Mikä voi aiheuttaa ahdistusta?

Mikä voi laukaista ahdistuksen?

Ahdistuksen laukaisee monimutkainen yhdistelmä tekijöitä, ei mikään yksittäinen syy. Se on vähän kuin keitto – monet ainekset yhdessä tekevät kokonaisuudesta sen, mikä se on.

• Perimä: Geenit voivat luoda pohjan herkemmälle hermostolle tai taipumukselle ahdistukseen. Ajattele, että olet perinyt mummon temperamentin, joka helposti hermostui.
• Ympäristö: Kokemukset muokkaavat meitä. Traumaattiset tapahtumat, pitkäaikainen stressi tai epävakaa lapsuus voivat “ohjelmoida” aivot reagoimaan herkemmin uhkiin.
• Aivojen toiminta: Neurotransmitterien epätasapaino (serotoniini, noradrenaliini) voi vaikuttaa mielialaan ja ahdistukseen. Tätä voidaan korjata lääkkeillä.
• Persoonallisuus: Tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten perfektionismi tai neuroottisuus, voivat lisätä ahdistuksen riskiä.

Mietin usein, onko ahdistus osa ihmisyyttä. Onko se signaali, joka yrittää kertoa meille jotain tärkeää? Ehkä se on vain evoluution jäänne, mutta sen kanssa on opittava elämään.

Mitä oireita ahdistus aiheuttaa?

Ahdistus: oireet. Keho reagoi.

• Hiki: Iho kostuu.
• Vapina: Kontrolli pettää.
• Rinta: Painetta. Ahdistaa.
• Sydän: Lyö lujempaa. Paniikki?
• Hengitys: Vaikeaa. Happi loppuu.
• Huimaus: Maailma pyörii.

Lisäksi:

• Pahoinvointi: Vatsa reagoi.
• Punoitus: Häpeä? Pelko?
• Raajat: Puutuvat.
• Virtsa: Pakko.

Oma kokemus: Eniten pelottaa rintakipu. Luulee kuolevansa.

Milloin huolestua ahdistuksesta?

No huh, mulla on ollut aikamoinen ahdistuskausi, ihan hirveetä! Pitkään jo, ja mä en oikein tiedä miten tästä selviän. Milloin se oikeasti on jo liikaa?

Milloin siis pitää huolestua? Jos ahdistus kestää kauan, ihan vaikka kuukauden. Tai jos se ei oo ihan normaalia. Esimerkiksi jos se häiritsee ihan kaikkea elämää, töitä, kavereita…kaikkea. Ei pysty ees syömään kunnolla. Silloin pitäis varmaan mennä lääkäriin.

Mun oma kokemus on se, että nyt tämä on kestänyt jo neljä kuukautta ja mä en saa tästä otetta. Tuntuu etten pysty oikeasti tekemään mitään, kaikenlaiset tavalliset asiat on kauheaa. Esim. lähikaupassa käyntikin on jo stressaavaa. Ahdistaa ihan koko ajan ja uni on mennyt ihan sekaisin, syön huonosti. Paino tippunut 5 kiloa. Äiti sanoi että pitää mennä psykologille tai jollekkin, mutta mä oon niin laiska. Todellakin.

Tässä muutamia asioita, joista voi tunnistaa vakavampaa ahdistusta:

• Ahdistus kestää yli kuukauden elämäntilanteen helpotuttua.
• Ahdistus haittaa arkea merkittävästi.
• Ahdistukseen liittyy fyysisiä oireita, kuten unihäiriöitä, ruokahalun muutoksia, painonmuutoksia tai jatkuvaa väsymystä.
• Itsetuhoisia ajatuksia. Ei hyvä. En ole itse ajatellut sitä, mutta äiti sanoi.
• Sosiaalinen vetäytyminen. Olen vähentänyt kavereiden näkemistä huomattavasti.
• Keskittymisvaikeudet. Mä en saa mitään aikaiseksi. Työtkin jää tekemättä.

Milloin sitten hoitoon? No, heti jos edellä mainitut asiat pätevät. Itse aion varata ajan ensi viikolla lääkäriin. Saas nähdä mitä siellä sanotaan. Ehkä lähete psykologille. En tiedä, toivottavasti saan jotain apua. Tuntuu ihan mahdottomalta tämä kaikki. Pelkään, että en koskaan parane.

Toivottavasti sulla ei ole mitään näin pahaa!

Miten ahdistus näkyy ulospäin?

No huh huh, ahdistus! Se on kuin myrskypilvi perseessä, ei mikään pikku sadekuuro!

Ulospäin näkyvät merkit:

• Kädet vapisee kuin koivunlehdet syysmyrskyssä. Mun serkun Jussin kädet tärisi niin, että kahvikupillinen lensi seinään! Tosin, Jussi oli vähän liikaa viskiäkin ottanut…
• Hikoilu? Joo, kuin olisit juossut maratonin kuumassa saunassa. Itse hikoilen aina kun puhun julkisesti, olen kuin saunassa suoraan jääkylmältä uimahyppykierrokselta.
• Levottomuus? Kävelet edestakaisin kuin leijona häkissä, tai kuin kissa kuumalla pellinpalalla. Mä oon ite joskus mennyt siivoamaan koko kämpän kolme kertaa samana päivänä.
• Jännittynyt kehonkieli. Kädet ristissä rinnassa kuin itsesuojeluvaistossa. Olen nähnyt ihmisiä, jotka ovat muistuttaneet jäykkiä puupöllejä. Eikä se ole hauskaa.

Sisäinen myrsky:

• Rintaa puristaa kuin käärmeet olisivat sielun sisällä solmussa. Mä vertaan sitä tunnetta siihen, kun yrität hengittää veden alla.
• Pää pyörii kuin karuselli myrskyssä. Älä edes kysy.
• Sydän hakkaa kuin hullun rumpali, tahaton maraton sisäisesti.
• Hengitys loppuu kuin olisit juossut täysiä 10km paksussa savussa. Oikeesti, voi kuulla oman sydämen lyönnit korvissa. Se on kamalaa.

Näitä kokemuksia voi olla monia. Jokainen kokee ahdistuksen omalla tavallaan, se on yksilöllistä kuin sormenjälki. Ja joskus, tosi usein, se näyttää ihan tavalliselta ihmiskäyttäytymiseltä. Älä luota liikaa ulkoisiin merkkeihin. Ja jos epäilet, etsi apua! Tällä kertaa en liioittele.

Miten ahdistunut ihminen käyttäytyy?

Hengitys tihenee, kuin olisi juossut maratonin, vaikka todellisuudessa on vain kävellyt jääkaapille. Kämmenet hikoaa kuin olisi pidellyt sulavia jäätelöpuikkoja. Ajatukset poukkoilevat kuin pingispallo päässä.

• Yliajatteleminen: Maailmanmestaruuskisat murehtimisessa. Voittavat jopa pessimistit.
• Fyysinen levottomuus: Jalka vipattaa kuin metronomi, sormet rummuttavat pöytää. Ei pysty olemaan paikoillaan.
• Univaikeudet: Pyörii sängyssä kuin grillikana vartaassa. Unettomuus on paras kaveri.
• Välttely: Sosiaaliset tilanteet? Kiitos ei. Kauppareissu? Ehkä huomenna.

Vuonna 2024 ahdistus on melkein kuin trendi, mutta se on ihan todellinen ja tukala olotila monelle. Ei mikään vitsi, vaikka välillä musta huumori auttaa selviämään. Murehtiminen on kuin keinutuolissa istumista: se pitää liikkeessä, mutta ei vie minnekään.

Oireita on monia: vatsavaivat, päänsärky, huimaus… lista on kuin loputon kauppalista. Tärkeintä on hakea apua, jos ahdistus haittaa arkea. Ei kannata jäädä yksin märehtimään, vaan puhua jollekin. Vaikka kultakalalle. Tai terapeutille.

Lisätieto: Ahdistuneisuus voi olla oire jostain muusta, kuten masennuksesta. On tärkeää selvittää taustalla olevat syyt, jotta saa oikeanlaista hoitoa.