Mitä kieliä puhutaan Itävalta?

Mitä kieliä puhutaan Itävallassa: Saksa vs muut kielet

Monet pohtivat mitä kieliä puhutaan itävallassa ennen matkaa tai muuttoa. Paikallisen kieliympäristön ymmärtäminen auttaa välttämään väärinkäsityksiä asioinnissa ja helpottaa sopeutumista. Ota selvää virallisista määräyksistä ja alueellisista kielellisistä eroista sujuvan viestinnän takaamiseksi.

Mitä kieliä puhutaan Itävallassa? Opas maan kielimaisemaan

Itävallan virallinen ja ylivoimaisesti puhutuin kieli on saksa, jota puhuu äidinkielenään noin 88 prosenttia maan väestöstä. Kysymys siitä, mitä kieliä puhutaan itävallassa, voi kuitenkin herättää monia tulkintoja, sillä maan kielellinen todellisuus on paljon pelkkää kirjakieltä monivaiheisempi ja rikkaampi. Monille matkailijoille ja maahanmuuttajille tuleekin yllätyksenä, ettei Itävallassa puhuttu saksa ole aivan samanlaista kuin naapurimaassa Saksassa.

Maan virallisen saksan kielen rinnalla elää vahva paikallismurteiden kulttuuri sekä historiallisesti vakiintuneita alueellisia vähemmistökieliä. Lisäksi kansainvälistymisen ja maahanmuuton myötä suurissa kaupungeissa, kuten Wienissä, voi kuulla kymmeniä eri kieliä arjessa. Pärjääkö itävallassa englannilla? Se riippuu täysin siitä, missä päin maata liikut ja kenen kanssa asioit.

Itävallansaksa ja paikalliset murteet arkipäivässä

Itävallassa käytettävä saksan kieli on oma kansallinen varianttinsa, jota kutsutaan itävallansaksaksi. Se eroaa Saksan saksasta erityisesti sanaston, ääntämyksen ja joidenkin kielioppisääntöjen osalta. Erityisen suuria eroja on ruokasanastossa: esimerkiksi peruna on Itävallassa usein Erdapfel (Saksassa Kartoffel) ja tomaatti Paradeiser (Saksassa Tomate). Kirjakieli on kuitenkin sellaista, että kaikki saksantaitoiset ymmärtävät sitä ongelmitta.

Noin 91 prosenttia Itävallan väestöstä käyttää saksaa ensisijaisena kielenään, mutta virallisen kirjakielen alla sykkii aivan oma maailmansa. Muistan elävästi oman ensimmäisen viikkoni itävaltalaisessa pikkukylässä Salzburgin lähellä. Olin opiskellut saksaa vuosia ja luotin taitoihini, mutta paikallisten astuessa huoneeseen olin täysin pudota kärryiltä. He puhuivat baijerilaismurteita, jotka kuulostavat siltä kuin sanoista puristettaisiin kaikki vokaalit pois. Aluksi se turhautti ja herätti jopa pientä paniikkia. Lopulta ymmärsin, että itävaltalaiset vaihtavat mielellään selkeämpään yleiskieleen, kun he huomaavat, että ulkomaalainen yrittää parhaansa. Arkipäivässä monet paikalliset puhuvatkin liitoksissa näitä baijerilaismurteita, jotka vaihtelevat alueelta toiselle.

Viralliset vähemmistökielet ja maahanmuuttajakielet

Itävallalla on pitkä yhteinen historia Keski- ja Itä-Euroopan muiden maiden kanssa, mikä näkyy suoraan sen nykyisessä laissa ja itävallan vähemmistökielet-kokonaisuudessa. Tietyillä osavaltioalueilla asuvilla perinteisillä vähemmistöryhmillä on lakisääteinen oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisten kanssa ja kouluissa. Nämä kielet ovat rikastuttaneet paikalliskulttuuria vuosisatojen ajan.

Seuraavilla kielillä on virallinen alueellinen asema Itävallassa: Kroatia (burgenlandinkroatia): Puhutaan erityisesti Burgenlandin osavaltiossa, jossa asuu merkittävä kroatialaisvähemmistö. Sloveeni: Sillä on virallinen asema Kärntenin ja Steiermarkin osavaltioissa maan eteläosassa. Unkari: Puhutaan perinteisesti sekä Burgenlandissa että pääkaupunki Wienissä. Tšekki ja slovakki: Puhutaan historiallisena vähemmistökielenä erityisesti Wienissä. Romani: Romanikielellä on virallisen vähemmistökielen asema osana maan kulttuuriperinnön suojelua.

Historiallisten kienien lisäksi Itävallassa puhutaan laajasti maahanmuuttajakieliä. Viime vuosikymmenien muuttoliikkeen seurauksena suurimmiksi maahanmuuttajakieliksi ovat nousseet turkki, serbia, bosnia ja kroatia. Erityisesti Wienin kaltaisissa monikulttuurisissa keskuksissa nämä kielet kuuluvat päivittäin katukuvassa, ravintoloissa ja julkisessa liikenteessä.

Pärjääkö Itävallassa englannilla? Kansainvälisen matkailijan opas

Lyhyt vastaus on kyllä - englannilla pärjää Itävallassa erittäin hyvin, etenkin jos liikut suosituissa matkakohteissa. Englanti on maan laajimmin osattu vieras kieli, ja sitä opetetaan kouluissa varhaisesta iästä lähtien. Suuri osa väestöstä, erityisesti nuorempi sukupolvi ja matkailualalla työskentelevät, puhuvat englantia sujuvasti ja luontevasti.

Itävallassa noin 38 prosenttia väestöstä pystyy käymään sujuvaa keskustelua englannin kielellä, mikä tekee maasta yhden Euroopan vahvimmista englannintaitoisista maista, joissa kieli ei ole virallinen. Mutta tässä on se juju, josta monet matkaoppaat vaikenevat - tilanne muuttuu heti, kun poistut Wienin keskustasta tai Alppien tunnetuista hiihtokeskuksista. Pienemmissä kylissä, paikallisissa junissa tai vanhemman sukupolven pitämissä majataloissa englanti ei enää riitäkään kaikkeen. Mutta ei hätää. Paikalliset arvostavat suuresti sitä, jos osaat sanoa edes muutaman perussanan saksaksi, ja se avaa ovia aivan eri tavalla. Englannin jälkeen suosituimmat vieraat kielet maassa ovat ranska ja italia, joita opiskellaan myös ahkerasti.

Kielten käyttökohteet Itävallassa

Itävallansaksa (Standardi)

1. Viranomaiset, viralliset asiakirjat, media, koulutus ja kirjakaupat.
2. Koko maa osavaltioalueesta riippumatta.
3. Yleisesti ymmärrettyä kaikkialla maassa ja saksankielisessä Euroopassa.

Paikalliset murteet (Baijerilaismurteet)

1. Arkinen keskustelu ystävien, perheen ja paikallisten kesken maaseudulla.
2. Vahvimmillaan Alppien alueilla, kuten Tirolissa ja Salzburgissa.
3. Voi olla ulkopuoliselle tai pelkkää kirjakieltä opiskelleelle erittäin vaikeaa.

Englannin kieli

1. Kansainvälinen matkailu, hotellit, nuorison kohtaamiset ja liike-elämä.
2. Vahva Wienissä ja muissa isoissa kaupungeissa sekä turistikohteissa.
3. Erittäin hyvä nuoremman sukupolven keskuudessa, heikompi maaseudun vanhuksilla.

Mikon kielimatka Alpeilla: Haasteet ja oivallukset

Mikko, 26-vuotias suomalainen vaihtoehto-opiskelija, muutti Wieniin opiskellakseen taidetta ja luotti siihen, että hänen erinomainen englannintaitonsa riittäisi kaikkeen arjessa ilman stressiä.

Ensimmäinen reissu pääkaupungin ulkopuolelle pieneen tirolilaiseen majataloon kuitenkin pysäytti miehen täysin. Majatalon iäkäs emäntä ei ymmärtänyt sanaakaan englantia, ja Mikon yritykset tilata aamiainen päättyivät pelkkään käsien heilutteluun ja molemminpuoliseen turhautumiseen.

Mikko ei kuitenkaan lannistunut, vaan päätti ottaa käyttöön saksan alkeet ja kirjoitti puhelimeensa ylös tärkeimmät itävaltalaiset ruokasanat, kuten Erdapfel ja Semmel. Hän alkoi tietoisesti tervehtiä paikallisia itävaltalaisittain sanomalla Gruss Gott pelkän puhtaan saksalaisen Hallon sijaan.

Muutaman viikon kuluttua Mikko huomasi pärjäävänsä kyläkaupoissa huomattavasti helpommin, ja paikalliset muuttuivat heti varautuneista erittäin ystävällisiksi huomatessaan suomalaisen nuoren kunnioittavan heidän omaa murre- ja kielikulttuuriaan.