Onko farsi ja persia sama kieli?

Onko farsi ja persia sama kieli? Kyllä on

Monet pohtivat, onko farsi ja persia sama kieli vai kaksi eri kieltä. Nimitysten taustan ymmärtäminen selkeyttää asiaa ja estää sekaannuksia. Käsitteiden oikea käyttö helpottaa asiointia ja kulttuurien ymmärtämistä. Tutustu tarkempaan selvitykseen nimitysten taustoista välttääksesi väärinkäsitykset virallisissa yhteyksissä.

Onko farsi ja persia sama kieli? Selkeä vastaus sekaannukseen

Tämä kysymys herättää usein hämmennystä, ja sen tarkka tulkinta riippuu pitkälti maantieteellisestä ja historiallisesta asiayhteydestä. Lyhyesti sanottuna farsi ja persia ovat saman kielen muotoja: farsi on kielen virallinen ja omakielinen nimi Iranissa, kun taas persia on historiallinen ja laajempi yleisnimitys koko tälle indoeurooppalaiselle kielimuodolle.

Persian kieltä puhuu maailmanlaajuisesti äidinkielenään tai toisena kielenään yhteensä noin 110 miljoonaa ihmistä. Se kuuluu indoeurooppalaisten kielten iranilaiseen haaraan, mikä tekee siitä - niin yllättävältä kuin se kuulostaakin - etäisen sukulaisen esimerkiksi englannille, saksalle ja ruotsille.

Kun itse aloin tutkia Lähi-idän kieliä vuosia sitten, menin täysin sekaisin näiden kahden termin kanssa ja luulin niitä kahdeksi eri kieleksi. Totuus on kuitenkin paljon yksinkertaisempi. Kyse on samasta kielestä, jota vain kutsutaan eri nimillä riippuen siitä, puhutaanko kielitieteestä vai arkipäivän tilanteista.

Mutta näiden termien käyttöön liittyy yksi kriittinen virhe, jonka lähes jokainen länsimaalainen tekee tietämättään - palaan tähän tarkemmin tuonnempana, kun käsittelemme suomen kielen suosituksia.

Farsin ja persian ero: Mistä eri nimitykset johtuvat?

Farsin ja persian ero on puhtaasti etymologinen ja liittyy siihen, käytämmekö kielen sisäistä (endonyymi) vai ulkoista (eksonyymi) nimeä. Kumpikin sana juontaa juurensa samaan muinaiseen alueeseen, Lounais-Iranissa sijaitsevaan Parsiin (nykyinen Farsin maakunta), joka toimi aikoinaan Persian valtakunnan historiallisena sydämenä.

Antiikin kreikkalaiset kutsuivat aluetta nimellä Persis, josta sana persia levisi lähes kaikkiin eurooppalaisiin kieliin. Sama paikka. Kaksi nimeä. Kun arabit valloittivat alueen 600-luvulla, kielen alkuperäinen nimi Parsi muuttui muotoon Farsi, koska arabian kielessä ei ole lainkaan p-äännettä.

Rehellisesti sanottuna tämä historiallinen äännemuutos sekoitti omaa päätäni pitkään. Miten kansa voi vaihtaa oman kielensä alkukirjaimen vieraiden valloittajien aakkosten takia? Todellisuudessa hallinnon ja uskonnon kieli muokkasi ääntämystä vuosisatojen ajan niin vahvasti, että farsi vakiintui iranilaisten omaan suuhun pysyvästi.

Mitä kieltä Iranissa puhutaan virallisesti?

Jos mietit, mitä kieltä Iranissa puhutaan, virallinen ja ylivoimaisesti suurin kieli on juuri persia (paikallisesti farsi). Noin 50-60 prosenttia Iranin väestöstä puhuu sitä äidinkielenään, ja se toimii koko maan hallinnon, koulutuksen sekä median kielenä, jota käytännössä lähes jokainen iranilainen osaa.

Iran on kuitenkin monikielinen maa, jossa asuu merkittäviä vähemmistöjä, kuten azereita, kurdeja ja lureja. Moni olettaa automaattisesti, että koska kyseessä on islamilainen tasavalta ja kirjoitusjärjestelmä on arabialainen, kieli olisi sukua arabialle. Täysin väärin. Vaikka nykyisessä persian sanastossa on runsaasti arabialaisia lainasanoja (varsinkin uskonnossa ja hallinnossa), kielten kielioppi ja perusrakenne ovat yhtä kaukana toisistaan kuin suomi ja espanja. Seuraava osio yllättää useimmat kielenopiskelijat täysin.

Persian kieli farsi, dari ja tadžikki: Yksi kieli, kolme valtiota

Kielitieteessä persia käsitetään makrokieleksi, joka jakautuu kolmeen viralliseen päämuotoon: Iranissa puhuttavaan farsiin, Afganistanissa puhuttavaan dariin ja Tadžikistanissa puhuttavaan tadžikkiin. Nämä kolme muotoa ovat keskenään ymmärrettäviä, ja niiden väliset erot muistuttavat lähinnä brittienglannin, amerikanenglannin ja australianenglannin välisiä alueellisia eroja.

Tämä kolmijako aiheuttaa usein hämmennystä siitä, miten dari ja tadžikki oikein liittyvät farsiin, ja myönnän suoraan, että tein itsekin alussa karkean virheen tämän kanssa.

Kun yritin vuosia sitten kääntää erästä afganistanilaista tekstiä, korvani särkyivät ja turhautuminen iski, kun en löytänyt sanoja farsin perussanakirjasta, vaikka kielioppi näytti identtiseltä - tuhlasin kaksi iltaa pähkäillen ongelmaa silmät ristissä, kunnes tajusin, että dari on säilyttänyt vanhoja klassisia sanoja, joita Iranissa ei enää arkikielessä käytetä.

Poliittiset rajat ja historia - erityisesti Neuvostoliiton vaikutus Keski-Aasiassa, joka pakotti Tadžikistanin vaihtamaan arabialaisen kirjaimiston kyrilliseen 1930-luvulla - saivat nämä kolme muotoa näyttämään ulospäin eri kieliltä, vaikka puhujat ymmärtävät toisiaan vaivatta.

Farsi vai persia: Kumpaa nimitystä suomen kielellä kannattaa käyttää?

Epävarmuus siitä, kumpaa nimitystä on suositeltavampaa käyttää suomen kielellä, ratkeaa kielitoimiston ja kielitieteilijöiden selkeällä linjauksella: suomeksi kielen ensisijainen ja suositeltava yleisnimi on persia. Sanaa farsi käytetään pääasiassa silloin, kun halutaan erikseen korostaa nimenomaan Iranissa puhuttavaa kielimuotoa erotuksena darista ja tadžikista.

Tässä on se kriittinen virhe ja kiistanalainen ilmiö, jonka mainitsin artikkelin alussa: monet luulevat, että sanan farsi käyttäminen suomen tai englannin kielessä on kohteliasta ja osoittaa kulttuurista tuntemusta. Todellisuudessa monet kielitieteilijät ja persialaisen kulttuurin asiantuntijat vastustavat sanan farsi käyttöä länsimaisissa kielissä. Miksi ihmeessä? Jos kutsumme kieltä pelkästään farsiksi, katkaisemme sen historiallisen yhteyden antiikin Persiaan ja kuuluisiin runoilijoihin, kuten Rumiin ja Hafeziin. Lisäksi se sulkee ulkopuolelle afganistanilaiset ja tadžikistanilaiset puhujat. Emmehän me kutsu saksaakaan suomeksi nimellä Deutsch tai suomea englanniksi nimellä Suomi. Käytä siis rohkeasti sanaa persia. Se on täsmällinen, historiallisesti kattava ja arvostettu termi.

Persian kielen kolme päämuotoa vertailussa

Farsi (Iranin persia)

- Iran (noin 60-70 miljoonaa puhujaa äidinkielenä ja toisena kielenä)

- Teheranin puhekieli toimii standardina, vokaalijärjestelmä on yksinkertaistunut klassisesta persiasta

- Runsaasti arabialaisia lainasanoja sekä jonkin verran moderneja ranskan ja englannin lainoja

- Persialais-arabialainen kirjaimisto (oikealta vasemmalle)

Dari (Afganistanin persia)

- Afganistan (noin 30-35 miljoonaa puhujaa, toimii maan lingua francana)

- Säilyttänyt varhaisen uuden persian vokaalierot (kuten majhul-vokaalit), jotka ovat kadonneet Iranin farsista

- Konservatiivisempi sanasto, säilyttänyt monia klassisen persian ilmauksia sekä lainoja paštusta

- Persialais-arabialainen kirjaimisto (identtinen Iranin farsin kanssa)

Tadžikki (Keski-Aasian persia)

- Tadžikistan ja osat Uzbekistanista (noin 8-10 miljoonaa puhujaa)

- Lähellä darin ääntämystä, mutta vokaalisointu ja painotus ovat saaneet vaikutteita uzbekista ja venäjästä

- Merkittävä määrä venäläisiä lainasanoja sekä turkkilaisten naapurikielten vaikutusta

- Kyrillinen kirjaimisto (otettiin käyttöön Neuvostoliiton aikana 1930-luvun lopulla)

Kielimuuri vastaanotolla: Kun tulkkia etsittiin väärällä nimellä

Mikko, 34-vuotias sosiaalityöntekijä Espoosta, valmistautui tapaamaan uuden teheranilaisen asiakasperheen. Hän halusi varmistaa sujuvan keskustelun ja tilasi tulkkauspalvelusta persian kielen tulkin, mutta järjestelmässä luki vain vaihtoehtoina farsi ja dari.

Hän hämmentyi täysin ja pelkäsi tilaavansa väärän kielen ammattilaisen. Mikko perui varauksen viime hetkellä, yritti etsiä toista palveluntarjoajaa pelkällä persia-hakusanalla ja tuhlasi kolme tuntia työaikaansa soittelemalla eri toimistoihin.

Lopulta eräs kokenut tulkkikoordinaattori selitti Mikolle puhelimessa, että heidän järjestelmässään Iranin persia on listattu nimellä farsi ja Afganistanin persia nimellä dari, jotta asiakkaat saavat juuri oikean murrealueen osaajan.

Mikko tilasi farsin tulkin, ja seuraavan päivän tapaaminen sujui ilman ensimmäistäkään väärinkäsitystä. Nykyään hän osaa tarkistaa asiakkaan lähtömaan heti alussa, mikä säästää hänen tiimiltään arviolta 2-3 tuntia selvitystyötä joka kuukausi.