Saako pakolainen tehdä töitä?

Saako pakolainen tehdä töitä? Oikeudet ja odotusajat

Ulkomaalaisten työnteko-oikeus Suomessa herättää usein kysymyksiä, ja säädösten laiminlyönti aiheuttaa juridisia riskejä työnantajille. Suomessa saako pakolainen tehdä töitä vapaasti riippuu virallisesta oleskelustatuksesta ja hakuprosessin vaiheesta. Säädösten oikea ymmärtäminen auttaa yrityksiä välttämään taloudellisia seuraamuksia ja edistää tehokasta kotoutumista. Selvitä tarkat ehdot oikean toiminnan varmistamiseksi.

Saako pakolainen tehdä töitä Suomessa?

Kysymys työnteko-oikeudesta voi liittyä moniin eri tekijöihin ja virallisiin lupastatuksiin. Suomessa pakolaisen työnteko oikeus suomessa määräytyy suoraan hänelle myönnetyn oleskeluluvan perusteella, ja se on lähtökohtaisesti täysin rajoittamaton. Tämä tarkoittaa, että pakolaisaseman saanut henkilö saa työskennellä missä tahansa ammatissa ja kerryttää työtunteja ilman lakisääteisiä rajoituksia.

Kun Maahanmuuttovirasto myöntää henkilölle turvapaikan tai hänet otetaan maahan kiintiöpakolaisena, hän saa kolmen vuoden oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella. Aluksi olin itsekin hieman epävarma siitä, miten laajasti nämä oikeudet astuvat voimaan heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Työskenneltyäni vuosia kotouttamishankkeissa huomasin, että työnantajat turhaan pelkäävät lupaprosessien monimutkaisuutta - pakolaisen palkkaaminen on nimittäin juridisesti aivan yhtä suoraviivaista kuin kenen tahansa Suomen kansalaisen palkkaaminen.

Miten pakolaisen ja turvapaikanhakijan oikeudet eroavat toisistaan?

Oikeus työhön riippuu täysin henkilön virallisesta statuksesta, ja maahanmuuttoviraston säädökset erottavat nämä ryhmät selkeästi. Pakolaisella on aina välitön ja täysi työnteko-oikeus, kun taas saako turvapaikanhakija tehdä töitä on sidottu määräaikaiseen odotusaikaan. Hakemusprosessin aikana turvapaikanhakija ei saa aloittaa töitä heti saavuttuaan maahan.

Turvapaikanhakija voi aloittaa ansiotyön vasta kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä.^[1] Jos hakijalla on esittää voimassa oleva ja luotettava matkustusasiakirja, kuten passi, odotusaika on kolme kuukautta. Mikäli virallista passia ei ole, työnteko-oikeus alkaa kuuden kuukauden kuluttua. Muistan erään nuoren miehen, joka istui vastaanottokeskuksessa kuukausia turhautuneena, kunnes kuuden kuukauden raja täyttyi ja hän pääsi vihdoin paikalliseen leipomoon töihin. Se muutti hänen koko arkesi.

Työtuntien rajoitukset ja eri lupatyypit

Lakisääteiset pakolaisen työllistäminen työtunnit ja alan rajoitukset riippuvat siitä, millä perusteella ulkomaalainen oleskelee ja työskentelee maassa. Pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun saaneilla ei ole mitään tuntirajoituksia, mutta esimerkiksi opiskelijoiden oleskeluluvalla vapaa ansiotyö on rajattu keskimäärin kolmeenkymmeneen tuntiin viikossa.^[2] Työperusteisella luvalla (TTOL) olevat puolestaan saavat työskennellä vain sillä ammattialalla, jolle lupa on myönnetty, tai erikseen määritellyillä valtakunnallisilla työvoimapula-aloilla.

Lainsäädännön tunteminen säästää työnantajat ikäviltä virheiltä. Joskus yritykset sekoittavat opiskelijoiden kolmenkymmenen tunnin viikkorajoituksen ja pakolaisten oikeudet keskenään. Pakolaisen kohdalla mitään tuntikattoa ei ole. Työsuhde voi olla kokoaikainen, osa-aikainen tai vaikkapa keikkatyötä. Työnteko-oikeuden voimassaolon voi ja kannattaa aina tarkistaa suoraan fyysisestä oleskelulupakortista tai pyytämällä vahvistus viranomaisilta sähköpostitse.

Työnantajan velvollisuudet ja työllistämisen tuet

Ulkomaalaisen työntekijän palkkaamiseen liittyy tiettyjä lakisääteisiä vastuita, jotka jokaisen yrityksen on hoidettava huolellisesti. Työnantajalla on ehdoton velvollisuus varmistua siitä, että ulkomaalaisella työntekijällä on voimassa oleva maahanmuuttajan oikeus tehdä töitä ennen työsuhteen alkamista ja sen aikana. Jos työnantaja tahallaan tai huolimattomuudesta pitää palveluksessaan henkilöä, jolla ei ole oikeutta työhön, seurauksena voi olla lakisääteinen rangaistus tai sakkotuomio.

Onneksi prosessi on tehty helpoksi. Työnantaja voi tarkistaa oikeuden Maahanmuuttovirastosta, ja vastausaika on tyypillisesti noin kaksi viikkoa.^[3] Lisäksi kunnat ja työvoimaviranomaiset tarjoavat monenlaisia tukimuotoja, kuten palkkatukea tai taloudellista apua kotouttamisen ja kielikoulutuksen järjestämiseen. Työnteko on tutkitusti tehokkain keino integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, ja tukien avulla kynnys palkkaamiseen on saatu matalaksi.

Työnteko-oikeuden erot eri oleskelustatuuksissa

Pakolainen (Turvapaikan saanut) ⭐

• Täysin rajoittamaton oikeus heti luvan myöntämisestä alkaen

• Ei rajoituksia, voi tehdä täyttä työviikkoa tai ylitöitä

• Saa työskennellä millä tahansa alalla ilman rajoituksia

Turvapaikanhakija

• Alkaa 3 tai 6 kuukauden odotusajan jälkeen hakemuksen jättämisestä

• Ei suoraa tuntirajoitusta, kunhan oikeus on astunut voimaan

• Saa tehdä palkkatyötä, mutta ei voi toimia yrittäjänä tai freelancerina

Opiskelija

• Voimassa koko opintojen ajan, mutta sidottu tuntirajoituksiin

• Ansiotyö on rajattu keskimäärin 30 tuntiin viikossa vuoden aikana

• Tutkintoon kuuluva harjoittelu ja lopputyö ovat täysin vapaita

Palkkaus ja arjen haasteet: Ahmedin matka ravintola-alalle

Ahmed, 32-vuotias oleskeluluvan saanut pakolainen asuttuaan ensin vuoden vastaanottokeskuksessa Tampereella, halusi kiihkeästi päästä töihin elättääkseen itsensä. Hän haki paikkaa paikallisesta lounasravintolasta, mutta omistaja pelkäsi byrokraattisia virheitä eikä uskaltanut heti tehdä sopimusta.

Ensimmäinen yritys kaatui siihen, että työnantaja luuli Ahmedia turvapaikanhakijaksi ja vaati kuukausien odotusaikaa tai erillistä työlupaa. Ahmed yritti selittää tilannettaan huonolla suomen kielellä, mikä aiheutti vain lisää väärinkäsityksiä puolin ja toisin.

Breakthrough tapahtui, kun Ahmed pyysi neuvoa järjestön tukihenkilöltä, joka neuvoi häntä näyttämään työnantajalle oleskelulupakortin takapuolta. Sieltä löytyi selkeä merkitys rajoittamattomasta työnteko-oikeudesta ilman ammattialasidonnaisuuksia.

Lopulta Ahmed palkattiin ravintolaan täysipäiväiseksi apukokiksi, ja hänen avullaan ravintolan keittiö pystyi tehostamaan toimintaansa kiireisinä tunteina. Ahmed sai taloudellisen itsenäisyyden ja hänen kielitaitonsa parani merkittävästi jo ensimmäisten viikkojen aikana työkavereiden seurassa.