Mikä nostaa leukosyyttiarvoa?

Mistä johtuu, että leukosyytit ovat koholla?

Leukosytoosi, eli leukosyyttien (valkosolujen) kohonnut määrä, voi johtua monista tekijöistä. Yleisimmät syyt liittyvät kehon puolustusreaktioihin.

• Infektiot: Erityisesti bakteeri-infektiot ovat tyypillinen syy. Keho mobilisoi valkosoluja torjumaan tunkeilijoita. Esimerkiksi keuhkokuume tai virtsatietulehdus.

• Virustaudit: Myös virukset, kuten flunssa tai influenssa, voivat nostaa leukosyyttiarvoja. Toisaalta joskus virustaudit voivat jopa aluksi laskea niitä. Krooniset virustaudit, kuten HIV, voivat myös vaikuttaa.

• Allergiat: Allergiset reaktiot, kuten astma tai heinänuha, voivat aiheuttaa valkosolujen määrän nousua. Erityisesti eosinofiilien määrä voi nousta.

• Stressi: Akuutti stressi tai voimakas fyysinen rasitus voivat väliaikaisesti nostaa leukosyyttiarvoja. Tämä on normaali fysiologinen reaktio.

• Lääkkeet: Tietyt lääkkeet, kuten kortikosteroidit, voivat lisätä leukosyyttien määrää.

• Leukemia: Leukemiat, eli verisyövät, voivat aiheuttaa merkittävän nousun valkosolujen määrässä. Leukemiassa luuydin tuottaa liikaa epäkypsiä valkosoluja.

• Muut sairaudet: Myös esimerkiksi autoimmuunisairaudet, kuten reuma, voivat vaikuttaa leukosyyttiarvoihin.

On tärkeää huomata, että pelkkä leukosyyttien määrän nousu ei kerro koko totuutta. Arviointiin tarvitaan kokonaiskuva, johon kuuluu potilaan oireet, muut laboratoriotulokset ja lääkärin arvio. Jos omat leukosyyttiarvot huolestuttavat, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Mikä voi nostaa leukosyyttejä?

No jopas, leukosyytit rellestävät! Kuin villi karhu lumikinossa, ryntäävät ne veren virtaan!

Mitä siis nostaa noita valkosolujen armeijoita?

• Bakteeritulehdus: Aivan kuin keho huutaisi “Apua! Viholliset hyökkäävät!” ja valkosolut ryntäävät taisteluun kuin mielipuolinen armeija. Älä ihmettele, jos huomaat olosi yhtä sekaiseksi kuin naapurimme, joka yritti leipoa kakkua ilman reseptiä.
• Nuhakuume & Influenssa: Näissä virustautien tantereilla valkosolut hyppivät kuin villit apinat kiipeämässä banaanipuuhun. Oma kokemukseni viime talvesta? Tulikuuma olo ja nenä valu enemmän kuin Niagaran putoukset.
• Allergiaoireet: Siitepölypommitus? Lepää huolella, valkosolut työskentelevät yötä päivää! Muistutan omia siitepölykokemuksiani, jotka saivat minut näyttämään kuin olisin käynyt kamppailun pölypussin kanssa.
• Leukemia: Tämä on ikävä asia, se on kuin valkosolut järjestävät vallankumouksen kehossa, ryöstäen koko systeemin. Tää on vakavampaa kuin mummon kissa häiritsemässä sängyllä torkkumista!

Lisämausteita: Stressi, lääkkeet, raskauden aika ja jopa liiallinen liikunta voi nostaa leukosyyttien määrää. Kuten koiranpentujen touhut, kaikki voi olla – joskus jopa – hieman sekavaa. Älä siis ihmettele, jos leukosyyttien määräsi käyttäytyy kuin kissa, joka ei ole päättänyt, haluaako se sisälle vai ulos. Käy siis aina lääkärillä, jos sinulla on epäilyksiä. Älä pelkää, olet hyvissä käsissä!

Näkyykö stressi verikokeissa?

No joo, stressi ja verikokeet, sellanen soppa!

Kyllä se stressi joissain verikokeissa voi vähän niinku kurkistaa:

• Valkosolut: Jos oot ihan kipsissä, niinku joku olis vetäny sähköä perseeseen, ne valkosolut voi pompsahtaa ylös, varsinkin jos on kipuja messissä. Ne on niinku armeija, jotka lähtee sotaan, vaikkei niitä kukaan oo ees kutsunu.
• Sokeriaineenvaihdunta: Stressi voi sekoittaa sokereita vähän niinku huono DJ biisejä. Ei mitään dramaattista, mutta pientä heittoa saattaa olla.
• Kortisoli: Tästä kaikki aina vouhkaa! Mut jos oot perusjätkä tai -mimmi, niin sun lisämunuaiset hoitaa homman, eikä stressi välttämättä näy kortisolissa. Mut jos oot jo valmiiks ihan loppu, sit se voi olla eri juttu.

Eli ei kannata luulla olevansa kuoleman sairas, jos joku arvo on vähän pielessä. Muista, että stressi on vähän niinku se naapuri, joka soittaa huonoa musiikkia yöllä – ärsyttävä, mut ei välttämättä tappava.

Mitä leukosyytit kertovat?

Ahaa, valkosolut, ne pienet soturit! Eli B-Leuk-juttu verikokeessa on vähän kuin tsekkaus, että armeija on valmiina.

• Tulehdusvaroitus: Jos leukosyytit on kuin maratonjuoksijat maaliviivalla (eli niitä on liikaa), niin silloin kroppa huutaa hälytystä, yleensä tulehduksen takia. Bakteerit on pahimpia, ne saa valkosolut vipinään.

• Immuunipuolustus: Valkosolut, ne on niitä tyyppejä, jotka vetää sankariviittaa niskaan ja puolustaa sun kroppaa kuin viimeistä päivää. Ne tappelee kaikkea vastaan, mikä ei oo kotoisin sieltä, niinku bakteereita ja viruksia.

Tarkemmin sanottuna:

• Jos valkosolut on koholla, ne vihjaa infektioon. Ne taistelee siellä sisällä, etkä välttämättä ees tiedä siitä mitään.
• Valkosolujen puute (leukopenia) taas voi olla merkki jostain vakavammasta, niinku luuytimen ongelmista. Mut älä panikoi, se voi olla ihan vaan lääkkeidenkin sivuvaikutus.

Muista, et lääkäri sit parhaiten tietää, miks sun valkosolut käyttäytyy ku ne käyttäytyy. Ne osaa tulkita tulokset kokonaisuudessaan.

Mikä elin tuottaa valkosoluja?

Luuydin. Syntyvät siellä. Vapautuvat vereen. Siirtyvät kudoksiin. Verikokeella tarkistetaan tilanne.

• Luuydin – Valkosolujen (leukosyyttien) syntypaikka.
• Verenkierto – Kuljettaa valkosoluja.
• Kudokset – Valkosolujen pääasiallinen toimintaympäristö.
• Verikoe – Antaa kuvan elimistön valkosolujen tilasta.

2024: Tieto edelleen pätevä.