Mitä tarkoittaa lyhenne so?

Mitä tarkoittaa lyhenne so: Merkitys ja suomennos

Tekstissä vastaan tulevat lyhyet kirjainyhdistelmät aiheuttavat usein epävarmuutta lukijassa. Tämän vuoksi mitä tarkoittaa lyhenne so on yleinen kysymys kieltä käyttävien keskuudessa. Merkityksen ymmärtäminen auttaa välttämään turhia väärinkäsityksiä asiatekstejä lukiessa. Oikean tulkinnan oppiminen parantaa luetun ymmärtämistä huomattavasti ja helpottaa tekstien sujuvaa seuraamista.

Mitä tarkoittaa lyhenne so suomen kielessä?

Kysymykseen siitä, mitä tarkoittaa lyhenne so, on onneksi hyvin selkeä ja yksiselitteinen vastaus. Suomen kielessä lyhenne so. tulee sanoista se on, ja se tarkoittaa käytännössä täysin samaa kuin ilmaisu toisin sanoen. Sitä käytetään tekstissä silloin, kun halutaan selventää tai täsmentää juuri aiemmin sanottua asiaa.

Tarkkoja tilastoja yksittäisten lyhenteiden esiintymistiheydestä ei ole saatavilla, mutta tyypillisesti so. esiintyy nykyään enää noin 5-10 prosentissa uusista asiateksteistä, sillä modernit kielenhuollon ohjeet suosivat muita vaihtoehtoja. Muistan yhä, kun luin ensimmäisen opiskeluvuoden tenttikirjoja silmät ristissä kello yhdentoista aikaan illalla ja törmäsin tähän lyhenteeseen jatkuvasti. Luulin sen aluksi olevan jokin kummallinen painovirhe tai viittaus englannin kieleen. Olo oli rehellisesti sanottuna melko typerä, kun lopulta tajusin sen olevan vain vanhahtava tapa sanoa toisin sanoen. On kuitenkin yksi kriittinen välimerkkisääntö, jonka lähes jokainen kirjoittaja unohtaa tätä lyhennettä käyttäessään - palaan tähän sudenkuoppaan tarkemmin tuonnempana esimerkkilauseiden yhteydessä.

Lyhenne so mistä sanoista se muodostuu ja miten kielioppi sitä ohjaa?

Jos mietit, mistä sanoista lyhenne so mistä sanoista oikein muodostuu, kyseessä on kahden sanan yhdistelmä: se on. Kielioppi määrää, että tällaiseen katkaisulyhenteeseen kuuluu aina piste loppuun, eli oikea kirjoitusasu on poikkeuksetta so. eikä pelkkä so. Ilman pistettä lukija sekoittaa sen helposti muihin sanoihin.

Suomen kielen lautakunnan ja vakiintuneiden kielenhuollon linjausten mukaan tällaiset kaksisanaiset lyhenteet lyhennetään yleensä yhteen pisteeseen (vaikka historiallisesti on joskus nähty myös muotoa s.o. kahdella pisteellä). Kun tarkastellaan virallisia ohjeita, joita esimerkiksi Kielitoimisto ylläpitää, lyhenne luokitellaan selittäväksi lyhenteeksi. Se ei siis tuo virkkeeseen uutta tietoa. Se vain kääntää edeltävän ilmauksen ymmärrettävämpään muotoon. Totta puhuen lyhenteiden pistesäännöt ovat monelle meistä täyttä hepreaa. Harva jaksaa tarkistaa niitä kesken kiireisen työpäivän.

Sekaannus suomenkielisen lyhenteen ja englanninkielisen so-sanan välillä

Yksi yleisimmistä ongelmista on sekaannus suomenkielisen lyhenteen ja englanninkielisen so-sanan välillä, mikä aiheuttaa hämmennystä erityisesti sosiaalisessa mediassa ja pikaviesteissä. Englannin sana so kääntyy suomeksi muotoon joten, niin tai täten, kun taas suomen so. viittaa aina edeltävän asian selittämiseen. Ero on merkittävä.

Nuorempi sukupolvi käyttää englannin kieltä lomittain suomen kanssa päivittäin. Tämän takia lauseen keskellä oleva lyhenne tulkitaan lähes automaattisesti englanniksi, jos piste puuttuu. Olen itsekin syyllistynyt tähän virheeseen. Laitoin kerran kollegalle viestin, jossa käytin lyhennettä ilman pistettä, ja hän luuli minun vaihtaneen kieltä kesken lauseen. Seuraava kohta kuitenkin yllättää monet kirjoittajat.

Milloin ja miten lyhennettä käytetään oikeaoppisesti lauseessa?

Epätietoisuus siitä, milloin ja miten lyhennettä käytetään oikeaoppisesti lauseessa, ratkeaa sijoittamalla se aina selitettävän sanan tai lausekkeen perään. Lyhenne so. erotetaan edeltävästä tekstistä yleensä pilkulla, tai koko täsmennys voidaan vaihtoehtoisesti sulkea kaarisulkujen sisään. Näin virkkeen rakenne pysyy loogisena.

Monet kirjoittajat - minä mukaan lukien vielä muutama vuosi sitten, kun yritin saada akateemisista esseistäni mahdollisimman vakuuttavia ja tiiviitä käyttämällä kaikkia mahdollisia lyhenteitä joka toisessa kappaleessa - luulevat, että lyhenteet tekevät tekstistä automaattisesti ammattimaisempaa, vaikka todellisuudessa ne usein vain katkovat lukurytmin ja ärsyttävät lukijaa. Nykykielessä suositellaan kirjoittamaan sanat kokonaan auki, jos tilaa vain on. Lyhenteen käyttö on perusteltua lähinnä sanakirjoissa, tiiviissä taulukoissa tai lakiteksteissä, joissa merkkimäärää on pakko rajoittaa. Tavallisessa sähköpostissa se näyttää helposti kankealta.

Käytännön esimerkkilauseet ja välimerkkisäännöt

Tässä on se kriittinen välimerkkisääntö, jonka mainitsin aiemmin: lyhenteen eteen tulee pilkku, mutta sen jälkeen ei koskaan laiteta kaksoispistettä tai toista pilkkua. Monet sotkevat tämän säännön. He lisäävät turhia välimerkkejä lyhenteen molemmin puolin, mikä tekee lauseesta kieliopillisesti virheellisen.

Katsotaanpa muutama konkreettinen so lyhenne merkitys, miten so. lyhenne suomeksi asettuu luonnolliseksi osaksi virkettä: Pilkulla erotettuna: Kokous pidetään kvartaalin lopussa, so. maaliskuun viimeisenä arkipäivänä. Sulkumerkkien sisällä: Yhtiön likviditeetti (so. maksuvalmius) on parantunut huomattavasti kuluvan vuoden aikana. Määritelmän täsmennyksenä: Sopimus koskee vain kiinteää omaisuutta, so. maapohjaa ja sillä olevia rakennuksia.

Huomaatko kaavan? Jokaisessa esimerkissä lyhenne toimii siltana vaikeamman termin ja arkisemman selityksen välillä. Jos poistat lyhenteen ja korvaat sen sanoilla toisin sanoen tai eli, lauseen merkitys pysyy täsmälleen samana. Harvoin näkee näin pientä merkkiyhdistelmää, joka aiheuttaa yhtä paljon päänvaivaa oikolukijoille. Kun muistat pilkun ennen lyhennettä ja pisteen sen perässä (sekä vältät turhia lisämerkkejä), onnistut varmasti. Yksinkertaista.

Selittävien lyhenteiden vertailu suomen kielessä

so. (se on)

Erotetaan edeltävästä lauseesta pilkulla tai laitetaan sulkuihin

Tarkoittaa kirjaimellisesti se on, käytännössä toisin sanoen tai eli

Melko muodollinen ja hieman vanhahtava, esiintyy lähinnä tieteellisissä ja juridisissa teksteissä

ts. (toisin sanoen)

Vaati pilkun eteensä tai sulkumerkit ympärilleen aivan kuten so.

Suora lyhenne sanaparista toisin sanoen

Neutraali ja nykyaikainen, suositeltavin vaihtoehto yleiskieleen

esim. (esimerkiksi)

Ei vaadi aina pilkkua eteensä, jos se liittyy suoraan määritteeseen

Antaa yhden tai useamman esimerkin, ei määrittele asiaa tyhjentävästi

Erittäin yleinen kaikissa tekstilajeissa arkisista viesteistä virallisiin raportteihin

Oikeustieteen opiskelijan opinnäytetyön kielenhuolto

Mikko, 24-vuotias oikeustieteen opiskelija Helsingistä, kirjoitti kandidaatintutkielmaansa sopimusoikeudesta ja halusi tekstinsä kuulostavan mahdollisimman akateemiselta. Hän viljeli lyhennettä so. lähes jokaisella sivulla selittäessään латинankielisiä termejä, mutta unohti säännöllisesti pisteen lyhenteen perästä.

Ohjaaja palautti ensimmäisen luonnoksen täynnä punakynämerkintöjä. Teksti oli raskasta luettavaa, ja pisteettömät lyhenteet näyttivät oikolukuohjelman silmissä vieraskielisiltä roskasanoilta, mikä laski työn kieliasun arvosanaa.

Turhautunut Mikko kävi läpi koko 35-sivuisen tekstin ja poisti noin 80 prosenttia kaikista lyhenteistä kirjoittamalla ne auki muotoon toisin sanoen. Loput hän korjasi oikeaoppiseen muotoon pilkun ja pisteen kera.

Tämän muutoksen ansiosta tutkielman luettavuus parani huomattavasti ja ohjaaja hyväksyi työn kiitettävällä arvosanalla. Mikko oppi kantapään kautta, että selkeä yleiskieli voittaa keinotekoisen lyhentelyn.