Saako isännöitsijä olla hallituksen jäsen?

Saako isännöitsijä olla hallituksen jäsen? Yksi poikkeus

Taloyhtiön päätöksenteossa saako isännöitsijä olla hallituksen jäsen on erittäin yleinen kysymys, joka liittyy kiinteästi mahdollisten eturistiriitojen hallintaan. Tämä kaksoisrooli herättää osakkaissa aiheellisia huolia riippumattomuudesta yhtiön päivittäisessä arjessa. Asianmukainen ymmärrys lainsäädännön asettamista rajoituksista turvaa täysin kaikkien oikeudet, joten selvitä tarkemmat ehdot vallan oikeaoppisen jakautumisen varmistamiseksi.

Saako isännöitsijä olla hallituksen jäsen?

Kyllä, asunto-osakeyhtiölaki sallii isännöitsijän toimimisen taloyhtiön hallituksen jäsenenä. ^[1] Tämä kaksoisrooli on juridisesti mahdollinen, mutta se voi herättää kysymyksiä eturistiriidoista ja päätöksenteon riippumattomuudesta yhtiön arjessa. Päätösvalta asiassa kuuluu aina yhtiökokoukselle, joka valitsee hallituksen jäsenet.

Isännöitsijä ja hallitus hoitavat taloyhtiön asioita tiiviissä yhteistyössä, mutta heidän lakisääteiset roolinsa ovat hyvin erilaiset. Kun nämä kaksi roolia yhdistetään saman henkilön kohdalla, taloyhtiön hallinnollinen dynamiikka muuttuu huomattavasti. Mutta onko se järkevää?

Roolien jakautuminen asunto-osakeyhtiölain mukaan

Asunto-osakeyhtiölaki määrittää hallituksen ja isännöitsijän tehtävät erillisiksi kokonaisuuksiksi. Hallituksen yleistehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta sekä toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Isännöitsijä taas hoitaa yhtiön päivittäistä ja juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Käytännössä hallitus edustaa osakkaita ja toimii isännöitsijän esimiehenä sekä valvojana.

Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista taloyhtiöistä luottaa ammattimaisen isännöitsijän ja osakkaista koostuvan hallituksen yhteistyöhön. Kun isännöitsijä valitaan hallituksen jäseneksi, hän saa normaalin äänioikeuden hallituksen kokouksissa. Tämä voi sujuvoittaa tiedonkulkua, mutta herättää usein kysymyksen: kuka valvoo isännöitsijän työtä, jos hän on itse päättämässä omista ohjeistaan? Muistetaan kuitenkin, että lopullinen vastuu yhtiön hallinnosta pysyy aina hallituksella kokonaisuutena.

Isännöitsijä hallituksen puheenjohtajana on eri asia

Laki tekee jyrkän eron tavallisen hallituksen jäsenyyden ja puheenjohtajuuden välille.^[3] Siinä missä tavallinen jäsenyys on sallittua, isännöitsijä hallituksen puheenjohtajana ei saa toimia. Tähän tiukkaan pääsääntöön on olemassa vain kaksi poikkeusta: yhtiöjärjestyksessä on tästä erillinen määräys tai kaikki osakkeenomistajat antavat siihen suostumuksensa. Tämä rajoitus on asetettu juuri siksi, ettei valta pääse keskittymään liikaa yhdelle henkilölle.

Käytännön esteellisyystilanteet ja eturistiriidat

Kun isännöitsijä taloyhtiön hallituksessa istuu, esteellisyyssäännökset nousevat arjessa kriittiseen rooliin. Laki edellyttää, että hallituksen jäsenen on ajettava aina taloyhtiön yhteistä etua. Isännöitsijän kohdalla eteen tulee kuitenkin tilanteita, joissa hänen oma henkilökohtainen tai yrityksensä etu on ristiriidassa yhtiön edun kanssa.

Tyypillinen arjen tilanne liittyy isännöintisopimuksen uusimiseen tai palkkioista päättämiseen. Isännöitsijä ei luonnollisestikaan saa osallistua oman sopimuksensa käsittelyyn tai äänestää siitä hallituksessa. Mutta entä kun käsitellään isännöitsijän tekemää virhettä tai palvelun laadusta tehtyä valitusta? Tällöin istuminen pöydän molemmin puolin käy vaikeaksi.

Olen itse nähnyt tilanteita, joissa pöytäkirjan tarkastaminen ja asioiden valmistelu puuroutuvat, kun roolit menevät sekaisin. Kerran eräässä viiden asunnon yhtiössä voiko hallituksen jäsen olla isännöitsijä, se herätti paljon keskustelua. Yksi osakas yritti ajaa läpi oman yrityksensä remonttitarjousta ja tunnelma kokouksessa muuttui sekunneissa jäätäväksi. Se opetti minulle, että vaikka laki sallii paljon, terve järki ja avoimuus ovat taloyhtiön parhaat suojat.

Pienten taloyhtiöiden resurssipula

Käytännössä malli, jossa saako isännöitsijä olla hallituksen jäsen, on yleisin hyvin pienissä taloyhtiöissä. Kun osakkaita on vain muutama, voi olla lähes mahdotonta löytää riittävästi halukkaita henkilöitä täyttämään kaikki lakisääteiset paikat. Tällöin on tavallista, että yksi osakkaista ottaa hoitaakseen sekä isännöinnin että hallituspaikan.

Pienissä yhtiöissä, joissa on alle kymmenen huoneistoa, tämä järjestely voi säästää huomattavasti kustannuksia ja pitää pyörät pyörimässä. Se vaatii kuitenkin osakkailta suurta keskinäistä luottamusta ja kykyä puhua asioista suoraan. Jos luottamus rakoilee, kaksoisroolista tulee nopeasti taakka.

Isännöitsijän rooli hallituksessa: Hyvän ja huonon puolen vertailu

Isännöitsijä on hallituksen jäsen

• Erittäin nopeaa ja suoraa, sillä operatiivinen tieto on heti käytettävissä päätöksenteossa

• Käytännön asiat saadaan sovittua joustavasti ilman välikäsiä tai ylimääräistä viestintää

• Jatkuva riski esteellisyydestä esimerkiksi palkkioita tai sopimuksia käsiteltäessä

• Valvonta vaikeutuu, sillä isännöitsijä on itse arvioimassa ja hyväksymässä omaa toimintaansa

Isännöitsijä on ulkopuolinen asiantuntija

• Perustuu hallituksen kokouksiin ja virallisiin raportteihin, vaatii aktiivista viestintää

• Hallitus tekee itsenäiset päätökset ja antaa ne isännöitsijälle toimeenpantavaksi

• Minimaalinen riski, sillä roolit ja edut on eriytetty selkeästi sopimustasolla

• Selkeä ja riippumaton; hallitus pystyy valvomaan yhtiön etua ilman sisäisiä sidoksia

Asunto Oy Säästökulma: Kun roolit menivät sekaisin

Helsinkiläinen kuuden asunnon yhtiö Asunto Oy Säästökulma kärsi vakavasta resurssipulasta, kun vanhat hallituksen jäsenet halusivat luopua tehtävistään. Osakas Pekka suostui ottamaan vastuun sekä isännöinnistä että hallituksen jäsenyydestä säästääkseen yhtiön kuluja.

Ensimmäinen haaste iski syksyllä, kun talon julkisivuremonttia piti alkaa suunnitella. Pekka valmisteli tarjouspyynnöt, mutta otti mukaan myös oman tuttunsa rakennusyrityksen, mikä herätti muissa osakkaissa heti ansaittua epäluuloa.

Kokouksessa ilmapiiri kiristyi, kun Pekka äänesti oman pohjaesityksensä puolesta. Muut osakkaat tajusivat, ettei riippumatonta valvontaa ollut, ja vaativat Pekkaa jääväämään itsensä koko remonttihankkeen päätöksenteosta.

Lopulta yhtiö selvisi tilanteesta palkkaamalla ulkopuolisen valvojan, ja Pekka luopui hallituspaikastaan seuraavassa yhtiökokouksessa huomattuaan kaksoisroolin tuoman henkisen taakan liian raskaaksi arjessa.