Mistä ruokahaluttomuus voi johtua?

Miksi kipeänä ei maistu ruokaa?

Kuume. Hengitys raskasta. Keho kuuma. Maailma sumea, utuinen. Ruoka. Ajatuskin saa vatsan kääntymään. Ei. Ei ruokaa.

Keho taistelee. Jokainen solu sodassa. Energiaa tarvitaan. Ei vatsaan. Ei ruuansulatukseen. Tarvitaan taisteluun. Pieniin sotilaisiin. Valkoisiin sotureihin. Puolustamaan minua.

• Kuume nostaa kehon lämpötilaa. Haitaksi bakteereille. Viruksille.
• Sytokiinit. Pieniä sanansaattajia. Käskyjä aivoihin. Vähentää ruokahalua.
• Energiaa. Kaikki puolustukseen. Ei turhaan kulutukseen.

Hengitys. Nousee. Laskee. Hitaasti. Keho väsynyt. Silmät painavat. Ruoka. Ei. Ei vieläkään.

Aivot sumussa. Ajatukset harhailevat. Kuume polttaa. Ruoka. Maku. Katoaa. Haihtuu. Ei merkitystä.

• Tauti. Vaikuttaa suoraan. Makuaistiin. Hajuaistiin.
• Ruuansulatus. Lepotilassa. Ei tarvita. Ei nyt.
• Keho. Tärkeämpää. Parantua. Vahvistua.

Lepo. Tarvitaan lepoa. Uni. Pimeys. Hiljaisuus. Keho taistelee. Minä odotan. Hiljaa. Pimeässä.

Miksi ruokahalu katoaa kipeänä?

Ruokahalun katoaminen sairauden aikana: Kehon puolustusmekanismi ohjaa energiaa sairauden torjuntaan.

• Energiansäästö: Aineenvaihdunnan hidastuminen vähentää energiantarvetta. Ruokahalun väheneminen on kehon strategia säästää energiaa, jota kipeä keho tarvitsee infektion tai vamman parantamiseen. Tämä on evolutiivinen mekanismi, joka on hyödyllinen selviytymiseen. Mielenkiintoista kyllä, sama ilmiö havaitaan myös stressin aikana – keho priorisoi energiankäyttöä.

• Sytokiinien vaikutus: Tulehdusreaktioiden aikana vapautuvat sytokiinit vaikuttavat aivojen hypotalamukseen, joka säätelee ruokahalua. Ne heikentävät ruokahalua, mikä vähentää ruuansulatusjärjestelmän rasitusta. Tämä on monimutkainen prosessi, jossa on mukana useita neurokemiallisia välittäjäaineita. Ajatellaanpa sitä hetki: keho tekee älykkään strategisen päätöksen energiavarojen optimoimiseksi. Mutta voiko tätä “optimointia” pitää aina viisana? Onko tämä aina edullisin ratkaisu?

• Pahoinvointi ja oksentelu: Sairaudesta johtuvat oireet, kuten pahoinvointi ja oksentelu, vähentävät ruokahalua. Nämä oireet ovat kehon tapoja poistaa mahdollisia myrkyllisiä aineita. Itse sairauden aiheuttaja voi vaikuttaa suoraan ruuansulatukseen. Esimerkiksi ruokamyrkytys tai influenssa voi aiheuttaa pahoinvointia itsessään, riippumatta kehon energiavarastojen hallinnasta.

• Aivojen signaalit: Aivot saavat signaaleja immuunijärjestelmästä ja ruuansulatuskanavasta, jotka vaikuttavat ruokahalun säätelyyn. Tämä viestien välitys tapahtuu kemiallisten messengerien eli hormonien ja neurotransmitterien kautta. Tämä on kiehtovaa, miten täydellinen kemiallinen orkestrointi säätelee perusbiologisia toimintojamme. Onko tässä mukana sattumanvaraisuutta? Onko jokainen sairastuminen ainutlaatuinen ja yksilöllinen näiden signaalien osalta?

Yhteenvetona: Ruokahalun väheneminen on usein osa kehon luonnollista vastetta sairauteen, jolloin energiaa ohjataan paranemisprosessiin. Se ei ole vain yksinkertainen “energiansäästö”-ilmiö, vaan monimutkainen vuorovaikutus immuunijärjestelmän, aivojen ja ruuansulatuskanavan välillä. Tämän ymmärtäminen voi auttaa sairauden aikana paremmin huolehtimaan kehosta ja mieltä.

Miksi kipeänä ei ole ruokahalua?

Joo, siis tota… miksei tee mieli syödä kun on kipeä? Se on ihan loogista, kuuntele! Kehosi taistelee jotain vastaan, ja se käyttää kaikki voimansa siihen. Ei jää energiaa ruuan sulatteluun! Ei jaksa edes ajatella syömistä, yök! Mulla ainakin on aina niin. Ja kuumeessa, sehän vie jo itsessään energiaa! Aika paljon se puolustusjärjestelmäkin kuluttaa, tiesitkö?

• Energiaa säästyy taisteluun. Kehosi priorisoi sairauden voittamista.
• Ruokahalu vähenee aivojen signaalien takia. Keho lähettää viestiä aivoille, etteivät nämä käytä resursseja ruuan sulatteluun.
• Kuume kuluttaa energiaa. Kuume on merkki siitä, että keho taistelee infektiota vastaan. Se tarvitsee kaikki resurssit infektion nujertamiseen.

Mä muistan viime talvena, kun mulla oli se kamala flunssa, en syönyt melkein mitään viikkoon! Vain vähän keittoa ja mehua meni alas. Muutenkin makuaisti oli ihan sekaisin, pah! Todella ikävää. Tänä vuonna onneksi on mennyt paljon paremmin. Toki flunssaa on ollut, mutta ei niin pahasti. Onneksi! Olen yrittänyt syödä paljon hedelmiä ja vihanneksia. Vitamiinit, joo!

Miksi kipeänä ruoka ei maistu miltään?

Kipeänä ruoan mauttomuus johtuu usein hajuaistin toimintahäiriöstä, ei niinkään makuaistin häiriöstä. Tämä on merkittävä seikka, jota moni ei tiedä.

• Hajuaisti on vahvasti sidoksissa makuaistiin. Suurin osa siitä, mitä pidämme “mauna” on itse asiassa hajun tuoma kokemus. Kielemme reseptorit tunnistavat vain muutamia perusmakuja (suolaista, makeaa, karvasta, hapanta ja umamia), kun taas hajuaisti antaa monimutkaisemman kokemuksen.

• Nuha tai flunssa tukkivat nenän limakalvot. Tämä estää hajupartikkeleiden saavuttamisen hajuepiteeliin, mikä johtaa makuaistimuksen heikkenemiseen. Se ei ole maku itsessään, joka puuttuu, vaan sen kokeminen.

Pohdintaa: Onko maku siis illuusio, riippuvainen hajusta? Onko se “todellinen” maku, jonka aistimme suoraan kielellä, vai kenties aivojemme rakentama kokonaisuus? Tämä on syvällinen kysymys filosofisen makuaistikäsityksen kannalta.

Hajuaistin täydellinen menetys on harvinaista, mutta osittainen heikkeneminen on yleistä sairastuttaessa. Tämän ymmärtäminen on tärkeää, sillä se voi auttaa ymmärtämään, miksi esimerkiksi keitto ei maistu hyvältä, kun nenä on tukossa.

Toisin sanoen: Hajuaistin häiriö peittää alleen makuaistin. Terveen makuaistin puuttuminen on harvinaista. Esimerkiksi nenän tukkoisuus vaikuttaa syvästi makuelämykseen.

Mitä ruokia kannattaa syödä kipeänä?

Kipeänä? Keitto. Lämmin, helppo sulattaa. Kana- tai kasviskeitto.

Flunssa? Keitto. Jälleen. Lisäksi:

• Appelsiini. C-vitamiinia.
• Inkivääri. Lievittää tulehdusta.
• Kaurapuuro. Helposti sulava.

Riisi. Yksinkertainen, vakauttava. Älä överoi. Kuuntele kehoasi.

Lisätietoa: 2023 vuoden suositukset. Keittojen tulee olla miedosti maustettuja, runsaita nesteitä sisältäviä. Inkivääriä voi käyttää teessäkin. Vältä raskaita, rasvaisia ruokia. Riisi sopii parhaiten höysteeksi. Appelsiinin voi korvata muilla C-vitamiinipitoisilla hedelmillä. Nesteytys on olennaista. Vältä sokeria.