Milloin lapsi on nuori?

60 katselukertaa
Nuoruus on siirtymävaihe lapsuudesta aikuisuuteen, tyypillisesti 12–18 vuoden iässä. Vaikka tämä on yleinen määritelmä, nuoruuden alku ja loppu vaihtelevat yksilöllisesti. Jokaisen kehitys ja kypsyminen etenevät omaan tahtiinsa, eikä tarkkaa ikärajaa ole.
Kommentti 0 tykkäystä

Mikä on lapsuuden ja nuoruuden virallinen ikäraja Suomessa?

Aika hauska miettiä, että milloin sitä oikeesti on lapsi ja milloin nuori Suomessa. Jos ajatellaan niin sanotusti 'virallisesti', niin nuoruus meinaa sitä aikaa kun lapsuudesta astuu aikuiseksi. Itse mietin tätä kerran, kun olin 13 ja mietin, että olenko jo iso.

Muistan, kun olin 12 kesällä 2005. Oltiin Sillanpään kesäteatterissa, ja pääsin katsomaan sen ikärajan takia jonkun K13 leffan lipulla, jonka sain tädiltä. Tuntui, että yhtäkkiä oli ihan toista maata. Niinku se raja 12 ja 13 ikävuoden välissä tuntui silloin maailman mullistavalta! Vaikka totta puhuen, ei se kehitys kyllä yhdessä yössä muuttunut miksikään.

Yleensä sitä sanotaan, että se nuoruus pyörähtää käyntiin siinä 12 vuotiaana ja jatkuu sinne 18 asti. Niinku se oli mulla silloin kun täytin 12, ja alkoi tuntua että saa vähän enemmän valtaa omista jutuista. Se on sellainen aika, jolloin oma ajatus muotoutuu ja kaikki tuntuu uudelta.

Mutta eihän se niin mene, että jonain aamuna heräät ja oletkin yhtäkkiä nuori. Kehitys ja kasvaminen tapahtuu jokaisella ihan omaa tahtia. En mäkään tuntenut olevani valmis 18-vuotiaana. Vaikka sain ajaa autoa, ostaa olutta, se pään sisäinen matka jatkuu. Siks kai sitä tarkkaa virallista rajaa ei oo, ku jokainen on omanlaisensa.

Minkä ikäinen on lain mukaan lapsi?

Oli syyskuu 2015, tarkalleen en muista päivää, mutta muistan sen harmaan auringonpaisteen. Olin silloin kahdeksanvuotias, ja isä oli juuri selittänyt minulle, mikä on se raja, milloin olen virallisesti lapsi. Se oli sellainen keskustelu, joka tuntui silloin tosi tärkeältä.

Se tuntui vähän oudolta. Kuinka niin voi olla, että jossain laissa lukee just se numero?

  • Alle 18-vuotias on lapsi.
  • 18–22-vuotias on nuori.

Tämä oli se uutinen, mitä isä minulle kertoi.

Se raja tuntuu niin korkealta. Kahdeksanvuotiaana 18 vuotta oli ikuisuus. Nykyään kun katson itseäni, se ei enää tunnu niin paljolta. Aika tosiaan tekee tepposiaan. Muistan kuinka mietin, mitä kaikkea aikuinen saa tehdä.

Tuntuu hassulta, että virallisesti sitä on lapsi niin kauan. En tajunnut silloin, kuinka monia asioita siihen liittyy, pelkkä ikärajahan ei kerro kaikkea.

Saako 12-vuotias päättää, missä asuu?

12-vuotias saa päättää asumisestaan ja tapaamisistaan Suomessa. Lapsen oman tahdon vastaista tointa ei saa tehdä, ja lapsen mielipidettä on kuultava ja huomioitava tämän kehitystason mukaisesti.

Ai, vanha kunnon 12-vuotias. Se ikä, kun karkkipäivä on yhä kalenterin kohokohta, mutta saa jo laillisesti ilmoittaa, missä sitä sohvaa mieluiten kuluttaa. Ennen vanhaan tässä iässä olisi jo ollut leipomassa lehmänkakkaa tai paimentamassa pikkusisaruksia, nyt päättää kodistaan. Modernia, sanoisin.

Tai sitten pelkästään aikuisia hieman hämmentävää. Lapsen itsemääräämisoikeus on toki pyhä asia. Onhan se toki hieman hassua, että toisena hetkenä kiukutellaan kotitehtävistä, ja seuraavassa harkitaan asuinpaikan logistiikkaa.

Pääasiahan on, ettei sitä nuorta ihmisenalkua voi pakottaa asumaan paikassa, joka tuntuu tältä kymmenen ja teini-iän välivaiheen nerokkaalta mielestä täysin absurdilta. Laki kuuntelee lasta, ja se on periaatteessa reilua.

Olisipa minullakin 12-vuotiaana ollut valtaa ilmoittaa, etten halua asua siinä vanhassa puutalossa, missä kaikki lattialankut narisivat kuin vanhan miehen polvet aamujumpassa. Ehkä olisin valinnut paikan lähempää kavereita ja kaukana matikanopesta.

Mitä se sitten tarkoittaa käytännössä, kun se pieni filosofi ilmoittaa tahtonsa? Ei se nyt ihan niin mene, että 12-vuotias voi huutaa "Minä muutan yksin! Rakennan leirintäalueen takapihalle ja elän pelkällä sipsillä!", ja vanhemmat nyökkäävät alistuneena. Vaikka olisihan se jännä.

Tässä muutama ajatus siitä, miten tällaiset "nuorisoneuvoston kokoukset" yleensä etenevät, kun 12-vuotias saa avata suunsa asumisjärjestelyistä:

  • Pääroolissa on edelleen lapsen etu. Vaikka 12-vuotias olisi kuinka vakuuttava puhuja, lopullinen ratkaisu pohjautuu siihen, mikä on parasta lapselle. Ei siihen, missä on nopein wi-fi.
  • Vanhempien puheet eivät ole pelkkää ilmaa. Vaikka lapsen mielipidettä kunnioitetaan, vanhempien kyky huolehtia lapsesta ja tarjota turvallinen kasvuympäristö on suuressa roolissa. Eli puhe "isien koti on jännä ja äidin tylsä" ei käänny suoraan muuttoilmoitukseksi.
  • Sovittelu on tärkeää. Näitä asioita yritetään ensin hoitaa vanhempien ja lapsen kesken, vaikka sitten perheasioiden sovittelussa tai sosiaalitoimen avustuksella. Kukaan ei halua vetää pikkupentua oikeussaliin kuin vanhaa pyykkinarua.
  • Kehitystaso merkitsee. 12-vuotias on usein jo fiksu, mutta ei mikään kokemusasiantuntija. Jos mielipide tuntuu tulevan suoraan pelikonsolista tai kaveriporukan paineesta, sen painoarvoa arvioidaan kriittisemmin kuin syvällisesti pohdittua argumenttia.

Muistan itse, kun 12-vuotiaana kuvittelin, että voisin elää pelkillä muroilla ja sarjakuvalehdillä. Onneksi vanhemmat olivat eri mieltä. Eli vaikka laki antaa sanavaltaa, lopullinen päätöksenteko on monen tekijän summa.

Se on vähän kuin demokratia nuorimmillemme: he saavat äänestää, mutta hallitus muodostuu silti hieman eri periaattein. Ja hyvä niin. Vaikka olisi hauska nähdä, miten Suomen hallitus toimisi, jos sen valitsisivat 12-vuotiaat. Varmaan olisi useampi trampoliini eduskuntatalon pihalla.

Lisätietoa aiheesta ja lainkohdista löytää mm. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetusta laista (361/1983), jota on muokattu vuosien varrella. Erityisesti pykälät 10 ja 11 ovat tärkeitä.

Se täytäntöönpanolaki viittaa usein lakiin lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta (619/1996), joka korostaa lapsen kuulemista ja tahdon kunnioittamista. Eli pikkujätkän tai -tytön sana painaa. Mutta ei sentään niin paljon, että vanhemmat joutuisivat muuttamaan Legolandiin, vaikka se olisi kuinka 12-vuotiaan unelma.

Minkä ikäinen lapsi on 130 cm?

130 cm pituutta vastaa tyypillisesti noin 8-vuotias lapsi. Tässä ikäluokassa lantionympärys pyörii siinä 123-128 cm paikkeilla. Ihan kuin pikkaisen isompi kuin mun eilinen aamupuurokulho, joka tuntui muutenkin vähän liian ahtaalta.

  • Lantionympärys on tärkeä mitata pakaroiden päältä ja lantion leveimmältä kohdalta. Ei ihan kuin mittaisi puutarhaletkua, mutta kuitenkin.
  • Koot elää kuin sää ja lapsi kasvaa vauhdilla. 130 cm saattaa olla jo 9-vuotiaallekin, jos on reippaasti kasvanut. Sitähän ei koskaan tiedä, onko lapsi pikemminkin porkkana vai peruna.

Mistä asioista 15-vuotias saa päättää?

Se on kuin unta, tämä hetki. Vuosi vilahtaa kuin lapsen nauru kesätuulessa, ja yhtäkkiä, 15-vuotiaana, maailma avautuu uusin silmin, uusin oikeuksin. Kuin pieni siemen, joka puhkeaa kukkaan, nuori löytää oman äänensä, oman polkunsa. Tärkeintä on tietää, että 15-vuotiaana saa tehdä monia tärkeitä päätöksiä oman elämänsä suhteen. Se on iso askel, todella iso.

  • Rahanhallinta: Jokainen sentti, jokainen euro, se on sinun. Oma raha, omat päätökset. Ei enää kysellä lupaa pienimpiinkään ostoksiin. Se on vapautta, kuin lintu lähtisi pesästä lentoon. Voi säästää, voi käyttää, voi antaa – se on sinun valintasi. Jokainen ostos on pieni osoitus siitä, että olet kasvamassa, kehittymässä.

  • Työelämä: Sanat, jotka sitovat, ne voi myös purkaa. Työsopimuksen irtisanominen onnistuu, vaikka vain 15-vuotias olisikin. Se on todiste kypsyydestä, kyvystä ymmärtää vastuuta. Voi jättää taakseen kesätyön tai osa-aikaisen pestin, jos siltä tuntuu. Se on oikeus, joka vahvistaa omaa tahtoa. Se on merkki siitä, että elämä etenee, ja uudet polut odottavat.

  • Yhteiskunnalliset valinnat: Uskomukset, ne ovat syvällä sisimmässä, ja niitä saa pohtia. Uskontokunnasta eroaminen tai siihen liittyminen vaatii huoltajan luvan. Se on pieni raja, mutta se symboloi sitä, että maailmassa on vielä asioita, joissa perheen tuki on tärkeää. Kuten vene, joka tarvitsee ohjaajan, ennen kuin voi itsenäisesti purjehtia avomerelle. Se on pohdintaa, kasvamista, ymmärryksen syvenemistä.

  • Vastuu teoista: Elämä opettaa, joskus kovallakin kädellä. 15-vuotiaana, jos tekee rikoksen, voi seurauksena olla sakkoja tai jopa vankeutta. Tämä on se karu todellisuus, joka muistuttaa, että valinnoilla on seurauksia. Se on opetus, joka jää mieleen, kuin arpi, joka muistuttaa virheestä. Se on osa kasvua, osa vastuun oppimista, osa elämän polkua. Se on tärkeä muistutus siitä, että vapaus kulkee käsi kädessä vastuun kanssa.

Mitä 15-vuotias voi tehdä?

15-vuotiaana nuoren oikeudellinen asema ja itsenäisyys kasvavat merkittävästi. Tässä iässä astutaan usein uuteen vaiheeseen, jossa laki tunnustaa jo huomattavan osan omasta päätäntävallasta, vaikkakin huoltajien rooli on edelleen tärkeä. Mielestäni tämä ikä on eräänlainen kutkuttava kynnys – ovi avautuu uusiin mahdollisuuksiin, mutta samalla astuu sisään myös vastuun maailmaan. Se on mielenkiintoinen tasapainoilua, jossa sekä vapaudet että velvollisuudet lisääntyvät.

Taloudellinen itsenäisyys alkaa avautua. 15-vuotias voi avata oman pankkitilin ja hallita itsenäisesti työllään ansaitsemiaan varoja. Tämä tarkoittaa, että jos teet esimerkiksi kesätöitä tai olet osa-aikaisena töissä, voit itse päättää, mihin rahasi käytät. Toki, vanhempien tai huoltajien suostumus voi olla tarpeen joihinkin isompiin hankintoihin tai sopimuksiin, jotka eivät liity suoraan omilla töillä ansaittuihin varoihin. Mutta pienemmissä asioissa, kuten kahvikuppien tai elokuvalippujen ostossa omilla ansioilla, päätät itse. Tämä on tärkeä askel finanssiosaamisen kehittymisessä, sillä raha-asioiden hoito opettaa paljon elämästä. Nuorena opitut taidot kantavat usein pitkälle.

Työelämään astuminen on mahdollista. Kun nuori on suorittanut oppivelvollisuutensa – eli yleensä peruskoulun – hän saa tehdä kokopäivätyötä klo 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. Tämä on merkittävä muutos aiempaan, jolloin työajat olivat rajatumpia ja työn tyyppi tarkemmin säädelty. Työsopimuksen saa tehdä itse, mutta huoltajalla on yleensä oikeus purkaa se nuoren edun nimissä, mikäli se ei ole nuorelle hyväksi. On tärkeää muistaa, että työnantajan on aina huomioitava nuoren ikä ja kehitystaso työtä antaessaan, ja nuorten työntekijöitä suojaavat tietyt lainsäädännöt. Työelämään pääseminen on usein ensimmäinen konkreettinen kosketus yhteiskunnan rattaisiin ja omaan rooliin siinä.

Ajokortit ja kuljettajanoikeudet:

  • Mopokortti (AM/120-luokka): 15-vuotias voi suorittaa mopon kuljettamiseen vaadittavan ajokortin. Tämä antaa paljon vapautta liikkumiseen, erityisesti alueilla, joissa julkinen liikenne on harvempaa. Mopoautot eli kevyet nelipyörät (L6e-luokka) kuuluvat myös AM/120-kortin piiriin.
  • Traktorikortti (T-luokka): Myös traktorin kuljettamiseen tarvittavan ajokortin voi hankkia 15-vuotiaana. Tämä on erityisen hyödyllinen maatalous- tai metsätalousympäristössä asuville.
  • Moottoriveneen kuljettaminen: Alle 15-metristä moottorivenettä tai purjevenettä saa ajaa jo 15-vuotiaana ilman erillistä ajokorttia. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää vesiliikennesäännöt ja turvallisen veneilyn periaatteet. Vesilläkin vastuu on kuljettajalla.

Näiden konkreettisten asioiden lisäksi 15-vuotias voi jo suunnitella ja päättää tulevaisuudestaan opintojen osalta. Oppivelvollisuuden päättyminen avaa ovia toisen asteen koulutukseen – ammatillisiin opintoihin tai lukioon. Tämä on se hetki, jolloin nuori alkaa piirtää omia polkujaan kohti aikuisuutta, valitsemalla suuntaa, joka resonoi omien kiinnostusten ja lahjojen kanssa. Jokainen valinta, iso tai pieni, muokkaa meitä. 15-vuotiaana niitä valintoja alkaa kertyä toden teolla. Se on samalla jännittävää ja hieman pelottavaa, mutta ennen kaikkea se on kasvun ja mahdollisuuksien aikaa.

Minkä ikäisenä voi vielä kasvaa?

Hmm, mietin tätä just eilen ku katoin vanhoja kuvia. Olin ihan tikku yläasteella. Sitten lukion ekalla venyin yhtäkkiä. Mä kasvoin vielä 16-vuotiaana sen pari senttiä. Se on niin yksilöllistä.

  • Lopullinen aikuispituus saavutetaan 15–20-vuotiaana.
  • Naisen pituuskasvu pysähtyy 15–17-vuotiaana.
  • Miehen pituuskasvu pysähtyy 18–21-vuotiaana.

Kaikki on kiinni niistä kasvulevyistä. Kun ne luutuu umpeen, niin se on sit siinä. Peli pelattu. Luiden päissä on rustoiset kasvulevyt, ja hormonit saa ne pikkuhiljaa luutumaan kiinni murrosiän lopussa.

Miksi tytöt kasvaa nopeammin aluksi? Hormonit tietty. Estrogeeni sulkee kasvulevyt nopeammin kuin testosteroni, siksi tyttöjen kasvu pysähtyy aiemmin.

Jotkut on onnekkaita ja kasvaa vielä armeijassa. Mun veli kasvoi. Ite en.

Loppupituuteen vaikuttaa niin moni asia. Ei voi vaan tuijottaa ikää.

  • Genetiikka (tää on se isoin juttu, 80 % periytyy)
  • Ravinto (kalsium, D-vitamiini, proteiini)
  • Uni (kasvuhormonia erittyy eniten syvän unen aikana)
  • Yleinen terveys