Onko maadoitus pakollinen?

0 katselukertaa
Kysymykseen onko maadoitus pakollinen vastaus riippuu rakennusvuodesta: Suomessa maadoitetut pistorasiat tulivat pakollisiksi kaikkiin uudisrakennusten huoneisiin heinäkuussa 1997. Ennen vuotta 1997 rakennetuissa vanhoissa taloissa maadoittamattomat luokan 0 pistorasiat ovat laillisia, kun taas uusia asennettaessa suojaustaso noudattaa nykystandardeja. Lisäksi vikavirtasuojaus tuli pakolliseksi uusiin pistorasioihin vuonna 2008 sekä asuinrakennusten uusiin valaistusryhmiin vuodesta 2017 alkaen.
Kommentti 0 tykkäystä

Onko maadoitus pakollinen? Säännöt vanhoissa ja uusissa taloissa

Epäselvyys siitä, onko maadoitus pakollinen asunnon kiinteissä sähköasennuksissa, aiheuttaa vaaratilanteita ja väärinkäsityksiä kodin remonteissa. Nykyaikainen sähköturvallisuus perustuu suojamaadoituksen ja vikavirtasuojan yhteispeliin, joka estää sähkövirran vuotamisen ihmisen läpi maahan. Oikeiden määräysten tunteminen takaa turvalliset asennukset ja auttaa välttämään laittomat ratkaisut. Tutustu alla tarkkoihin vaatimuksiin ja poikkeuksiin.

Onko maadoitus pakollinen valaisimissa ja sähkölaitteissa?

Maadoitus voi liittyä moniin eri tekijöihin sähköasennuksessa, eikä kysymykseen ole yhtä ainoaa suoraviivaista vastausta ilman kontekstia. Sähkölaitteen tai valaisimen maadoitus pakollinen aina silloin, kun kyseessä on metallirunkoinen, suojausluokkaan I kuuluva laite. Jos taas laite on varustettu kaksoiseristyksellä (suojausluokka II), suojamaadoitusta ei saa eikä tarvitse kytkeä.

Nykyaikaisessa sähköturvallisuudessa suojamaadoitus on asunnon kiinteissä asennuksissa ehdoton standardi. Suomessa maadoitetut pistorasiat tulivat pakollisiksi kaikkiin uudisrakennusten huoneisiin heinäkuussa 1997, mitä ennen kuivissa huoneissa käytettiin yleisesti maadoittamattomia luokan 0 pistorasioita.[1] Vanhoissa ennen vuotta 1997 rakennetuissa taloissa maadoittamattomat rasiat ovat edelleen laillisia, sillä asennukset vastaavat rakentamisajankohdan määräyksiä, mutta uusia asennettaessa suojaustason on oltava nykystandardien mukainen.

Miten tunnistaa luokan I ja luokan II valaisimet turvallisesti?

Valaisimen suojausluokan tunnistaminen on ensimmäinen askel ennen asennustyöhön ryhtymistä, jotta osaa valita oikean kytkentätavan. Moni aloittelija sekoittaa nämä luokat keskenään, mikä voi johtaa vakaviin kytkentävirheisiin. Muistan itsekin urani alussa tilanteen, jossa pähkäilin vanhan messinkisen kattokruunun kanssa, jonka johtosarjasta puuttui keltavihreä johdin - turvaetäisyys jännitteisiin osiin oli hiuskarvan varassa, ja laite vaati lopulta kokonaisen johdotuksen uusimisen ennen kuin uskalsin kytkeä sen virtaverkkoon.

Suojausluokka I - Suojamaadoitettu laite

Luokka I valaisin maadoitus tarkoittaa, että metallirunko pitää sitoa sähköverkon suojamaadoitukseen. Tämän tunnistaa laitteessa olevasta maadoitusmerkistä (ympyrän sisällä olevat pystyviiva ja kolme vaakaviivaa). Jos laitteeseen tulee sisäinen eristysvika ja vaihejohdin koskettaa metallirunkoa, sähkövirta ryntää välittömästi keltavihreää suojajohdinta pitkin maahan. Tämä aiheuttaa hallitun oikosulun, joka polttaa sulakkeen sekunnin murto-osassa ja katkaisee jännitteen ennen kuin kukaan ehtii saada vaarallista sähköiskua.

Suojausluokka II - Kaksoiseristetty laite

Luokan II laitteissa on peruseristyksen lisäksi rakennettu erillinen lisäeristys, joka estää jännitteen pääsyn kosketeltaviin osiin. Nämä laitteet tunnistetaan kahdesta sisäkkäisestä neliösymbolista laitteen tyyppikilvessä. Kaksoiseristettyä laitetta ei tarvitse maadoittaa, ja niissä käytetään usein kotioloissa tuttua litteää europistoketta, jossa ei ole lainkaan maadoituskiskoja. Tällaiseen valaisimeen suojamaadoitusjohdinta ei saa kytkeä, vaan mahdollinen syötön keltavihreä johdin jätetään liitinrimassa tyhjäksi tai eristetään turvallisesti.

Sähköasennusoikeudet ja vikavirtasuojan rooli asennuksessa

Valaisimen kytkentä nykyiseen valmispisteeseen, kuten katon pistorasiaan tai sokeripalaan, on Suomessa sallittua tehdä itse, kunhan tietää tarkalleen mitä tekee ja milloin maadoitus on pakollinen. Mutta tässä piilee ansa. Jos asennus vaatii uusien johtojen vetämistä, kytkentärasioiden lisäämistä tai sähkökeskuksen muuttamista, on asennus ehdottomasti jätettävä sähköalan ammattilaiselle. Sähköturvallisuuslaki velvoittaa, että kiinteät sähköverkon muutokset saa suorittaa vain rekisteröity urakoitsija.

Nykyaikainen sähkölaitteen maadoitus ja turvallisuus perustuvat maadoituksen ja vikavirtasuojan (VVSK) yhteispeliin. Vikavirtasuoja on hienovarainen laite, joka mittaa tulevan ja palaavan virran erotusta ja katkaisee sähköt alle 0.3 sekunnissa, jos virtaa vuotaa väärään paikkaan, kuten ihmisen läpi maahan. Suomessa vikavirtasuojaus tuli pakolliseksi kaikkiin uusiin pistorasioihin vuonna 2008, ja vuodesta 2017 alkaen määräys laajeni koskemaan myös kaikkia uusia asuinrakennusten valaistusryhmiä. [2] Vanhoissa taloissa suojaa ei ole pakko jälkiasentaa, ellei sähköjärjestelmään tehdä merkittäviä remontteja tai laajennuksia.

Sähkölaitteiden suojausluokkien vertailu

Valaisimet ja muut kodin sähkölaitteet jaetaan rakenteellisen sähköturvallisuuden perusteella eri suojausluokkiin. Alla oleva listaus auttaa ymmärtämään eri luokkien vaatimukset.

Suojausluokka I (Suojamaadoitettu)

Peruseristys suojaa sisäosat. Metallirunko on kytkettävä kiinteästi keltavihreään suojajohtimeen.

Ympyrän sisällä oleva pystyviiva, jonka alla on kolme eripitkäistä vaakaviivaa.

Pakollinen. Ilman maadoitusta runkovika tekee laitteen pinnasta hengenvaarallisen jännitteisen.

Pyöreä suojamaadoitettu pistotulppa (ns. shukopistoke), jossa on sivukiskot.

Suojausluokka II (Kaksoiseristetty)

Kaksinkertainen tai vahvistettu eristys. Jännitteiset osat eivät voi koskettaa kuorta missään vikatilanteessa.

Kaksi sisäkkäistä neliötä laitteen tyyppikilvessä tai rungossa.

Kielletty. Laitteessa ei ole maadoitusliitintä, eikä sitä saa yrittää maadoittaa omatoimisesti.

Litteä europistoke tai kokonaan muovinen profiilipistoke ilman maadoitusliuskoja.

Jos valaisimessasi on metallinen kuori ja maadoitusmerkki, se vaatii aina suojamaadoitetun pistorasian tai liitännän. Kaksoiseristetty laite puolestaan on rakenteellisesti niin turvallinen, että se voidaan kytkeä mihin tahansa kotitalouden pistorasiaan ilman huolta maadoituksesta.

Mikon valaisinasennus: Vanhan rintamamiestalon haasteet

Mikko, 34-vuotias tee-se-itse-rakentaja Tampereelta, osti uuden metallirunkoisen design-valaisimen olohuoneeseensa. Hän halusi säästää asennuskustannuksissa, mutta kohtasi heti ongelman: vuonna 1952 rakennetun talon katosta tuli vain kaksi johdinta vailla keltavihreää maadoitusta.

Ensimmäisessä yrityksessään Mikko kytki uuden luokan I valaisimen suoraan vanhoihin johtoihin ja jätti valaisimen maadoitusruuvin tyhjäksi. Seuraavana päivänä hän kuitenkin huomasi saavansa lievän, pistelevän sähköiskun koskettaessaan valaisimen metallivartta pyyhkiessään pölyjä.

Hän tajusi, että ilman toimivaa suojajohdinta mikä tahansa pieni vuotovirta tekisi lampun pinnasta vaarallisen jännitteisen. Mikko katkaisi virrat, irrotti lampun ja päätti tilata paikallisen sähköasentajan vetämään maadoitetun kaapelin sähkökeskukselta asti huoneeseen.

Uusitun kaapeloinnin ja sähkökeskukseen asennetun vikavirtasuojan myötä valaisin saatiin maadoitettua turvallisesti. Runkoon tehty mittaus varmisti jännitteettömyyden, ja Mikko oppi, ettei luokan I laitteiden kanssa kannata koskaan tinkiä turvallisuudesta vanhoissakaan kiinteistöissä.

Kokonaiskuva

Tarkista aina valaisimen suojausluokka

Katso laitteen tyyppikilvestä neliösymboli (luokka II) tai maadoitusmerkki (luokka I) ennen kytkentää.

Älä koskaan kytke maadoitusta kaksoiseristettyyn laitteeseen

Luokan II laitteissa ei ole maadoitusliitintä, sillä niiden rakenne estää jännitteen pääsyn kuoreen.

Kunnioita sähköasennusoikeuksien rajoja

Maallikko saa kytkeä valaisimen olemassa olevaan pistorasiaan tai sokeripalaan, mutta kiinteät kaapelit ja keskustyöt kuuluvat aina ammattilaiselle.

Samasta aiheesta kysymyksiä

Mitä tapahtuu, jos en maadoita luokan I valaisinta?

Jos luokan I laitteeseen tulee sisäinen sähkövika, sen metallikuori muuttuu pysyvästi jännitteiseksi. Tämän jälkeen laitetta koskettava ihminen toimii maadoitusreittinä ja saa pahimmillaan hengenvaarallisen sähköiskun.

Jos mietit valaisimen kytkentää käytännössä, lue myös artikkelimme aiheesta miten maadoittamaton valaisin kytketään maadoitettuun pistorasiaan.

Saako maadoitetun valaisimen asentaa maadoittamattomaan pistorasiaan?

Uusissa asennuksissa tämä on ehdottomasti kiellettyä. Vanhoissa asunnoissa suojausluokan I valaisimen voi kytkeä vanhaan nollattuun tai maadoittamattomaan rasiaan vain, jos asennuspaikka pysyy kuivana eikä tilassa ole muita maadoitettuja pintoja, mutta turvallisinta on käyttää kaksoiseristettyjä laitteita.

Mistä tiedän, onko laitteeni kaksoiseristetty?

Kaksoiseristetyn laitteen rungosta tai tyyppikilvestä löytyy aina kahden neliön symboli (neliö neliön sisällä). Jos tätä merkkiä ei ole ja laitteessa on metalliosia, kyseessä on maadoitettava luokan I laite.

Aiheeseen Liittyvät Dokumentit

  • [1] Fi - Suomessa maadoitetut pistorasiat tulivat pakollisiksi kaikkiin uudisrakennusten huoneisiin heinäkuussa 1997, mitä ennen kuivissa huoneissa käytettiin yleisesti maadoittamattomia luokan 0 pistorasioita.
  • [2] Sahkotyoriihinen - Suomessa vikavirtasuojaus tuli pakolliseksi kaikkiin uusiin pistorasioihin vuonna 2008, ja vuodesta 2017 alkaen määräys laajeni koskemaan myös kaikkia uusia asuinrakennusten valaistusryhmiä.