Onko Suomi tundraa?

Onko Suomi tundraa? Taigan ja tunturikankaan erot

Selvitys kysymykseen onko suomi tundraa auttaa ymmärtämään maamme ainutlaatuisia luonnonolosuhteita. Kasvillisuusvyöhykkeiden oikea hahmottaminen ehkäisee vääriä oletuksia pohjoisesta luonnostamme. Tutustu tarkkoihin maantieteellisiin faktoihin ja opi erottamaan pohjoiset vyöhykkeet toisistaan oikean tiedon varmistamiseksi.

Onko Suomi tundraa vai jotain aivan muuta?

Lyhyt ja suora vastaus on, että Suomi ei ole tundraa. Suomi kuuluu lähes kokonaan pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen eli taigaan, joka on tyypillinen piirre pohjoiselle luonnollemme. Aitoa, varsinaista arktista tundra suomessa ei Suomen maaperältä löydy edes Lapin pohjoisimmista kolkista.

Kysymys siitä, onko suomi tundraa, nousee esiin yllättävän usein - eikä ihme. Kun itse matkustin ensi kertaa Nuorgamiin ja seisoin puuttomalla, tuulen pieksämällä tunturilla, mieleeni tuli heti sana tundra. Maisema näytti aivan samalta kuin luontodokumenttien kuvaukset Siperian pohjoisosista. Mutta ulkonäkö hämää.

Tundra on kylmyyden takia puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke, jota esiintyy laajalti muun muassa Kanadan, Alaskan ja Venäjän pohjoisreunoilla. Maailmanlaajuisesti taiga kattaa noin 17 miljoonaa neliökilometriä, kun taas arktinen tundra levittäytyy noin 11.5 miljoonan neliökilometrin alueelle. Suomen kasvillisuusvyöhykkeet sijoittuvat näiden kahden suuren vyöhykkeen välimaastoon, mutta pysyvät vankasti metsän puolella. Suomen pinta-alasta peräti yli 70 prosenttia on metsää, mikä tekee meistä Euroopan metsäisimmän maan ja korostaa taigan hallitsevuutta maisemassamme.

Miksi suomalainen sekoittaa herkästi tunturin ja tundran?

Syy epätietoisuuteen piilee usein suomen kielen sanojen samankaltaisuudessa ja Lapin puuttomissa tunturihuipuissa. Sanat tundra ja tunturi kuulostavat korvaan lähes samalta, mikä luo luonnollisen pohjan väärinkäsityksille.

Lapissa matkaileva kohtaa puuttomia alueita, joita kutsutaan tunturipaljakoiksi. Ne muistuttavat kasvillisuudeltaan paljon tundraa, sillä molemmissa kasvaa vaivaiskoivuja, varpuja, sammalia ja jäkäliä. Tästä huolimatta tunturipaljakka on puuton korkeussuhteiden, ei maantieteellisen leveysasteen vuoksi. Se on vuoristokasvillisuutta, jota ympäröi alavimmilla alueilla sankka havumetsä.

Monet oppaat väittävät, että Lapin huiput ovat aitoa arktista erämaata. Mutta tässä on ristiriita. Oikealla tundralla puuttomuus jatkuu satoja tai tuhansia kilometrejä rannikolle asti, kun taas kysymys kuuluu, onko lapissa tundraa todellisuudessa lainkaan. Suomessa puuton vyöhyke katkeaa heti, kun laskeudutaan muutama sata metriä alemmas laaksoon.

Ilmasto ja ikirouta loistavat Suomessa poissaolollaan

Suurin syy sille, miksi Suomi ei ole tundraa, löytyy ilmastosta ja maaperästä. Aidolle tundralle tyypillinen piirre on jatkuva ikirouta, jossa maaperä pysyy jäässä vuoden ympäri jopa satojen metrien syvyyteen.

Suomessa ikiroutaa esiintyy ainoastaan aivan pohjoisimmassa Lapissa sijaitsevissa palsasoissa, joissa turvemättäiden sisällä on jäätynyt ydin. Nämä palsat kattavat kuitenkin vain murto-osan Lapin pinta-alasta, eivätkä ne muodosta yhtenäistä vyöhykettä. Ilmastollisesti tundra vaatii, että lämpimimmän kuukauden keskilämpötila jää alle 10 celsiusasteen. Suomessa jopa Inarin ja Utsjoen alueella heinäkuun keskilämpötila nousee tyypillisesti 12 ja 14 asteen välille, mikä mahdollistaa mävyn ja koivun kasvun laaksoissa.

Muutos on kuitenkin käynnissä parhaillaan. Ilmaston lämpenemisen myötä arktisen alueen odotetaan muuttuvan nopeasti, ja joidenkin arvioiden mukaan jopa 40-50 prosenttia nykyisestä tundravyöhykkeestä voi metsittyä tai muuttua pensaikoksi kuluvan vuosisadan aikana. Tämä tarkoittaa, että taigan ja tundran välinen raja vetäytyy yhä pohjoisemmaksi, kauemmas Suomen rajoilta.

Tunturin ja tundran tärkeimmät erot

Vaikka suomalainen tunturiluonto ja arktinen tundra näyttävät äkkiseltään samanlaisilta, niiden välillä on merkittäviä maantieteellisiä ja ekologisia eroja.

Suomen tunturipaljakka

- Havumetsä alkaa heti tunturirinteen alta laaksoissa

- Maa sulaa kesäisin, ikiroutaa vain suojaisissa palsasoissa

- Heinäkuun keskilämpötila laaksoissa yli 10 astetta

- Korkeus merenpinnasta (pystysuora kasvillisuusvyöhyke)

Arktinen tundra

- Lähimpään metsään voi olla matkaa satoja kilometrejä

- Yhtenäinen ja syvä ikirouta estää puiden juurtumisen

- Lämpimimmän kuukauden keskilämpötila aina alle 10 astetta

- Kylmä ilmasto ja pohjoinen sijainti (vaakasuora vyöhyke)

Maantiedon opiskelijan havainto Enontekiöllä

Helsinkiläinen maantiedon opiskelija Ville matkusti Kilpisjärvelle tekemään graduunsa liittyviä kasvustokartoituksia. Hän oletti löytävänsä tunturipaljakalta puhtaita tundrakasveja ilman suuria haasteita.

Ville aloitti mittaukset Sanan rinteillä, mutta yllättyi huomatessaan, kuinka syvälle maaperä sulasi jo alkukesästä. Hän yritti etsiä merkkejä ikiroudasta, mutta kairat upposivat pehmeään maahan.

Hän tajusi, että tunturipaljakan ekosysteemi on paljon dynaamisempi kuin arktisella tundralla. Paikallinen pienilmasto ja lumipeitteen paksuus vaikuttivat kasveihin enemmän kuin pelkkä kylmyys.

Ville havaitsi, että alueen laaksojen keskilämpötila nousi reilusti yli 10 asteen, mikä todisti alueen kuuluvan taigan pohjoisreunaan, eikä aitoon tundraan.