Onko Kiinassa aavikkoa?

Onko Kiinassa aavikoita ja missä ne sijaitsevat?

Joo, Kiinassa on aavikkoa, ihan hirveästi! Muistan kuinka luin jostain artikkelista, että ne peittävät 2,6 miljoonaa neliökilometriä. Se on aika paljon, eihän? Suomikin on pieni niihin verrattuna.

Gobi-aavikko tuli heti mieleen, se on ihan valtava. Jostain dokumentista jäi mieleen se, että se ulottuu useampaan maakuntaan Kiinassa, ja osittain Mongoliaankin. Takasin vuosiin 2017 matkalla kuulin myös Taklamakan-aavikosta, ihan uskomatonta, mitä luonto pystyy luomaan.

Muistan lukeneeni jostain tieteellisestä lehdestä että, aavikot sijaitsevat lähinnä maan länsi- ja pohjoisosissa. Mutta tarkkoja rajoja en osaa sanoa, karttaa pitäisi katsoa. Oliko se heinäkuun alussa, kun näin dokumentin? Ei, ehkä lokakuu.

Kiinan hallituksen sivuilla oli kerrottu eroosiosta - kasvillisuuden vähentyminen on todella iso ongelma siellä. He yrittävät tehdä jotain, ainakin näin uutisista sain käsityksen, mutta en tiedä yksityiskohtia.

Missä Saharan aavikko sijaitsee?

Saharan aavikko? Se on valtava! Olin siellä kerran, vuonna 2018, Marokossa, Erg Chebbi -dyynnien lähellä. Muistan kuumuuden, aivan järkyttävän. Hiki valui silmiin ja aurinko poltti ihoa. Aikaa kului siinä hiekassa seisten, ehkä tunti, mutta tuntui ikuisuudelta.

• Kuuma oli ehdottomasti se voimakkain tunne.
• Hiekka kaikkialla, hiuksissa, hampaissa, jopa silmissä.
• Tuuli puhalsi jatkuvasti, kuumaa, kuivaa hiekkaa kasvoille.
• Kamelit, niitä oli paljon, ja niiden haju jäi mieleen. Niiden lannatkin olivat kaikkialla. Ei kovin mukava.

Marokon aavikkoalue, tarkemmin sanottuna Erg Chebbi, sijaitsee siis Saharassa. Siellä se on todellakin aavikkoa, ei mitään muuta. Atlasvuoret näkyivät kaukana horisontissa, ja kuulin, että ne muodostavat osan Saharan pohjoisrajaa. Aika paljon erilaista kuin Suomen luonto.

Sahara on valtava, tietysti. Ulottuu lännessä Atlanttiin, idässä Punaiseenmereen. Pohjoisessa se rajoittuu Atlasvuoristoon ja paikoin Välimerelle. Etelässä se ulottuu Nigerjoen laaksoon ja Sahelin vyöhykkeelle, josta kuulin, että siellä on vähän vähemmän kuivaa. En ole kuitenkaan siellä käynyt, niin en tiedä varmaksi.

Missä päin maailmaa on aavikoita?

Maailman aavikot sijaitsevat pääosin päiväntasaajan molemmin puolin, noin 25-30 leveysasteella. Tämä johtuu Hadleyn solusta, ilmakehän kiertoliikkeestä joka kuljettaa kuumaa, kuivaa ilmaa päiväntasaajalta pohjoiseen ja etelään. Päiväntasaajan kuumuus saa ilman nousemaan, jättäen nämä alueet sateettomiksi.

• Pohjois-Afrikka: Saharan aavikko on tästä hyvä esimerkki. Sen valtava laajuus on vaikuttavaa. Ajatella sitä – miljoonien vuosien luonnonvoimien muokkaama.
• Australia: Keskiosat ovat erittäin kuivia. Australiassa on oma ainutlaatuinen luonnon monimuotoisuus, joka on sopeutunut äärimmäisiin olosuhteisiin. Fascinoovaa!
• Etelä-Amerikka: Atacama-aavikko Chilessä on yksi maailman kuivimpia paikkoja. Täällä voimakas kylmä Humboldtin virtaus pitää sademäärät äärimmäisen vähäisinä.
• Aasia: Gobi-aavikko on kylmä aavikko. Esimerkiksi sen lämpötilaerot ovat valtavia. Hyvin erilainen paikka kuin Saharan kuuma hiekka.
• Pohjois-Amerikka: Mojave ja Sonora ovat kuumia ja kuivia. Kaktusmaisemat ovat täällä tuttu näky.

Lisäksi aavikoita löytyy myös muualta, usein vuoristojen sadevarjoalueilla tai sisämaassa, missä kosteus ei ylety. Pohjoisten leveysasteiden aavikot ovat usein kylmiä. Tämä kuvaa aavikoiden moninaisuutta! Ilmastonmuutos vaikuttaa aavikoitumiseen, ja se on vakava uhka monille alueille. Tämä kaikki on monimutkaista ja herättää paljon ajatuksia.

Mikä on maailman suurin autiomaa?

No jopas, Antarktis aavikko? Kuka olisi uskonut, että pingviinit asuvatkin hiekka-aavikolla? Tai no, jääaavikolla, mutta kuitenkin... Katsotaanpas tätä tarkemmin, niin ei mene elämä ihan hukkaan.

Antarktis – Jääkylmä totuus:

• Virallinen aavikko: Niin hassulta kuin se kuulostaakin, Antarktis on virallisesti aavikko. Sademäärä siellä on nimittäin niin minimaalinen (alle 250 mm vuodessa), että se täyttää aavikon määritelmän. Kuvittele, hiekkaa vain jäädytettynä!
• Koko on kuningas: Antarktiksen pinta-ala on noin 14 miljoonaa neliökilometriä. Se on siis huomattavasti suurempi kuin perinteiset hiekka-aavikot, kuten Sahara. Sahara on vaivaiset 9,2 miljoonaa neliökilometriä.
• Vesi hukassa: Suurin osa Antarktiksen vedestä on jäätyneenä, mikä tekee siitä paradoksaalisesti kuivan paikan. Vesi on siellä, mutta ei saatavilla. Vähän kuin lompakossa olisi miljoona, mutta pankkikortti on jäänyt kotiin.

Entäs se kaupunki, joka keikkuu kahdessa maassa? Se taitaa olla Istanbul, tuo Bosporinsalmen jakama eurooppalaisen ja aasialaisen kulttuurin sulatusuuni. Siellä voi aamukahvin juoda Euroopassa ja iltapäivällä maistella teetä Aasiassa. Eikö olekin kätevää?

Onko Kiinassa vuoria?

Onko Kiinassa vuoria? Kyllä on. Noin kaksi kolmasosaa Kiinan pinta-alasta on vuoristoa. Miettikääpä sitä, melkein kuin Kiina olisi jättimäinen luonnonmuodostelma itsessään!

Jaottelu voisi olla tällainen:

• Tiibetin ylänkö: Luoteisosassa, keskikorkeus 4000 metriä. Ylängön reunalla on Himalaja.
• Mount Everest: Maailman korkein vuori, Kiinan ja Nepalin rajalla. Eli Everest on tavallaan kiinalainen, tavallaan nepalilainen. Kansainvälistä vuorikiipeilydiplomatiaa!
• Topografisesti kolme vyöhykettä. Tämä on kiinnostava tapa ajatella asiaa – maasto ikään kuin kerroksittain. Pohdin, miten nämä vyöhykkeet vaikuttavat Kiinan kulttuuriin ja talouteen.

Onko Kiinassa alankoa?

Onko Kiinassa alankoa?

On.

Alankoja... Kiina... Mielessäni piirtyy kuva silkkitien hiekkadyyneistä, horisontissa siintävistä lumihuippuisista vuorista. Ja sitten, äkkiä, ne laajat, vihreät riisipellot, joet jotka kiertelevät kuin lohikäärmeet halki maiseman. Alankojen Kiina, se on itäinen Kiina.

• Suuret tasangot levittäytyvät kuin valtavat vihreät matot, kastehelmien kimmeltäessä aamuauringossa.

• Jokisuistot, missä vesi ja maa kohtaavat, luoden labyrinttimaisia kanavia ja reheviä mangrovemetsiä.

• Pohjois-Kiinan tasanko, ihmiskunnan historian kehto, muinaisten dynastioiden näyttämö.

Suomi on minulle se tuttu ja turvallinen, se kumpuileva, järvien täplittämä maisema. Matalat kukkulat, joita lapsena kutsuin vuoriksi. Kiina taas... Kiina on mittakaavan ääripäät. Vuoret kohoavat taivaisiin, aavikot jatkuvat silmänkantamattomiin ja alankot ulottuvat rannikolta sisämaahan, viljellen ihmiskunnan nälkää. Suuruudenhullu vastaan mittakaavasokea. Ajatus kiitää kuin tuuli yli arojen...

Onko Kiinassa metsiä?

Onko Kiinassa metsiä? Kyllä.

• Noin neljäsosa Kiinan pinta-alasta on metsää.
• Suuri osa istutettua. Puuteollisuutta varten.
• Tuovat paljon jalopuuta Aasiasta ja Afrikasta.
• 2/3 maailman trooppisesta puun viennistä menee Kiinaan.

On ironista, että metsää on, mutta se ei riitä. Globaali talous pyörii. Jokainen on osallisena.

Onko Kiinassa lehmiä?

Onko Kiinassa lehmiä? Kysytäänkö tässä nyt, onko Pekingissä punaisia lypsyjakkaroita vai mitä? Kyllä on! Ja ei mitään pikkutiloja. Ajattele, maailman suurin maitotila, China Modern Dairy, heillä on 135 000 lehmää! Päivässä 3300 tonnia maitoa, huh huh. Vastaavasti se on kuin minä yrittäisin juoda teetä sunnuntaiaamuna.

• Tarkempi analyysi: 24 tilaa sadan isoimman listalla. Odotusarvo: enemmän tulossa! Ja miksi? No, kiinalaisetkin haluavat aamukahviinsa jotain valkoista.

• Hauska fakta: Mieti, minkälainen logistics-helvetti on kuljettaa tuo maito perille! Ja ne lehmät, eikö niitä jo hirvitä?

Onko Kiinassa sosiaaliturvaa?

Kiinassa on sosiaaliturvaa, mutta se on epätasainen.

Muistan kun olin Shanghaissa 2018, sairaalan odotushuoneessa. Siellä näin ihmisiä, joilla oli erilaisia vakuutuskortteja. Jotkut maksoivat kaiken itse, toiset sai suoraan jotain korvausta. Se oli aika pysäyttävää. Tajusin, että järjestelmä ei ole kaikille sama.

• Kaupunkialueilla parempi, erityisesti työssäkäyville.
• Maaseudulla paljon heikompi, vanhukset riippuvaisia perheestä.

Äitini on lääkäri ja hän on kertonut kuinka maahanmuuttajat joutuvat usein pulaan, jos sairastuvat.

Uskon, että Kiina kehittää sosiaaliturvaa jatkuvasti. Ainakin yrittää...

Onko Kiinassa köyhyyttä?

Kyllä, Kiinassa on edelleen köyhyyttä, huolimatta nopeasti kasvaneesta taloudesta. Tämä on paradoksaalista, sillä Kiina on saavuttanut merkittäviä edistysaskeleita köyhyyden vähentämisessä viime vuosikymmeninä. Mutta samanaikaisesti valtava tuloerojen kasvu on luonut uusia köyhyyden muotoja.

• Äärimmäinen köyhyys: Vaikka Kiina on julistanut äärimmäisen köyhyyden poistamisen vuonna 2020, todellisuus on monimutkaisempi. Määritelmän muutokset ja tilastojen tulkinta vaikeuttavat objektiivista vertailua. On varmaa, että köyhiä ihmisiä on edelleen paljon, erityisesti maaseudulla.

• Suhteellinen köyhyys: Merkittävä osa väestöstä elää suhteellisessa köyhyydessä. Tämä tarkoittaa, että heillä ei ole pääsyä samoihin resursseihin ja mahdollisuuksiin kuin rikkaammilla kansalaisilla. He saattavat esimerkiksi asua epätyydyttävässä asunnossa, kärsiä terveydenhuollon puutteesta tai jäädä koulutusmahdollisuuksista paitsi. Tämä luo syvää epäoikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnallisia jännitteitä.

Tämä kaikki kytkeytyy vahvasti filosofiaan; onko talouskasvu itsessään hyvä vai onko se vain väline parempaan elämään? Onko köyhyyden mittaaminen pelkkien numeroiden avulla riittävää, vai pitäisikö ottaa huomioon myös elämänlaatu ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus? Tämä on keskustelu, joka jatkuu, ja Kiinan esimerkki on äärimmäisen kiinnostava tapaus. Itse olen tutkinut Kiinan maaseudun köyhyyttä, ja se on huomattavasti monimutkaisempaa kuin pelkkä tilastojen seuraaminen.

Muista, että köyhyyden määritelmä vaihtelee. Maailmanpankin mukaan vuonna 2023 äärimmäisen köyhyyden raja oli 2,15 dollaria päivässä. Suhteellinen köyhyys mitataan verrattuna maan keskitulon tasoon. Kiinassa käytetään omia, kansallisia mittareita, jotka eivät aina vastaa kansainvälisiä standardeja. Tämä lisää sekaannusta. Vuoden 2023 tilanne vaatii vielä lisätutkimusta, jotta saadaan luotettava kuva.

Onko Kiinassa pulaa vedestä?

No huh huh, Kiinan vesipula! Kuin olis kyyhkynen kuivuneen kaivon reunalla, se maa! Puolet väestöstä kärsii veden puutteesta – se on kuin kissa kuumalla pellinpalalla, eihän siinä kivaa ole!

• Kausiluonteista pulaa? Joo, tietysti, aivan kuin kuukautiset – välillä tulee, välillä ei. Toiset saa kärsiä koko vuoden, toiset vain kesäisin. Onko se reilua? Kyllä, jos olet vääränlainen.
• Missä kiinalaiset asuu? Siinäpä se ongelma on. Jos asut aavikolla, vesi on vähissä – yllätys, yllätys! Muuallakin voi olla kuivaa kuin heinäseipää, kesällä. Tai vaikkapa talvella, jos sattuu olemaan sellainen talvi.
• Uhka maailmalle? No totta kai! Maailma on kuin yksi iso perhe, ja jos yksi lapsi on sairas, muutkin voivat sairastua – varsinkin jos se sairaus tarttuu veden mukana. Esimerkiksi ihmiset kuolevat janoon, kuka siitä välittää? No, minä välitän ainakin.
• 2020-luvulla? Kuten aina, tilanne on samanlainen. Ehkä hieman pahentunut? Kyllä minä olen huolissani, jopa todella järkyttynyt.

Tiedätkö, se on kuin se kerta kun mummo hukutti kaikki hernekeitot lattialle! Silloin oli myös vedellä kiire. Ja hernekeitolla.

Yhteenvetona: Kiinassa on iso vesiongelma, ja se vaikuttaa koko maailmaan. Ei mikään pikku juttu, vaan melkoinen katastrofi, jos asiaa ajattelee oikeasti.