Kenen vallassa Suomi oli ennen itsenäistymistä?

Kenen vallassa Suomi oli ennen itsenäistymistä: Ruotsi ja Venäjä

kenen vallassa Suomi oli ennen itsenäistymistä on keskeinen osa kansallista historiaa, jonka ymmärtäminen selventää nykyisen valtion syntyvaiheita. Historiallisten vaiheiden tunteminen ehkäisee väärinkäsityksiä ja valottaa hallinnollisten järjestelmien kehitystä eri valtakausien aikana. Perehtymällä näihin merkittäviin aikakausiin muodostuu selkeä kuva siitä, miten maa kehittyi kohti täyttä itsemääräämisoikeuttaan.

Kenen vallassa Suomi oli ennen itsenäistymistä?

Kysymys kenen vallassa Suomi oli ennen itsenäistymistä viittaa yleensä kahteen pitkään aikakauteen: Ruotsin valtaan ja Venäjän keisarikunnan alaisuuteen. Vastaus ei ole yksiselitteinen yhdellä sanalla, koska vallanpitäjä vaihtui historian aikana. Ennen vuotta 1917 Suomi kuului ensin Ruotsiin noin 1200-luvulta vuoteen 1809 ja sen jälkeen Venäjän keisarikuntaan autonomisena suuriruhtinaskuntana.

Lyhyesti sanottuna: ensin Ruotsi, sitten Venäjä. Siinä ydin.

Pähkinänkuoressa – aikajana yhdellä silmäyksellä

Jos vuosiluvut menevät aina sekaisin, tämä auttaa: 1. Noin 1200-luku – 1809: Suomi osa Ruotsin kuningaskuntaa. 2. 1809 – 1917: Suomi osa Venäjän keisarikuntaa Suomen suuriruhtinaskuntana. 3. 6.12.1917: Suomi julistautui itsenäiseksi. Moni muistaa väärin, että Suomi olisi ollut aina osa Venäjää ennen itsenäisyyttä. Ei ollut. Suurin osa keskiaikaa ja varhaismodernia aikaa kului Ruotsin yhteydessä.

Ruotsin vallan aika Suomessa (n. 1200-luku–1809)

Ruotsin vallan aika Suomessa ei tarkoittanut erillistä siirtomaata, vaan Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa ja sen itäiset maakunnat. Hallinto, lait ja kirkollinen järjestelmä olivat samat kuin muualla valtakunnassa. Ruotsin kruunu toi mukanaan länsieurooppalaisen oikeusjärjestelmän ja kristinuskon vakiintumisen.

Ruotsin vallan aikana ruotsin kieli oli hallinnon ja koulutuksen kieli, ja Suomi osallistui Ruotsin sotiin sekä valtapolitiikkaan. Moni ajattelee, että tämä oli pelkkää alistamista, mutta todellisuus oli monisyisempi - suomalaiset olivat osa valtakunnan poliittista ja sotilaallista kokonaisuutta. Samaan aikaan suomalainen paikallinen identiteetti alkoi muotoutua. Hitaasti, mutta varmasti.

Noin 600 vuotta saman valtakunnan osana jätti syvän jäljen lainsäädäntöön, hallintoon ja jopa paikannimiin. Tämä perintö näkyy yhä esimerkiksi oikeusjärjestelmän rakenteissa.

Venäjän vallan aika Suomessa (1809–1917)

Vuonna 1809 Ruotsi hävisi Suomen sodan, ja Haminan rauhassa Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Tästä alkoi Venäjän vallan aika Suomessa, mutta ei tavallisena maakuntana vaan autonomisena Suomen suuriruhtinaskuntana. Autonomia tarkoitti laajaa itsehallintoa omine lakeineen ja hallintoelimineen.

Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809 keisari Aleksanteri I lupasi säilyttää Suomen lait ja uskonnon. Tämä oli ratkaisevaa. Suomessa säilyi oma lainsäädäntö, oma raha ja myöhemmin jopa oma armeija. Harva tietää, että autonomia oli eurooppalaisittain poikkeuksellisen laaja - Suomi ei ollut täysin sulautettu Venäjään.

Tämä seuraava kohta yllättää monet: Venäjän vallan alkuvaihe oli monin tavoin suomalaiselle hallinnolle edullinen. Kansallinen herääminen voimistui 1800-luvulla, suomen kieli vahvistui hallinnossa, ja syntyi ajatus omasta valtiosta. Mutta kaikki ei ollut ruusuista. 1800-luvun lopulla alkoivat sortokaudet, jolloin Venäjä pyrki yhtenäistämään hallintoa ja heikentämään autonomiaa. Tunnelma kiristyi. Pahasti.

Miten Suomi itsenäistyi vuonna 1917?

Itsenäistyminen 6.12.1917 ei tapahtunut tyhjästä, vaan se liittyi Venäjän sisäiseen kriisiin. Kun Venäjällä puhkesi vallankumous vuonna 1917, keisarivalta kaatui ja valtiollinen järjestys horjui. Tämä loi tilaisuuden Suomelle irtautua.

Suomen eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen joulukuussa 1917, ja bolševikkihallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden pian sen jälkeen. Harvoin historian mahdollisuudet osuvat näin kohdalleen - ilman Venäjän vallankumousta itsenäistyminen olisi voinut viivästyä vuosilla. Tai vuosikymmenillä.

Oliko Suomi koskaan täysin itsenäinen ennen vuotta 1917?

Lyhyt vastaus: ei. Ennen itsenäistymistään Suomi oli osa suurempaa valtakuntaa - ensin Ruotsia ja sitten Venäjää. Vaikka autonomian aikana Suomi sai laajan itsehallinnon, ulkopolitiikka ja ylimmän vallan käyttö kuuluivat Venäjän keisarille.

Tässä kohtaa moni kysyy: eikö autonomia tarkoittanut jo melkein itsenäisyyttä? Tavallaan kyllä, mutta juridisesti Suomi ei ollut suvereeni valtio. Se ei voinut esimerkiksi solmia itsenäisesti kansainvälisiä sopimuksia. Ero on tärkeä. Todella tärkeä.

Ruotsin vallan aika vs. Venäjän vallan aika

Ruotsin vallan aika (n. 1200–1809)

• Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa, ei erillinen hallinnollinen yksikkö.

• Kesti noin 600 vuotta keskiajalta vuoteen 1809. ^[4]

• Samat lait ja oikeusjärjestelmä kuin muualla Ruotsissa.

• Ruotsin kieli hallinnon ja koulutuksen kieli.

Venäjän vallan aika (1809–1917)

• Autonominen Suomen suuriruhtinaskunta osana Venäjän keisarikuntaa.

• Kesti 108 vuotta vuodesta 1809 vuoteen 1917. ^[5]

• Kansallinen herääminen ja suomen kielen aseman vahvistuminen.

• Omat lait, oma hallinto ja laaja autonomia erityisesti 1800-luvulla.

Abiturientti Emman kertausviikko ennen historian koetta

Emma, lukiolainen Tampereelta, sekoitti jatkuvasti vuosiluvut 1809 ja 1917. Hän muisti vain, että Suomi oli joskus Ruotsin ja joskus Venäjän vallassa, mutta järjestys meni aina väärin.

Ensimmäisellä lukukerralla hän yritti päntätä irrallisia vuosilukuja, mutta pää meni sekaisin ja turhautuminen kasvoi. Hän oli jo melkein luovuttamassa.

Sitten Emma piirsi yksinkertaisen aikajanan: Ruotsi - 600 vuotta, Venäjä - 108 vuotta, itsenäisyys 1917. Yhtäkkiä kokonaisuus loksahti paikoilleen.

Kokeessa hän sai täyden pistemäärän tehtävästä, jossa kysyttiin kenen vallassa Suomi oli ennen itsenäistymistä. Yksi selkeä aikajana riitti.