Voiko kuusen oksia polttaa takassa?

Voiko kuusen oksia polttaa takassa turvallisesti? Mitä tulee huomioida?

Joo, poltin itse viime jouluna kuusen oksat takassa. Oli ihan ok, savua tuli jonkin verran, mutta ei mitään hurjaa.

Toki ne oli kuivia oksat, eivätkä tuoreita. Muistan, että isä aina sanoi, ettei saa laittaa märkiä oksia, räiskyy liikaa.

Muutaman kerran laitoin liian isoja paloja, niin kipinät lensivät. Joten kannattaa pilkkoa pienemmäksi. Tuli vähän sotkua, no joo, siivoaminen oli työlästä.

Jos on ihan tuoreita oksia, niin ei kannata kokeilla. Ne taitaa sammua aika nopeasti takassa. Meillä oli tuolloin 2022 joulukuussa sellainen pieni takka mökillä, ei mikään hirveän tehokas.

Meillä ei ollut haketinta, joten kuusen hävittiin ihan normaalisti. Kylällä ne vietiin roskikseen. Muutenkin joulun jälkeen aina on niin paljon tavaraa roskikseen vietävänä, että joulukuusi oli vain pieni osa siitä.

Voiko kuusen oksia leikata?

Ok, tässä tulee mun versio kuusiaidan leikkaamisesta, tosi elämän meinigillä:

Kuusiaidan leikkaaminen? Joo, on kokemusta!

Muistan sen kevään... Ööö, olisko ollu 2021? Asuttiin vielä siinä vanhassa omakotitalossa, ja se kuusiaita oli ihan hirvee. Siis oikeesti, ihan villiintynyt.

• Että milloin leikata? Maalis-huhtikuussa. Mutta ei missään nimessä jos on pakkasta! Viimeks ku yritin, niin oksat vaan katkesi nätisti... Ei hyvä.
• Miksi leikata? No, että se aita näyttäis joltain! Ja ettei se leviä ihan joka paikkaan.

Mä oon aina tykännyt siitä, kun saa olla ulkona ja säätää. Mutta se kuusiaidan leikkaaminen... se oli aina jotenkin stressaavaa. Pelkäsin aina leikkaavani liikaa. Lopputulos oli aina vähän... epätasainen. Ja ne neulaset kaikkialla!

Tunteita ja ajatuksia:

• Frustraatio: Kun oksat ei mee just niin kuin pitäis.
• Tyytyväisyys: Kun näkee, että alkaa näyttää joltain.
• Ärsytys: Ne neulaset!

Muistan kun googletin just tota "milloin ja miten kuusiaita tulisi leikata". Joku Viherpeukalot.fi -sivusto vissiin oli. Sieltä sain ainakin jotain osviittaa.

Leikkaustekniikka (mun tyyliin):

1. Ensin yritän katsoa, että mikä on se linja, mitä lähdetään hakemaan.
2. Sitten vaan saksimaan. Ei liian tarkkaa, muuten menee hermot.
3. Välillä kauempaa, että näkee, onko se edes sinnepäin.
4. Ja lopuksi ne roskat pois... Ihan hirvee homma!

Ja siis se tärkein: ei saa leikata liian myöhään, koska sitten menee se koko vuoden kasvu pilalle. Ja ei saa leikata liikaa, koska sitten siinä on isoja aukkoja. Ja ei saa leikata liian vähän, koska sitten se on ensi vuonna taas ihan hirvee. Helppoa, eikö? Ei todellakaan. Mutta ainakin se on ulkoilua!

Lisätietoa (omasta päästä):

Kuusiaidan leikkaaminen on vähän kuin parisuhteen hoitamista. Joskus menee hyvin, joskus huonosti. Mutta jos yrittää, niin ehkä siitä jotain tulee. Ja jos ei, niin ainahan voi muuttaa ja ostaa valmiin aidan. Tai sitten vaan jättää leikkaamatta ja katsoa, mitä tapahtuu. Luonto hoitaa kyllä. Ja ainakin naapurit tykkää. Tai siis ei tykkää. No, joku tykkää varmasti.

Miten hävittää kuusen oksat?

Kuusenoksien kohtalo, tuo joulun jälkeinen mysteeri!

No, mätä tai ei, oksat ja risut kuuluvat puutarhajätteeseen. Sortti-asemalla ne odottavat uutta elämää kompostina, toisin kuin minun toiveeni uudesta elämästä Karibialla.

• Sortti-asema: Paikka, jonne unelmat (ja kuusenoksat) kuolevat. Tai siis kompostoituvat.
• Puutarhajäte: Yleisnimitys kaikelle sille vihreälle, joka ei ole rahaa.

Ja jos kyseessä on kunnon paksu runko, sekin sinne risujätteeseen. Kuvittele, kuinka se runko aikoinaan ylpeänä seisoi metsässä, ja nyt... no, nyt se on risujätettä. Elämä on julmaa.

Muista, että tämä pätee mätienkin kuusenoksien kohdalla. Koska, no, ne ovat jo valmiiksi puoliksi maatuneita. Bonusta!