Minkä ikäisenä lapsi oppii juoksemaan?

0 katselukertaa
Kysymys siitä, minkä ikäisenä lapsi oppii juoksemaan, askarruttaa monia suomalaisia perheitä, sillä jokaisen yksilöllinen motorinen kehitys etenee täysin omaa tahtiaan. Mitään tarkkaa kuukautta tälle uudelle taidolle ei ole olemassa, koska liikkuminen kehittyy vähitellen tasapainon ja koordinaation vahvistuessa jokapäiväisessä arjessa. Taaperon motorinen kehitys juokseminen mukaan lukien vaatii riittävästi vapaata tilaa sekä runsaasti mahdollisuuksia turvalliseen harjoitteluun luonnollisessa kasvuympäristössä.
Kommentti 0 tykkäystä

Minkä ikäisenä lapsi oppii juoksemaan: Yksilöllinen kehitys

Monet vanhemmat pohtivat aktiivisesti sitä, minkä ikäisenä lapsi oppii juoksemaan ja miten tätä taitoa seurataan parhaiten. Tämän virstanpylvään saavuttaminen herättää kysymyksiä turvallisuudesta, oikeanlaisen kasvuympäristön luomisesta sekä motoristen taitojen tukemisesta arjen askareissa. Tietoisuus aiheesta auttaa ymmärtämään taaperon liikkumista ilman turhaa huolta tai vertailua muihin ikätovereihin.

Minkä ikäisenä lapsi oppii juoksemaan ja miten liikkuminen kehittyy?

Lapsen motorinen kehitys juokseminen on yksilöllinen matka, joka etenee omaan tahtiinsa. Suurin osa lapsista alkaa ottaa ensimmäisiä juoksuaskeliaan noin 18-24 kuukauden iässä, eli noin puoli vuotta itsenäisen kävelytaidon oppimisen jälkeen.

Vuoden ja kahdeksan kuukauden iässä lapsi on jo usein nopea menijä, joka juoksee, pyörii, kiipeää ja potkaisee ehkä palloakin. Aluksi tämä liikkuminen on kuitenkin melko kaukana aikuisen sulavasta askelluksesta. Taaperon liikkuminen ja juoksu - ja tämän huomaa jokainen vanhempi nopeasti - on leveäraiteista, töpöttävää ja sisältää runsaasti äkkipysähdyksiä tai hallitsemattomia muksahduksia. Harvoin olen nähnyt mitään niin sympaattista kuin ensimmäisiä kertoja spurttaava pienokainen.

Taaperon liikkuminen ja juoksu: Ensiaskeleista vauhdikkaaseen menoon

Kävelyn vakiintuminen vie oman aikansa, ennen kuin keho on valmis suurempiin nopeuksiin. Kun lapsi oppii liikkumaan pystyasennossa, tasapainojärjestelmä ja lihakset joutuvat täysin uudenlaisen haasteen eteen. Tilastojen valossa vasta kävelemään oppinut lapsi kaatuu noin 17 kertaa tunnissa, mikä on täysin luonnollinen ja välttämätön osa oppimisprosessia.

Muistan elävästi, kun oma lapseni yritti ensimmäistä kertaa juosta olohuoneen matolla. Hän hakeutui täyteen vauhtiin, mutta kädet heiluivat sivuilla villisti ja jarruttaminen unohtui kokonaan. Hän mätkähti suoraan pehmeään lelukasaan. Mutta siinä on se juju. Lapset nousevat ylös kerta toisensa jälkeen, koska heidän sisäänrakennettu motivaationsa tutkia maailmaa on suurempi kuin pelko kaatumisesta. Juokseminen vaatii huomattavasti enemmän koordinaatiota kuin pelkkä kävely, sillä siinä molemmat jalat nousevat hetkellisesti irti maasta.

Miten juoksutyyli muuttuu ikävuosien karttuessa?

Liikkumisen hallinta tarkentuu vähitellen. Tässä on lyhyt katsaus siihen, miten milloin lapsi oppii juoksemaan ja miten leikki-ikäisen juoksutaito kehittyy: 18-24 kuukautta: Ensimmäiset lyhyet juoksupyrähdykset alkavat. Jalat ovat laajassa haara-asennossa, askel on lyhyt ja tasapainon menettäminen on herkkää. 2-3 vuotta: Juoksu alkaa olla jo sujuvampaa ja vakaampaa. Lapsi pystyy kantamaan tavaroita juostessaan, mutta suunnanmuutokset vauhdissa ovat edelleen vaikeita. 3-4 vuotta: Juokseminen on jo hyvin sujuvaa. Lapsi osaa kääntyä kulmissa ketterästi ja säädellä nopeuttaan paremmin alustan mukaan.

Miten voit tukea lapsen motorista kehitystä kotona?

Parhaat keinot tukea pienen liikkujan kehitystä ovat yksinkertaisia arjen tekoja. Anna lapsen liikkua mahdollisimman paljon paljain jaloin tai joustavilla tossuilla sisätiloissa, jotta jalkapohjan pienet lihakset ja hermopäätteet saavat ärsykkeitä. Myös monipuoliset maastot, kuten metsäpolut, nurmikko ja hiekkalaatikon reunat, ovat erinomaisia tasapainon kehittäjiä.

Älä juokse heti apuun, jos lapsi kupsahtaa vaarattomasti nurmikolle. Se tuntuu aluksi vaikealta - tiedän sen itsekin - mutta liiallinen varominen voi kääntyä tarkoitustaan vastaan. Pienet epäonnistumiset opettavat lapselle kehonhallintaa ja kasvattavat motorista itseluottamusta.

Kävelyn ja juoksun biomekaaniset erot taaperolla

Kävely ja juoksu saattavat näyttää ulospäin vain saman liikkeen eri nopeuksilta, mutta taaperon keholle ne ovat kaksi täysin eri tason suoritusta.

Itsenäinen kävely

• Lievä ja tasainen, paino siirtyy pehmeästi jalalta toiselle kantapäästä varpaisiin.

• Keskiverto, lapsi pystyy liikkumaan pitkiäkin aikoja väsymättä matalan intensiteetin ansiosta.

• Ainakin toinen jalka on jatkuvasti kosketuksessa maahan, mikä helpottaa tasapainon ylläpitoa.

Alkuvaiheen juoksu

• Voimakas, tärähdys välittyy niveliin ja vaatii nilkoilta sekä polvilta suurta vakautta.

• Korkea, vaatii nopeaa lihassolujen aktivointia ja väsyttää taaperon huomattavasti nopeammin.

• Sisältää pienen lentovaiheen, jolloin molemmat jalat ovat irti maasta sekunnin murto-osan.

Suurin ero on lentovaiheessa ja voiman hallinnassa. Kävelyssä lapsella on aina vakaa pohja, kun taas juoksussa keho on hetken ilmassa, mikä vaatii aivoilta ja lihaksilta salamannopeaa korjausliikettä alastulossa.

Eetun matka kömpelöstä taaperosta vauhdikkaaksi juoksijaksi

Eetu, vuoden ja kuuden kuukauden ikäinen taapero Helsingistä, käveli jo hienosti, mutta yritykset juosta päättyivät aina kaatumiseen. Hänen vanhempansa olivat hieman huolissaan, sillä naapurin samanikäinen lapsi viiletti jo kovaa vauhtia eteenpäin.

Ensimmäinen ratkaisu oli ostaa Eetulle tukevat ja paksupohjaiset kengät, joiden toivottiin parantavan tasapainoa. Tämä kuitenkin vaikeutti tilannetta entisestään, sillä jäykkä pohja esti Eetua tuntemasta alustaa kunnolla, ja hän alkoi kieltäytyä kokonaan nopeammasta liikkumisesta.

Vanhemmat tajusivat virheensä fysioterapeutin vinkin jälkeen. He jättivät kengät pois ja antoivat Eetun harjoitella paljain jaloin takapihan epätasaisella nurmikolla sekä pehmeällä hiekalla useamman viikon ajan.

Muutaman viikon ahkeran arkitreenin jälkeen Eetun nilkat vahvistuivat ja hän löysi tarvittavan tasapainon. Vuoden ja yhdeksän kuukauden iässä hän juoksi jo onnistuneesti suoria matkoja ilman jatkuvia muksahduksia, ja vanhemmat saivat huomata, että jokainen lapsi etenee omaa tahtiaan.

Keskeiset opit

Juoksemisen perusta luodaan noin 18-24 kuukauden iässä

Tämä on tyypillinen ikäikkuna, jolloin lapsen hermosto ja lihasvoima ovat kehittyneet tarpeeksi koordinoitujen juoksuaskelten ottamiseen.

Kaatuminen kuuluu asiaan

Vasta kävelemään oppinut taapero kaatuu keskimäärin 17 kertaa tunnissa, mikä opettaa aivoille tasapainon ja kehonhallinnan rajoja.

Suosi paljain jaloin liikkumista

Paljain jaloin tai keveillä tossuilla harjoittelu kehittää jalkaterän pieniä lihaksia parhaiten ja nopeuttaa motoristen taitojen oppimista.

Muut näkökulmat

Milloin lapsi oppii juoksemaan sujuvasti ilman kaatuilua?

Juoksu muuttuu varmaksi ja sujuvaksi yleensä 3-4 vuoden iässä. Tässä iässä lapsi oppii hallitsemaan kehoaan niin hyvin, että hän pystyy tekemään tiukkoja suunnanmuutoksia ja pysähtymään hallitusti ilman kumoon kellahtamista.

Jos mietit muita lapsen kehityksen virstanpylväitä, katso myös minkä ikäisenä lapsi oppii pyöräilemään.

Pitääkö huolestua, jos 2-vuotias ei vielä juokse?

Ei tarvitse heti huolestua, sillä motorinen kehitys on hyvin yksilöllistä. Jos lapsi kuitenkin liikkuu muuten monipuolisesti, nousee pystyyn ja kävelee vakaasti, juoksuaskeleet löytyvät usein pian. Jos mikään pystyliikkuminen ei suju kahteen ikävuoteen mennessä, asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa.

Miten voin auttaa lasta oppimaan jarruttamisen ja pysähtymisen?

Pysähtymistä voi harjoitella hauskasti leikin kautta, esimerkiksi "leikki-auto"-leikillä, jossa aikuinen sanoo välillä punainen valo. Tämä kehittää lapsen kykyä reagoida nopeasti ja muuttaa liikesuuntaansa turvallisesti.