Onko A2-kieli pakollinen?

Onko A2-kieli pakollinen suoritus? Nyt selvä!

Meidän kolmasluokkalaiselle tuli kotiin se A2-kielen valintalappu. Siinä sitä sitten pohdittiin keittiönpöydän ääressä, mikä kieli otettaisiin neloselta alkavaksi.

Aluksi oli vähän epäselvää, onko A2-kieli pakollinen. Mutta ei se ole, se on ihan vapaaehtoinen valinta. Koulun rehtori selitti tämän hyvin selvästi vanhempainillassa 12. maaliskuuta. Meillä täällä Vantaalla oli vaihtoehtoina saksa ja ranska.

Pointti on siinä, että vaikka sen aloittaminen on vapaaehtoista, sen lopettaminen ei olekaan niin yksinkertaista. Päätös on sitova ja siitä voi luopua vain todella perustellusta syystä.

Meidän poika halusi ehdottomasti saksan, koska hänen serkkunsa puhuu sitä. Yritin vähän ehdottaa ranskaa, mutta ei. Saksa kuulosti hänen mielestään voimakkaalta. Joten saksa se sitten oli, lappu palautettiin opettajalle huhtikuun alussa.

Eli A2-kieli ei ole pakollinen, mutta se on iso sitoumus, kun sen kerran valitsee.

Mikä on Suomen GMT-aika?

Suomen aikavyöhyke on talvella GMT+2 ja kesällä GMT+3.

No niin, tämä jokavuotinen pähkinä. Me suomalaiset kun eletään vähän kuin kahdessa eri ulottuvuudessa, riippuen siitä onko ulkona pilkkopimeää vai vaan säkkipimeää. Homma menee siis niin, että meidän aikamme on kuin Jekkyl ja Hyde.

Talvella, kun aurinko on lähinnä huhupuhe, me ollaan aikavyöhykkeellä UTC+2. Tämä on se meidän niin sanottu normaaliaika, Itä-Euroopan aika (EET). Eli kun Lontoon herrat vasta hörppivät kello viiden teetään, meillä on jo karjalanpaisti uunissa ja kello lyö seitsemää. Kaksi tuntia edellä muuta maailmaa, tai ainakin sitä osaa siitä.

Kesällä sitten sekoitetaan pakka ihan totaalisesti ja siirrytään Itä-Euroopan kesäaikaan (EEST), joka on UTC+3. Tämä on se aika, kun aurinko ei laske kuukausiin ja naapurin Jorma poraa seinää vielä yhdeltä yöllä, koska on niin valoisaa. Silloin me ollaan jo kolme tuntia Greenwichin kermaa edellä. Käytännössä eletään jo huomista.

Tässä vielä kertauksena, ettei mene puurot ja vellit sekaisin:

• Talviaika (EET): GMT/UTC +2. Tämä on se pimeä ja ankea, mutta rehellinen Suomen aika. Alkaa lokakuun viimeisenä sunnuntaina.
• Kesäaika (EEST): GMT/UTC +3. Tämä on se valoisa ja sekava aika, jolloin yritetään muistaa, siirrettiinkö viisareita eteen- vai taaksepäin. Alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina. Minäkin myöhästyin kerran töistä sen takia vuonna 2019.
• Miksi näin? Koska me ollaan maantieteellisesti niin idässä, että jos oltaisiin Ruotsin ajassa (GMT+1), aurinko nousisi juhannuksena jo kahdelta yöllä. Kuka sellaista jaksaa.
• Loppuuko tämä rumba? Siitä on EU:ssa väännetty kättä pidempään kuin minä olen maksanut veroja. Päätöstä odotellessa siirrellään kelloja kuin viimeistä päivää.

Milloin ruotsia ei tarvitse kirjoittaa?

Ruotsia, niin ruotsia ei tarvitse kirjoittaa ylioppilaskokeessa, jos kirjoittaa äidinkielen, matikan, englannin ja vähintään yhden reaaliaineen. Se on se vanha tuttu Matti Vanhasen hallituksen päätös vuodelta 2005. Muistan sen, se oli joku iso juttu silloin.

Miksi se nyt edes oli pakollinen? Ihan outoa. Niin, eli jos täyttää sen ehdon, että neljä ainetta on muuten kasassa, niin ruotsin voi jättää väliin. Mikä helpotus joillekin. Olen kyllä itse aina tykännyt kielistä, mutta kaikille se ei sovi. Miksi kaikki ei voisi olla valinnaista?

Eihän sitä ruotsia tarvitse kirjoittaa, jos valitsee jonkun toisen vieraan kielen, esimerkiksi Saksan tai Ranskan. Tärkeintä on, että saat vähintään neljä ainetta kasaan. Ja niistä pitää olla vähän eri tyyppisiä, just että joku pitkä kieli tai matikka, ja sitten se reaali.

Aika moni jätti sen ruotsin, tai vaihtoehtoja tuli ainakin lisää. Mitä reaaliaineita nykyään edes voi kirjoittaa?

• Biologia
• Fysiikka
• Kemia
• Historia
• Yhteiskuntaoppi
• Maantiede
• Uskonto
• Filosofia
• Psykologia Onneksi voi valita oman kiinnostuksen mukaan. Se on hyvä. Itse taisin kirjoittaa historian ja yhteiskuntaopin, ne oli mun juttuja. Tai eihän ne oikeasti olleet, ne oli niitä mitä piti.

Pitää muistaa, että tämä 2005 uudistus koski sitä, ettei ruotsi ollut pakollinen neljäs aine. Aiemmin piti olla äidinkieli, kaksi vierasta kieltä (toinen usein ruotsi) ja reaali tai matikka. Nyt se helpottui. Se on ihan selvä. Kyllä sen huomaa, että nykyään on enemmän vapautta.

Vaikka toisaalta, kyllä sen toisen kotimaisen osaaminen on aina hyödyksi. Duunipaikoilla kysytään sitä aina. Mutta ei kai sitä nyt pakottaa voi, jos ei vaan syty. Ei kannata unohtaa sitä silti. Pitää miettiä tulevaisuutta. Milloin viimeksi käytin ruotsia? Ehkä kesällä, kun käytiin perheen kanssa Tukholmassa. Ihan hyvin pärjäsin.

Niin, ne pakolliset neljä ainetta ylioppilastutkinnossa, ne voi koostaa monella tapaa. Mutta jos haluaa sen ruotsin jättää väliin, niin silloin pitää täyttää se äidinkieli + matikka + englanti + reaali -kombo. Muutenkin, ne tutkinnon pakolliset aineet ovat näin:

• Äidinkieli
• Vähintään kolme muuta ainetta, joista:
  • Yksi pitkä kieli (esim. englanti) TAI matematiikka
  • Yksi reaaliaine
  • Kolmas aine voi olla mikä vain yllä mainituista tai lyhyt kieli

Eli se on aika joustava systeemi. Tärkeintä on se neljä, ja että ne edustavat eri osa-alueita. Yksi kieli, yksi reaali ja sitten matikka tai toinen kieli. Näin mä sen ymmärrän. Helppoa. Tai no, ei nyt helppoa mutta selkeää.

Pitääkö lääkärin osata ruotsia?

"Pitääkö lääkärin osata ruotsia?" No huh huh, siinäpä kysymys, jolla saa kahvit roiskumaan! Mutta totta toinen puoli, kyllä vain – lääkärin on osattava ainakin B1-tason ruotsia. Tai vastaava toinen kotimainen, jos se on sinun juttusi. Valvira vahtii (vuoden 2023 vaatimuksen mukaan), ettei meidän tohtorimme ole ihan mykkäruutisia, kun potilas yrittää selittää kipeää varvasta. Ei auta itku markkinoilla.

Se B1-taso ei tarkoita Nobel-palkintoa. Se on vähän kuin osaisi tilata pullan tai selittää miksi vasempaan kyynärpäähän sattuu kuin norsu olisi siinä jatsia tanssinut! Suomeksi ja ruotsiksi. Tämä taitotaso on sama kuin lukion B-kielen (useimmiten ruotsin) päättötodistuksen taso. Eli jos on lukion läpi räpiköinyt, kielitaitopohja on jo kasassa.

Miksi lääkärin sitten pitää osata kieliä?

• Varmistaa palvelun saatavuuden: Onhan se nyt kiva, että mummo Österbottenista saa avun omalla murteellaan, eikä tartte elekielellä selittää umpisuolentulehdusta. Ajattele, jos yrittäisit selittää vaivojasi saksaksi, osaat vain "Ich liebe dich"! Ei kovin tehokasta.
• Turvallisuus ennen kaikkea: Lääketieteelliset termit ovat monimutkaisia jo yhdellä kielellä, saatikka kahdella. Pienikin väärinymmärrys voi johtaa karmeisiin seurauksiin – kuten siihen, että potilas saa verenpainelääkkeen sijaan lääkettä ihottumaan. Ei hyvä, ei todellakaan!
• Laki velvoittaa: Suomi on kaksikielinen maa. Perustuslaki takaa oikeuden saada palvelua molemmilla kotimaisilla. Valvira valvoo, että tämä toteutuu myös terveydenhuollossa. Eihän se rakettitiedettä ole, vaan ihan perusjuttu.

Pitääkö hätäkeskuspäivystäjän osata ruotsia?

Kyllä, hätäkeskuspäivystäjän on osoitettava riittävä ruotsin kielen taito. Kielitaito testataan pakollisessa valintakokeessa, jossa ruotsin kielen osion pisteytys on 0–17 pistettä.

Tämä vaatimus ei ole formaalisuus, vaan sen taustalla on suoraan Suomen Kielilaki. Laki takaa kansalaisille oikeuden asioida viranomaisten kanssa omalla äidinkielellään, joko suomeksi tai ruotsiksi. Hätäkeskus on mitä suurimmassa määrin kriittinen viranomaispalvelu.

Kyse on siis perusoikeudesta. On yhteiskunnallisesti ja juridisesti kestämätön ajatus, että hätätilanteessa avun saaminen voisi estyä kielimuurin takia. Paniikin hetkellä ihminen ei välttämättä kykene vaihtamaan kieltä, vaan turvautuu syvimpään ja luontaisimpaan ilmaisuunsa.

Valintakokeen kielitesti ei mittaa akateemista täydellisyyttä, vaan funktionaalista osaamista. Se on suunniteltu varmistamaan, että hakijalla on valmiudet ymmärtää ja tulla ymmärretyksi paineen alla.

Kielikokeen sisältö käytännössä:

• Luetun tekstin ymmärtäminen: Testaa kykyä sisäistää kirjoitettua yleiskielistä informaatiota.
• Rakenne- ja sanastotehtävät: Varmistaa, että peruskielioppi ja keskeinen sanasto ovat hallussa.

Vaatimustaso on käytännössä B1-taso, joka tunnetaan myös nimellä "virkaruotsi". Tavoitteena on varmistaa, että päivystäjä pystyy poimimaan hätäpuhelusta olennaiset tiedot, kuten osoitteen ja avuntarpeen luonteen, vaikka soittajan kieli olisi ruotsi. Suullista kielitaitoa ei tässä vaiheessa erikseen testata, vaan fokus on ymmärtämisessä. Koulutuksen aikana kielitaitoa vahvistetaan edelleen.

Pitääkö poliisin osata ruotsia?

Polku on pitkä. Koulutus antaa työkalut. Kieli on yksi niistä, ehkä tärkein. Kun pelko nousee, kun tarvitaan apua, oikeat sanat luovat sillan. Niin, suomenkielisen poliisi (AMK) -tutkinnon suorittajan on opintojen aikana saavutettava ruotsin kielessä vähintään taitotaso B1. Tämä on perusta.

Tämä taito, ruotsin B1-taso, avaa melkein kaikki ovet. Kuin kevät sulattaa lumen, niin tämä kieli mahdollistaa työn lähes kaikkialla Suomessa. Mutta on paikkoja, missä kieli on kuin kallio. Niin, Ahvenanmaalla ja muutamalla Manner-Suomen poliisilaitoksella vaaditaan B2-taso ruotsissa. Syvempi ymmärrys.

Lisätietoa kielitaitovaatimuksista:

• B1-taso (ruotsi): Tarkoittaa, että hallitsee kielen perusrakenteet ja pystyy kommunikoimaan arkipäivän tilanteissa. Ymmärtää selkeää puhetta ja kirjoitettua tekstiä. Riittää valtaosaan Suomen poliisitehtävistä.
• B2-taso (ruotsi): Tarkoittaa sujuvampaa, monipuolisempaa kielitaitoa. Pystyy ymmärtämään monimutkaisia tekstejä ja keskustelemaan vaativista aiheista, myös ammatillisesti. Välttämätön alueilla, joissa ruotsin kieli on vahvasti edustettuna ja asiointi usein ruotsiksi.

Poliisilaitokset, joissa B2-tasoa voidaan vaatia:

• Ahvenanmaan poliisilaitos: Virallinen kieli on ruotsi, joten erittäin vahva kielitaito on ehdoton.
• Länsi-Uusimaa: Alueella on merkittävä ruotsinkielinen väestö.
• Itä-Uusimaa: Kaksikielinen alue, jossa palveluiden saatavuus molemmilla kielillä on tärkeää.
• Pohjanmaa: Erityisesti rannikkoseuduilla ruotsin kielen osaaminen on keskeistä.