Mistä kissa voi saada matoja?

Mistä kissa voi saada matoja?

Kissat, niin sisä- kuin ulkokissatkin, voivat saada matotartunnan useista eri lähteistä. Vaikka suolinkainen (erityisesti Toxocara cati ja Toxascaris leonina) on yleisin, myös heisimadot, kuten Dipylidium caninum, ovat merkittävä uhka. Seuraavassa tarkempi katsaus tartuntareitteihin:

Saalistus: Vapaana liikkuvat kissat altistuvat madoille saalistaessaan. Jyrsijät, linnut ja jopa hyönteiset voivat toimia loisten väli-isäntinä ja tartuttaa kissan, kun se syö saaliinsa. Suolinkaisten toukat voivat selvitä jyrsijöiden kudoksissa pitkään, odottaen kissan nielevän ne.

Emokissan maito: Pennut voivat saada suolinkaistartunnan emonsa maidon kautta. Tämä on erityisen yleistä nuorilla pennuilla, joiden immuunijärjestelmä on vielä kehittymätön. Tartunta voi tapahtua jo imetyksen aikana.

Saastunut ympäristö: Kissat voivat saada matoja myös nuolemalla saastunutta turkkiaan tai ympäristöä. Suolinkaisten munat voivat säilyä ympäristössä pitkään, esimerkiksi maaperässä, hiekkalaatikoissa ja jopa kodin matoissa. Kissa voi niellä munia puhdistautuessaan.

Kirput: Heisimadot leviävät kirppujen välityksellä. Kissa voi niellä kirpun turkkiaan puhdistaessaan, ja kirpun sisällä oleva heisimadon toukka kehittyy kissan suolistossa aikuiseksi madoksi. Siksi kirppujen torjunta on tärkeä osa matotartuntojen ehkäisyä.

Muut kissat: Vaikka suora tartunta kissasta toiseen on harvinaisempaa kuin muut tartuntareitit, se on silti mahdollista. Esimerkiksi yhteisen hiekkalaatikon käyttö voi lisätä tartuntariskiä, jos yksi kissoista erittää matojen munia ulosteessaan.

On tärkeää muistaa, että madotartunta voi olla oireeton, joten säännölliset loishäädöt eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti ovat tärkeä osa kissan terveydenhuoltoa. Jos epäilet kissallasi matotartuntaa, ota yhteyttä eläinlääkäriin.