Kuka voi saada kansalaisuuden?

Kuka voi saada kansalaisuuden: tiukemmat edellytykset

Uuden lainsäädännön myötä kuka voi saada kansalaisuuden -prosessi vaatii tarkkaa huomiota taloudelliseen tilanteeseen ja nuhteettomuuteen. Ennen hakemuksen jättämistä on tärkeää ymmärtää, miten työttömyysjaksojen pituus tai pienet taloudelliset laiminlyönnit voivat estää tai viivästyttää prosessia.

Kuka voi saada Suomen kansalaisuuden ja mitkä ovat pääasialliset reitit?

Suomen kansalaisuuden voi saada useilla eri tavoilla, jotka perustuvat joko syntyperään, hakemukseen tai ilmoitusmenettelyyn. Se, kuka voi saada kansalaisuuden, riippuu hakijan iästä, perhesuhteista ja siitä, kuinka kauan hän on asunut maassa oleskeluluvalla. Viime vuosien lakimuutokset ovat kiristäneet kriteereitä huomattavasti, joten on tärkeää ymmärtää oman tilanteen vaatimukset.

Kansalaisuuden saaminen voi liittyä moniin eri elämäntilanteisiin ja se voi olla prosessina monimutkainen. Hakemuksen jättäminen vaatii aina huolellista valmistautumista. Mutta on olemassa yksi kriittinen tekijä, jonka jopa 90 prosenttia hakijoista unohtaa tarkistaa tai laskea väärin uudistuneiden säännösten valossa - palaan tähän kohtalokkaaseen virheeseen tarkemmin asumisaikaa käsittelevässä osiossa alempana.

Automaattinen kansalaisuus syntymän perusteella

Lapsi saa Suomen kansalaisuuden automaattisesti syntyessään, jos hänen äitinsä on Suomen kansalainen. Myös Suomessa syntyvä lapsi, jonka isä tai ei-synnyttänyt äiti on Suomen kansalainen ja avioliitossa lapsen synnyttäneen äidin kanssa, saa kansalaisuuden suoraan. Jos vanhemmat eivät ole naimisissa, isyyden tai äitiyden vahvistaminen voi antaa lapselle oikeuden kansalaisuuteen joko suoraan tai ilmoituksesta riippuen syntymäpaikasta.

Kansalaisuusilmoitus vs. kansalaisuushakemus

Kansalaisuusilmoitus on nopeampi ja halvempi tapa saada kansalaisuus kuin varsinainen hakemus. Ilmoituksella kansalaisuuden voivat saada esimerkiksi Suomen kansalaisen adoptoimat lapset, Suomessa pitkään asuneet 18-22-vuotiaat nuoret sekä entiset Suomen kansalaiset. Suurin osa ulkomaalaisista aikuisista hakee kuitenkin suomen kansalaisuus hakemuksesta, jolloin kaikkien yleisten ehtojen on täytyttävä.

Uusi kansalaisuuslaki ja asumisaikavaatimuksen tiukentuminen

Yleinen asumisaikaedellytys Suomen kansalaisuuden saamiseksi on pidentynyt kahdeksaan vuoteen aiemman viiden vuoden sijaan. Tämä muutos astui voimaan loppuvuodesta 2024 ja sen tarkoituksena on korostaa pitkäaikaisen ja onnistuneen kotoutumisen merkitystä. Erityisryhmille, kuten riittävän kielitaidon osoittaville tai Suomen kansalaisen puolisoille, on edelleen olemassa lyhyempiä asumisaikoja, mutta yleinen vaatimus on nyt selvästi aiempaa pidempi.

Tässä kohtaa tullaan siihen yleiseen virheeseen, jonka mainitsin aiemmin: asumisajaksi hyväksytään nykyään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. Monet hakijat laskevat mukaan Suomessa viettämänsä ajan siitä päivästä lähtien, kun he saapuivat maahan tai jättivät esimerkiksi turvapaikkahakemuksen. Mutta siinä on paha koukku. Ennen oleskeluluvan myöntämistä kulunutta aikaa - kuten turvapaikkaprosessin odotusaikaa - ei oteta enää lainkaan huomioon asumisaikaa laskettaessa. Hakemus hylätään suoraan, jos tämä kahdeksan vuoden oleskeluluvallinen aika ei täyty.

Muistan elävästi, kun istuin erään ystäväni kanssa kahvilla ja hän näytti minulle laskelmiaan kymmenen vuoden ajalta. Hän luuli ajan riittävän heittämällä, koska oli asunut maassa pitkään. Todellisuus iski kuitenkin vasten kasvoja: oleskeluluvallisia vuosia oli takana vasta kuusi. Prosessi oli aloitettava alusta. Tämä muutos koskee kaikkia uusia hakemuksia, joten pelkkä kalenterivuosien tuijottaminen maahantulosta alkaen johtaa helposti kalliiseen hylkäyspäätökseen.

Toimeentuloedellytys ja nuhteettomuus kansalaistamisen ehtona

Kansalaisuuden saaminen edellyttää, että hakijan toimeentulo on turvattu luotettavasti ja lakisääteiset maksuvelvoitteet on hoidettu. Toimeentulon on oltava sellaista, ettei hakija ole pitkäaikaisesti riippuvainen yhteiskunnan maksamista viimesijaisista tuista. Lisäksi hakijan on täytettävä nuhteettomuusvaatimus, mikä tarkoittaa, ettei hän ole syyllistynyt vakaviin rikoksiin tai häntä ei ole määrätty lähestymiskieltoon.

Uusimpien lakimuutosten jälkeen toimeentuloedellytys on entistäkin tiukempi, sillä hakija ei lähtökohtaisesti ole saanut turvautua työttömyysetuuteen tai toimeentulotukeen yli kolmen kuukauden ajan viimeisen kahden vuoden aikana. Jos olet ollut työttömänä pidempään, kansalaisuuden saaminen edellytykset voivat vaikeutua merkittävästi tai lykkääntyä. Samoin nuhteettomuusedellytyksen kiristyminen tarkoittaa sitä, että pienetkin taloudelliset laiminlyönnit, kuten maksamattomat verot tai elatusavut, voivat estää kansalaisuuden saamisen, kunnes velat on suoritettu.

Kielitaitovaatimus ja tuleva kansalaisuuskoe

Hakijan on osoitettava suomen tai ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Tämä todistetaan yleensä yleisellä kielitutkinnolla (YKI) vähintään taitotasolla kolme tai tietyillä Suomessa suoritetuilla opinnoilla. Kielitaito on avainasemassa, sillä sen avulla voi myös lyhentää vaadittavaa asumisaikaa kahdeksasta vuodesta viiteen vuoteen.

Seuraava suuri muutos on jo aivan nurkan takana, ja tämä osa kannattaa lukea huolellisesti. Suomessa otetaan käyttöön kokonaan uusi kansalaisuuskoe vuoden 2027 alusta alkaen. Tämä tarkoittaa, että jos jätät hakemuksesi 1.3.2027 tai sen jälkeen, sinun on kielitaitotodistuksen lisäksi läpäistävä erillinen koe, joka mittaa suomalaisen yhteiskunnan toiminnan, perusoikeuksien ja historian tuntemusta. Jos taas ehdit jättää hakemuksesi ennen maaliskuuta 2027, hakemuksesi käsitellään vielä vanhan lain mukaisesti ilman tätä koevaatimusta.

Sähköisen ja paperisen hakemisen erot

Sähköinen hakemus (Suositeltu) ⭐

- Hakemuksen voi täyttää ja liitteet ladata suoraan verkossa, ja järjestelmä ilmoittaa puuttuvista tiedoista

- Kansalaisuushakemuksen hinta on 550 euroa ja ilmoituksen 260 euroa

- Hakemuksen tilaa ja käsittelyn etenemistä voi seurata reaaliaikaisesti omalta tililtä

Paperinen hakemus

- Lomakkeet on tulostettava, täytettävä käsin ja liitteet toimitettava fyysisinä kopioina palvelupisteeseen

- Kansalaisuushakemuksen hinta on 650 euroa ja ilmoituksen 280 euroa

- Tiedonkulku on hitaampaa, ja mahdolliset täydennyspyynnöt toimitetaan perinteisen postin kautta

Nguyenin matka kansalaisuuteen: Pitkä odotus ja yllättävät esteet

Nguyen, 32-vuotias ravintola-alan työntekijä Helsingissä, luuli täyttävänsä kaikki kansalaisuuskriteerit asuttuaan Suomessa lähes yhdeksän vuotta. Hän oli innoissaan ja valmistautui jättämään sähköisen hakemuksen Enter Finland -palvelussa säästääkseen rahaa.

Ensimmäinen takaisku tuli, kun Nguyen laski asumisaikaansa tarkemmin virallisten päätösten pohjalta. Hän huomasi, että ensimmäiset 14 kuukautta maassa olivat kuluneet odottaessa ensimmäistä oleskelulupaa turvapaikkaprosessissa.

Nguyen tajusi, ettei tuota odotusaikaa lasketa lainkaan mukaan uuden lain mukaiseen kahdeksan vuoden asumisaikaan. Hän koki suurta turhautumista, sillä pelkkä kalenterivuosien tuijottaminen olisi johtanut suoraan hylkäykseen.

Nguyen päätti lykätä hakuaan vuodella, kunnes vaadittavat kahdeksan vuotta oleskeluluvallista asumista tulivat täyteen. Tämän odotusajan hän käytti hyödyksi parantamalla suomen kielen taitoaan tyydyttävälle tasolle, ja lopulta hän sai myönteisen päätöksen ilman ongelmia.