Kuka keksi suomen?

Kuka keksi suomen kielen? Mikael Agricolan perintö

Mietitkö, kuka keksi suomen kielen ja miten kirjakielemme sai alkunsa historiallisesti? Kielen kehityksen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan kulttuurimme juuria ja kirjallisen perinteen syntyä. Tämän historiallisen kehityskulun tunteminen syventää tietämystä oman äidinkielemme ainutlaatuisesta muodostumisesta. Tutustu tarkemmin kirjakielen luomiseen liittyviin faktoihin ja sen kehittäjiin.

Kuka keksi suomen kielen ja miten se syntyi?

Kysymys siitä, kuka keksi suomen kielen, herättää usein mielenkiintoisia keskusteluja, sillä kieliä ei keksitä samalla tavalla kuin koneita tai laitteita. Suomen kielen juuret ulottuvat tuhansien vuosien taakse, eikä sillä ole yhtä yksittäistä keksijää, vaan se on kehittynyt pitkän ajan kuluessa osana uralilaista kieliperhettä. Kun kuitenkin pohditaan virallisen ja järjestelmällisen suomen kielen luomista, katseet kääntyvät poikkeuksetta yhteen mieheen: Mikael Agricolaan, joka kehitti mikael agricola kirjakieli -säännöt ja loi pohjan kansalliselle kirjallisuudelle.

Monet meistä muistavat kouluajoilta tarinan siitä, kuinka kirjakieli syntyi uskonpuhdistuksen tarpeisiin. Aluksi suomen kieli oli pelkästään puhuttua kansankieltä, joka jakautui useisiin voimakkaisiin murteisiin. Tämä teki laajemmasta viestinnästä ja hallinnosta haastavaa. Tilanne muuttui radikaalisti 1500-luvulla. Erään arvion mukaan noin 80-90% kirjakielen varhaisesta sanastosta pohjautui suoraan Lounais-Suomen murteisiin, joita Agricola käytti asuessaan ja työskennellessään Turussa. Tämä valinta muovasi pysyvästi sitä, miltä suomi näyttää ja kuulostaa nykyään.

Mikael Agricola - Suomen kirjakielen isä ja kehittäjä

Mikael Agricola loi suomen kirjakielen perustukset käytännössä tyhjästä, ja siksi häneen viitataan usein silloin, kun kysytään, kuka keksi suomen kielen virallisen kirjallisen muodon. Hän kehitti suomen kielen säännöt ja julkaisi ensimmäiset suomenkieliset teokset luoden pohjan kansalliselle oppimiselle. Tämä historiallinen saavutus mahdollisti suomen kielen virallisen käytön uskonnossa sekä koulutuksessa ja loi vahvan perustuksen nykyiselle suomalaiselle kulttuurille ja identiteetille. Agricola joutui luomaan aakkoston, oikeinkirjoitussäännöt ja kääntämään vaikeita käsitteitä kielelle, jolla ei ollut aiempaa kirjallista perinnettä.

Muistan elävästi, kun opiskeluaikoina yritin ensimmäistä kertaa lukea näköispainosta Agricolan varhaisista teksteistä. Silmiä särki ja turhautuminen oli käsinkosketeltavaa - teksti vilisi w- ja x-kirjaimia, eikä välimerkkejä käytetty lainkaan nykyisten sääntöjen mukaan. Aluksi luulin, että kyse oli vain kömpelyydestä, mutta pian tajusin työn valtavuuden. Agricola ei pelkästään kirjoittanut, vaan hänen täytyi keksiä kokonaan uusia suomenkielisiä sanoja, kuten hallitus, luoja ja esi-isä. Ilman tätä valtavaa ja usein aliarvostettua urakkaa suomen kieli ei olisi selvinnyt vuosisatojen paineesta muiden valtakielten puristuksessa.

Ensimmäinen suomenkielinen kirja ja merkittävät teokset

Suomen ensimmäinen kirjakieli sai virallisen alkunsa, kun historian ensimmäinen suomenkielinen kirja, Abckiria, painettiin. Tämä teos oli tarkoitettu opetuksen ja lukutaidon perusteiden levittämiseen. Agricolan teokset eivät jääneet pelkkään aapiseen, vaan hänen suurin ja merkittävin urakkansa oli uskonnollisten tekstien kääntäminen kansankielelle, mikä oli uskonpuhdistuksen keskeinen vaatimus.

Kirjahistorialliset tiedot osoittavat, että Abckiria ilmestyi oletettavasti vuonna 1543, ja se sisälsi aakkosten lisäksi katekismuksen ydinosat. Agricolan elämäntyön kruunasi Uuden testamentin suomennos, Se Wsi Testamenti, joka ilmestyi vuonna 1548. Tämä massiivinen teos sisälsi satoja sivuja ja loi pohjan sille, miten suomen kielen lauserakenteet ja kielioppi alkoivat muotoutua. Painetun sanan määrä kasvoi lyhyessä ajassa merkittävästi, mikä oli käänteentekevää pienen kansan sivistyshistoriassa.

Agricolan luomat keskeiset teokset ja niiden julkaisuvuodet

Kirjakielen kehitys eteni nopeasti 1540-luvulla: Abckiria (noin 1543): Ensimmäinen suomenkielinen kirja, joka opetti kansalle lukutaidon perusteet ja aakkoset. Rucouskiria (1544): Laaja rukouskirja, joka sisälsi myös tähtitieteellistä ja lääketieteellistä tietoa. Se Wsi Testamenti (1548): Uuden testamentin suomennos, joka oli Agricolan suurin ja haastavin käännöstyö.

Puhuttu kansankieli vastaan Mikael Agricolan kirjakieli

Suomen kielen kehityksessä on tärkeää erottaa toisistaan vuosisatoja suullisesti kehittynyt kansankieli ja Agricolan luoma järjestelmällinen kirjakieli.

Puhuttu kansankieli

• Arkinen viestintä, suullinen tarinankerronta ja kansanperinne

• Kehittyi tuhansien vuosien aikana uralilaisesta kantakielestä

• Jakautui voimakkaisiin itä- ja länsimurteisiin, ei yhteistä standardia

Agricolan kirjakieli (Suositeltu pohja nykysuomelle)

• Kirjallisuus, uskonnolliset tekstityöt, lakitekstit ja virallinen opetus

• Luotiin tietoisesti 1500-luvulla uskonpuhdistuksen ja hallinnon tarpeisiin

• Yhdisti eri murteita, mutta painotti vahvasti Lounais-Suomen sanastoa

Mikaelin haaste Turun piispanistuin ja kielenhuollon alkutaival

Nuori opettaja Mikael Pernajasta saapui Turkuun tavoitteenaan kääntää pyhät tekstit suomeksi, jotta tavallinen kansa ymmärtäisi niitä. Hän huomasi nopeasti, ettei kielellä ollut yhteisiä sääntöjä, ja eri alueilta tulleet oppilaat puhuivat käytännössä eri kieliä.

Ensimmäinen yritys luoda yhtenäinen teksti johti siihen, että itäsuomalaiset eivät ymmärtäneet sanaakaan länsimurteisesta tekstistä. Mikael koki suurta epätoivoa työpöytänsä ääressä kynttilänvalossa, kun muste sotki paperit ja käännökset tuntuivat mahdottomilta ilman valmiita sanoja.

Hän tajusi, ettei voinut miellyttää kaikkia. Breakthrough tuli, kun hän päätti ottaa pohjaksi Turun seudun murteen, mutta lainasi tietoisesti sanastoa ja ilmauksia muualta Suomesta luoden näin kompromissin.

Tämän strategisen valinnan ansiosta suomen ensimmäinen kirjakieli vakiintui alle kymmenessä vuodessa, mikä mahdollisti lukutaidon leviämisen ja loi pohjan sille yhtenäiselle kielelle, jota puhumme nykyään.