se ei pidä paikkaansa. Rehellisesti sanottuna, hylkeiden bongaaminen on yllättävän helppoa, jos tiedät minne mennä ja miten toimia.

Tässä on se kriittinen virhe, josta mainitsin aiemmin: ihmiset yrittävät kiikaroida liian kauas ulapalle. Todellisuudessa hylkeet ovat usein paljon lähempänä rantaa, lepäilemässä matalilla luodoilla, jotka tuskin näkyvät veden pinnan yläpuolella. Kun opit etsimään oikeanlaisia siluetteja vesirajasta, mahdollisuutesi moninkertaistuvat.

Jos haluat nähdä hylkeitä luonnossa turvallisesti, järjestetään Suomen ulkosaaristossa, kuten esimerkiksi Hangossa, kesäisin ohjattuja hyljesafareita. Safarien onnistumisprosentti on erittäin korkea - usein retkistä kohtaa hylkeitä. Nämä ohjatut retket ovat myös eettisin tapa tarkkailla eläimiä, sillä kokeneet oppaat tietävät, kuinka lähelle voi mennä häiritsemättä niiden elämää.^[4] Lisätietoja hylkeiden tarkkailu Suomessa -mahdollisuuksista saat kysymällä paikallisilta toimijoilta.

Suomen hyljelajit vertailussa

Eri hyljelajien tunnistaminen voi olla aluksi haastavaa. Tässä on selkeä erottelu yleisimpien lajien välillä.

Harmaahylje (Halli)

Erittäin suuri, urokset jopa 300 kg

Koko Suomen Itämeren rannikko ja ulkosaaristo

Pitkä ja suora kuono, koiramainen sivuprofiili, harmaankirjava turkki

Itämerennorppa

Keskikokoinen, noin 50-90 kg

Pääasiassa Perämeri, satunnaisesti Saaristomeri

Lyhyt kuono, pyöreä pää, tumma selkä jossa vaaleita rengaskuvioita

Saimaannorppa (Uhanalainen)

Keskikokoinen, noin 50-90 kg

Vain Saimaan vesistö (sisävesi)

Pyöreä pää, suuret silmät, erittäin selkeät rengaskuviot tummalla pohjalla

Mikon ensimmäinen hyljesafari Hangossa

Mika, 34-vuotias helsinkiläinen valokuvaaja, halusi ikuistaa hylkeitä luonnossa. Viime kesänä hän varasi paikan hyljesafarille Hangosta. Hän oli lukenut paljon oppaita, mutta jännitti, näkisikö yhtäkään eläintä kolmen tunnin venematkan aikana. Merenkäynti oli kovaa, ja häntä alkoi huimata aallokossa.

Ensimmäisen tunnin aikana näkyi vain lokkeja. Mika petyi syvästi. Hän yritti kiikaroida jokaista pientä kiveä kaukana ulapalla, mutta silmät vain väsyivät aaltojen tuijottamisesta. Koko reissu tuntui rahanhukalta.

Sitten opas neuvoi häntä lopettamaan kauas kiikaroinnin ja etsimään veden pinnalla rikkoontuvia aaltoja aivan matalien luotojen vierestä. Yhtäkkiä Mika huomasi suuren harmaahylkeen nostavan päänsä vedestä vain 50 metrin päässä veneestä.

Lopulta kalliolla lepäsi kymmenien harmaahylkeiden lauma. Retki opetti Mikolle tärkeän asian - luonnossa ei voi hoputtaa asioita. Oikea tekniikka ja kärsivällisyys palkitaan, ja hylkeiden tarkkailu luonnossa on täysin erilainen kokemus kuin eläintarhassa.