Milloin pojan kasvu loppuu?

Milloin pojan kasvu loppuu? Se on kysymys, joka on pyörinyt mielessäni jo pitkään. No, ainakin siitä asti, kun itse olin se kömpelö, jatkuvasti kasvava teini. Muistan sen tunteen, se loputon venyminen, kuin olisin joku kumilenkki. 18-vuotiaana? No, keskimäärin kai se niin menee, olen lukenut jostain. Mutta mitäs se keskimääräinen sitten oikein on? Onko se joku mystinen tyyppi, jolla on täydellinen kasvukäyrä, sellainen joka ei koskaan lipsahda piirroksesta?

Minä en ollut sellainen. Kasvoin vielä pitkään yli sen 18 vuoden. Toki, paljon hitaammin, mutta silti. Muistan, miten isäni nauroi, kun olin jo melkein yliopistossa, ja yhtäkkiä farkut olivat taas liian lyhyet. "No, pojalle kasvaa vielä pitkään", hän sanoi. Ja kasvoikin, vaikka sen huomaaminen vaati tarkempaa katsomista. Se oli naurettavaa, mutta samalla jotenkin mukavaa. Kuten se, että olen edelleenkin melkein samanpituinen kuin isäni. Onkohan se geneettistä? Jostain luin, että pojat voivat kasvaa jopa 20-vuotiaaksi asti. Luin jotain tutkimusta... olikohan se vaikka joku lääketieteellinen julkaisu, mutta en enää muista tarkalleen. Se kuitenkin totesi tämän.

Mutta totuus on, että jokainen on yksilö. Niin myös siinä, milloin kasvu loppuu. Ja se on aivan mahtavaa. Ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, eikä pitäisikään. Ei ole tärkeää olla keskimääräinen, vaan olla oma ainutlaatuinen itsensä – vaikka se tarkoittaisi vähän venymistä tavanomaisten raamien ulkopuolella. Ja jos olet vieläkin kasvamassa vaikka 22-vuotiaana? Ei hätää! Älä murehdi, vaan nauti siitä. Minä ainakin nautin. Ainakin takautuvasti.