Mikä on Norjan viralliset kielet?

Norjan kielikuva: Yksi kieli, monia muotoja

Norjan viralliseksi kieleksi ei ole määritelty yhtä ainoaa standardikielemääritelmää, kuten esimerkiksi suomen tapauksessa. Tilanne on huomattavasti monimutkaisempi. Vaikka virallisissa asiakirjoissa ja hallinnossa käytetään yleensä bokmalia ja nynorhia, kumpikaan ei ole itsenäisesti “virallinen kieli”. Pikemminkin Norjassa vallitsee kahden kirjakielen rinnakkaiselo, jotka molemmat ovat yhtä laillisia ja virallisia.

Tämä tilanne johtuu Norjan monimuotoisesta kielihistoriasta ja vahvasta alueellisesta identiteetistä. Kirjakielten erot heijastavat maantieteellisiä ja kulttuurillisia eroja, ja niiden suhteessa on pitkään käyty kiivasta keskustelua.

Bokmål (“kirjakieli”) on kehittynyt pääosin tanskan pohjalta ja on levinnyt laajalle, etenkin kaupunkialueilla ja Etelä-Norjassa. Se on käytännössä yleiskieli, ja sen variantteja käytetään yleisesti myös mediaan ja hallinnossa.

Nynorsk (“uusi norja”) on puolestaan tarkoituksellisesti luotu kieli, joka pyrkii heijastamaan norjan murteita ja erottautumaan tanskan vaikutuksesta. Sitä puhutaan ja käytetään eniten Länsi-Norjassa ja maaseudulla.

On tärkeää huomata, että molempia kieliä pidetään täysin tasa-arvoisina ja virallisina. Norjalainen voi valita käyttävänsä kumpaa tahansa, eikä hänelle aseteta kielteisiä seurauksia kielenvalinnastaan. Hallinto ja julkiset palvelut tarjotaan ja ovat saatavilla molemmilla kielillä. Tämä kielipolitiikka on ainutlaatuinen ja osoittaa Norjan vahvaa pyrkimystä edistää sekä kielellistä monimuotoisuutta että kansallista identiteettiä.

Vaikka bokmål ja nynorsk ovat hallitsevia kirjakieliä, Norjassa puhutaan tietysti myös lukuisia murteita, joilla on vahva alueellinen juurensa. Nämä murteet eivät kuitenkaan ole virallisia kieliä, vaikka ne ovatkin olennainen osa Norjan kielellistä rikkautta ja kulttuuriperintöä. Monet murteet ovat toisiinsa verrattuna hyvinkin erilaisia, ja niiden ymmärtäminen voi joskus olla haastavaa edes norjalaisille.

Lyhyesti sanottuna: Norjassa ei ole yhtä virallista kieltä, vaan kaksi tasa-arvoista kirjakieltä, bokmål ja nynorsk. Sekä hallinnossa että mediassa molempia käytetään. Lisäksi lukuisat murteet rikastuttavat maan kielellistä maisemaa.