Onko armeijassa pakkasraja?

Onko armeijassa pakkasraja? Totuus käytännöistä

Monia palvelukseen astuvia mietityttää, onko armeijassa pakkasraja ja miten talven äärimmäiset sääolosuhteet vaikuttavat arkeen intissä. Sään muuttuminen herättää kysymyksiä turvallisuudesta ja terveysriskeistä. Palvelusturvallisuuden ymmärtäminen auttaa varautumaan tuleviin koitoksiin oikealla tavalla ilman turhia pelkoja. Perehdy armeijan virallisiin ohjeistuksiin ja käytäntöihin välttääksesi väärinkäsityksiä palveluksen aikana.

Onko armeijassa pakkasraja?

Puolustusvoimissa ei ole yhtä yleistä pakkasrajaa, joka peruuttaisi kaiken ulkokoulutuksen tai sulkisi varuskunnan ovet. Sotilaita koulutetaan toimimaan kaikissa Suomen sääolosuhteissa, minkä vuoksi peruspalvelusta, marsseja ja leirejä jatketaan kovillakin pakkasilla oikealla vaatetuksella suojautuen. Tietyille erityissuorituksille, kuten fyysisen kunnon testaamiselle ulkona, on kuitenkin asetettu ehdoton virallinen turvallisuusraja.

Nettifoorumeilla ja sosiaalisessa mediassa liikkuu sitkeitä huhuja siitä, että armeijassa olisi esimerkiksi -5 asteen tai vesisateella -2 asteen pakkasraja, jonka vuoksi alokkaiden ei tarvitsisi poistua kasarmista. Tämä urbaani legenda ei pidä paikkaansa. Jos tällainen sääntö olisi olemassa, Suomen talvessa ei pystyttäisi järjestämään lainkaan tehokasta maanpuolustuskoulutusta. Sääolosuhteet kuitenkin otetaan huomioon harjoitusten suunnittelussa ja aikataulutuksessa riskien minimoimiseksi.

Viralliset turvallisuusrajat: Koska toimintaa rajoitetaan?

Vaikka taistelukoulutusta ei peruta pakkasen vuoksi, Puolustusvoimien viralliset ohjeistukset määräävät selkeät rajat urheilulle ja äärimmäisille sääilmiöille. Ulkona järjestettävissä kuntotesteissä ja urheilukilpailuissa, kuten Cooperin testissä tai lihaskuntotesteissä, ehdoton pakkasraja on -17 celsiusastetta. Tätä kylmemmässä ilmassa raskaat fyysiset suoritukset ja tiheä hengittäminen voivat vaurioittaa keuhkoja tai lisätä paleltumariskejä, joten testit siirretään suosiolla sisätiloihin tai toiseen ajankohtaan.

Erittäin kylmän olosuhteen virallinen raja Puolustusvoimissa täyttyy silloin, kun lämpötila laskee alle -26 asteen. Kun mittari näyttää näitä lukemia, olosuhteiden katsotaan aiheuttavan merkittäviä selviytymishaasteita. Tällöin koulutuksen järjestelyjä muutetaan: esimerkiksi vaatteiden vaihdot on tehtävä lämmitetyissä teltoissa, suoritusaikoja ulkona lyhennetään ja tauot vietetään lämpimässä. Joissakin teknisissä laitteissa on omat rajoituksensa, kuten miehittämättömissä lennokeissa, joiden yleinen puolustusvoimat pakkasraja on usein -35 astetta.

Muistan elävästi oman alokaskauteni ensimmäisen tammikuisen ampumaleirin, kun mittari valahti Lapissa lähelle -30 astetta. Varpaista katosi tunto ensimmäisen puolen tunnin seisomisen jälkeen, ja turhautuminen oli käsinkosketeltavaa. Luulin, että pääsemme takaisin sisälle, mutta kouluttajat käskivätkin meidät tekemään haarahyppyjä ja lisäämään taukovaatetusta. Se oli kova opetus siitä, että armeijassa toimintakyky säilytetään liikkeellä ja oikeilla varusteilla, ei odottamalla suojasäätä.

Miten kylmältä suojaudutaan palveluksessa?

Varuskuntien ja kouluttajien tehtävä on ylläpitää joukon toimintakykyä, eikä kenenkään terveyttä vaaranneta tahallaan. Varusmiehille jaetaan nykyaikainen ja erittäin kattava vaatetusvarustus, joka mahdollistaa tehokkaan kerrospukeutumisen kovillakin pakkasilla. Alus-, väli- ja päällyskerroksia säätelemällä sotilas pysyy kuivana ja lämpimänä sekä liikkeessä että paikallaan ollessaan.

Kylmältä suojautumisessa noudatetaan seuraavia pääperiaatteita: Kerrospukeutuminen: Alle laitetaan tekninen tai villainen aluskerta, väliin lämmittävä nallepuku tai poolopaita ja päälle tuulta pitävä maastopuku tai erillinen pakkastakki. Kuivana pysyminen: Fyysisessä työssä kostuneet vaatteet on vaihdettava nopeasti kuiviin taukopaikalla, sillä märkä vaate johtaa kylmää moninkertaisesti. Fyysinen toiminta: Paikallaan seisomista vältetään ja tauoilla lisätään taukovaatetusta tai pidetään yllä verenkiertoa kevyellä liikkeellä. Toisista huolehtiminen: Taisteluparijärjestelmässä seurataan jatkuvasti kaverin kasvoja ja korvia valkoisten paleltumamerkkien varalta.

Foorumihuhut vastaan armeijan todellisuus

Mutta tässä on eräs tärkeä tekijä, jonka monet palvelukseen astuvat unohtavat: koettu kylmyys on eri asia kuin mittarilukema. Kova tuuli voi muuttaa -10 asteen pakkasen purevuudeltaan vastaamaan lähes -25 astetta. Kouluttajat tarkkailevatkin aina virallisen lämpötilan lisäksi tuulen yhteisvaikutusta, ja toimintaohjeita voidaan muuttaa lennosta, vaikka viralliset alokkaiden pakkasraja ohjeet eivät paukkuisi.

Nettiartikkelit ja keskustelupalstat saattavat luoda mielikuvan, että armeijassa vain palellaan ilman järkeä. Todellisuudessa kylmänkoulutus on järjestelmällistä. Alokkaille opetetaan heti ensimmäisinä päivinä telttakaminahistorian ohella se, miten omasta kehosta pidetään huolta talvella. Kyse ei ole kiusanteosta, vaan siitä, että jokainen oppii selviytymään ja toimimaan oikein silloin, kun olosuhteet muuttuvat haastaviksi.

Oma suurin virheeni alussa oli se, että puin liikaa vaatetta päälle ennen marssia. Hikoilin itseni märäksi ensimmäisen kilometrin aikana, ja kun pysähdyimme tauolle, hampaani löivät loukkua minuutissa. Kouluttaja huomasi tärinäni, käski riisua märän paidan ja vaihtaa kuivan tilalle repusta. Se oli nöyryyttävä mutta elintärkeä hetki: opin kerrasta, että vaatetta vähennetään ennen liikkeelle lähtöä ja sitä lisätään heti kun pysähdytään.

Pakkasen vaikutus eri palvelutilanteisiin

Puolustusvoimien eri toiminnoissa noudatetaan erilaisia sääntöjä sääolosuhteiden mukaan turvallisuuden takaamiseksi.

Yleinen sotilaskoulutus ja leirit

• Asianmukainen kerrospukeutuminen, taukovaatetus ja aktiivinen liike
• Ei virallista rajaa, toiminta jatkuu yli -30 asteen pakkasissakin
• Lämmitetyt teltat vaatteiden vaihtoon ja lyhyemmät ulkovuorot alle -26 asteessa

Kuntotestit ja urheilu (esim. Cooper) ⭐

• Testit siirretään sisätiloihin (esim. juoksuhalliin) tai perutaan
• Ehdoton virallinen raja on -17 celsiusastetta
• Raskaat fyysiset kokeet ulkona kielletty rajan ylityttyä keuhkojen suojelemiseksi

Teknisten laitteiden käyttö (esim. lennokit)

• Akkujen esilämmitys ja säilytys lämpimässä ennen käyttöä
• Laitteesta riippuva, usein esimerkiksi -35 astetta
• Lento- tai käyttökielto, jos valmistajan tekniset pakkasrajat ylittyvät

Harrin alokaskauden jäätävä oppitunti: Lapin pakkaset yllättivät

Harri, 19-vuotias alokas Vantaalta, aloitti varusmiespalveluksensa tammikuussa Sodankylässä Jääkäriprikaatissa. Hän oli kuullut nettifoorumeilta huhuja, että kovilla pakkasilla ei tarvitsisi mennä ulos, ja odotti rentoja sisäpalveluspäiviä.

Ensimmäisellä viikolla pakkanen pamahti -28 asteeseen tuulen ollessa navakka. Harri puki marssille varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset villavaatteet päälle, minkä seurauksena hän kastui hiestä täysin jo puolen kilometrin jälkeen.

Kun joukkue pysähtyi vartiopaikalle, Harri alkoi täristä hallitsemattomasti ja hänen sormistaan katosi tunto. Hän pelkäsi paleltumavammoja, mutta tajusi, ettei voinut vain valittaa, vaan hänen oli pyydettävä apua ryhmänjohtajalta.

Kouluttajan opastuksella Harri vaihtoi kuivan aluspaidan teltassa, riisui liian paksun välikerroksen ja teki aktiivisia liikkeitä. Tämän jälkeen hän pystyi jatkamaan palvelusta turvallisesti, ymmärtäen kuivana pysymisen ja liikkumisen merkityksen.