Ketä taloyhtiön hallitukseen kuuluu?

Ketä taloyhtiön hallitukseen kuuluu: 3–5 varsinaista jäsentä

Tarkka tieto siitä, ketä taloyhtiön hallitukseen kuuluu, turvaa kaikkien osakkaiden edut ja varmistaa arvokkaan kiinteistöomaisuuden asianmukaisen hoidon jatkuvuuden. Sääntöjenvastainen kokoonpano vaarantaa laillisen päätöksenteon, jolloin yllättävät poissaolot tai muutokset pysäyttävät taloyhtiön tärkeimpien asioiden edistämisen kokonaan. Tutustu tarkempiin vaatimuksiin alapuolella ja varmista oman yhtiösi päätöksentekokyky oikeaoppisella hallitusrakenteella.

Kuka voi olla taloyhtiön hallituksessa?

Taloyhtiön hallitukseen kuuluu tyypillisesti kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole konkurssissa tai vajaavaltainen eli holhottavaksi julistettu. Tehtävään valittavalta henkilöltä ei vaadita mitään erityistä ammatillista koulutusta, juridista tutkintoa tai teknistä erityisosaamista. Valinnan tekee vuosittain taloyhtiön yhtiökokous, ja ehdokkaaksi voi asettua lähes kuka tahansa kiinteistön asioista kiinnostunut.

Moni luulee virheellisesti, että vain asunnon omistava osakkeenomistaja voi tulla valituksi hallitustyöhön. Saako vuokralainen olla taloyhtiön hallituksessa? Kyllä saa, sillä lakisääteisiä esteitä asunnon vuokralaisen tai ulkopuolisen perheenjäsenen valinnalle ei ole olemassa. Samoin sijoittajaosakas taloyhtiön hallitus -yhdistelmä on täysin mahdollinen ja nykyään erittäin yleinen näky erityisesti suurissa kaupungeissa.

Suomessa toimii tällä hetkellä yli 90.000 asunto-osakeyhtiötä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että meillä on noin 270.000-300.000 tavallista kansalaista kantamassa vastuuta yhteisestä kiinteistöomaisuudesta. Se on ^[1] melkoinen määrä maallikkoasiantuntijoita. Kun itse aloitin ensimmäisessä hallitustehtävässäni vuosia sitten, käteni suorastaan tärisivät jännityksestä ensimmäisessä kokouksessa. Pelkäsin tekeväni kalliita virheitä heti kättelyssä - mutta onneksi isännöitsijä ja kokeneemmat jäsenet opastivat alkuun.

Taloyhtiön hallituksen jäsen vaatimukset ja kokoonpano

Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön hallitukseen valitaan virallisesti kolmesta viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiön omassa yhtiöjärjestyksessä ole nimenomaisesti määrätty toisin. ^[2] Jos jostain syystä hallitukseen valitaan vähemmän kuin kolme varsinaista jäsentä, on kokoonpanoon pakko valita vähintään yksi varajäsen. Tämä varmistaa sen, että päätöksentekokyky säilyy myös silloin, kun joku jäsenistä on estynyt tai muuttaa pois.

Lakisääteiset kriteerit valittaville henkilöille ovat hyvin lyhyet ja ytimekkäät: Täysi-ikäisyys: Jäsenen on oltava täyttänyt 18 vuotta valintahetkellä. Oikeustoimikelpoisuus: Henkilö ei saa olla holhouksen alaisena eli vajaavaltainen. Taloudellinen vapaus: Henkilö ei saa olla asetettuna konkurssiin. Puheenjohtajan valinta: Mikäli hallituksessa on useampi kuin yksi jäsen, heidän on valittava keskuudestaan puheenjohtaja.

Mutta tässäpä on se kriittinen seikka, jonka useimmat ensikertalaiset tai yhtiökokouksessa istujat täysin ohittavat - ja paljastan tämän tarkemmin alempana vastuita käsittelevässä osiossa. Moni nimittäin suostuu hallitukseen pelkkänä nimellisenä täytejäsenenä ymmärtämättä, että laillinen vastuu on täsmälleen sama jokaisella varsinaisella jäsenellä.

Joskus eteen tulee tilanteita, joissa kukaan talon asukkaista ei yksinkertaisesti suostu lähtemään mukaan toimintaan. Olen nähnyt yhtiökokouksia, joissa vallitsee täydellinen, kiusallinen hiljaisuus vähintään 15 minuutin ajan, kun kukaan ei katso toisiaan silmiin puheenjohtajan kysyessä halukkaita. Silloin tuntuu siitä, että tekisi mieli vajota maan alle. Jos hallitusta ei saada kasaan, yhtiötä voi pahimmillaan uhata selvitystila ja purkaminen. Tästä syystä hallitukseen voidaan ad hoc -ratkaisuna valita myös yhtiön ulkopuolinen ammattilainen tai osakkaan sukulainen.

Mitkä ovat hallituksen tehtävät ja vastuut?

Moni pelkää, että hallitustyö vaatii jatkuvaa numeroiden pyörittämistä ja lakikirjan selaamista yömyöhään asti. Ei hätää, sillä sitä varten taloyhtiö palkkaa isännöitsijän. Hallituksen päätehtävänä on toimia ikään kuin taloyhtiön hallituksena ja strategisena ohjaajana, joka huolehtii kiinteistön ja rakennusten kunnossapidosta sekä valvoo yhtiön varainhoitoa ja isännöitsijän jokapäiväistä toimintaa.

Tässä on se salaisuus, jonka lupasin aiemmin paljastaa: asunto-osakeyhtiölaki määrää, että hallituksen jäsenen on toimittava huolellisesti ja ajateltava aina taloyhtiön kokonaisvaltaista etua. Tämä tarkoittaa, että jos olet sijoittaja, et voi ajaa pelkästään omaa etuasi yhtiökokouksen päätösten kustannuksella. Jos hallitus tekee tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta päätöksiä, jotka aiheuttavat taloudellista vahinkoa yhtiölle tai osakkaille, jäsenet voivat joutua siitä henkilökohtaiseen korvausvastuuseen. Tämä seuraus säikäyttää monet, mutta arkijärjellä ja huolellisella asioihin perehtymisellä pärjää aina ilman pelkoa lakituvista.

Eri roolit taloyhtiön hallintorakenteessa

Taloyhtiön arjen pyörittäminen ja päätöksenteko on jaettu kolmen eri toimijan kesken. Jokaisella roolilla on oma selkeä tehtävänsä ja rajattu vastuualueensa asunto-osakeyhtiölain puitteissa.

Hallituksen puheenjohtaja

Kutsuu hallituksen kokoukset koolle tarvittaessa ja johtaa puhetta niissä

Ei voi päättää asioista yksin, vaan toimii yhtenä tasavertaisena äänestäjänä

Hallituksen keskuudestaan valitsema jäsen, ei tarvitse olla osakas

Hallituksen varsinainen jäsen

Osallistuu kokouksiin, perehtyy materiaaleihin ja päättää yhtiön asioista

Käyttää äänioikeutta kokouksissa, päätökset tehdään aina enemmistöllä

Kuka tahansa täysi-ikäinen, ei-konkurssissa oleva oikeustoimikelpoinen henkilö

Isännöitsijä

Hoitaa käytännön juoksevaa hallintoa, kirjanpitoa ja remonttien kilpailutusta

Toimeenpanee hallituksen ja yhtiökokouksen tekemät päätökset, ei äänioikeutta

Hallituksen valitsema ja palkkaama ulkopuolinen ammattilainen tai yritys

Mikon matka rivitaloyhtiön hallitukseen: Vuokralaisesta vastuunkantajaksi

Mikko, 24-vuotias opiskelija ja vuokralainen tamperelaisessa rivitaloyhtiössä, halusi parantaa taloyhtiön kierrätysmahdollisuuksia ja yhteistä viihtyisyyttä. Hän kuitenkin epäröi pitkään asettua ehdolle kevään yhtiökokouksessa, sillä hän pelkäsi, että maallikkona ja vuokralaisena hänet naurettaisiin ulos kokoushuoneesta.

Ensimmäinen yritys kaatui omaan jännitykseen, kun Mikko ei uskaltanut avata suutaan muiden vanhempien osakkaiden keskustellessa tulevasta putkiremontista. Hän tunsi olonsa täysin ulkopuoliseksi ja ajatteli, ettei hänellä ole mitään annettavaa päätöksentekoon.

Käännekohta tapahtui, kun talon kokenut puheenjohtaja huomasi Mikon kiinnostuksen ja pyysi häntä rohkeasti mukaan hallitukseen, sillä yhtiöstä puuttui nuorempien asukkaiden näkökulma. Mikko tajusi, että taloyhtiössä tarvitaan juuri arjen havaintoja, ei pelkkää insinööritaitoa.

Mikko valittiin hallitukseen, ja hänen aloitteestaan yhtiöön saatiin uudet muovinkeräysastiat kuukaudessa. Samalla asukkaiden tyytyväisyys jätehuoltoon parani merkittävästi, ja Mikko oppi, että vuokralaisenkin ääni on arvokas yhteisen omaisuuden hoidossa.