Kuka kehittää suomen kieltä?

Kuka kehittää suomen kieltä? Kielenhuolto ja historia

Monet pohtivat sitä, kuka kehittää suomen kieltä yhteiskunnan muuttuessa. Kielenhuollon virallisten tahojen toiminnan ymmärtäminen auttaa hahmottamaan yhteisiä sääntöjä.
Jokainen kielenkäyttäjä vaikuttaa kuitenkin omalla puheellaan ja teksteillään sanaston uudistumiseen. Tutustu kielen kehityksen taustoihin ja vaikuttajiin välttääksesi väärinkäsityksiä virallisista suosituksista.

Kuka kehittää suomen kieltä?

Suomen kielen kehitys ja nykymuoto ovat monen historiallisen vaiheen ja eri vaikuttajien pitkäjänteisen työn tulos. Vaikka kieltä puhuttiin suullisesti jo vuosisatoja ennen varsinaista kirjasuomea, sen systemaattinen kehittäminen sai alkunsa 1540-luvulla Mikael Agricolan toimesta.

Mielikuva kielen kehityksestä pelkkänä yksittäisenä tapahtumana on harhaanjohtava, sillä suomen kieli on muovautunut jatkuvasti yhteiskunnallisten, poliittisten ja kulttuuristen muutosten keskellä.

Mikael Agricola ja kirjasuomen perusta

Suomen kirjakielen isänä tunnettu Mikael Agricola loi pohjan sille suomen kielelle, jota nykyään kirjoitamme. Toimiessaan Turun piispana 1500-luvulla hän julkaisi ensimmäisen suomenkielisen aapisensa, Abckiriän, vuonna 1548 ilmestyneen Uuden testamentin ohella.

Agricola joutui luomaan täysin uusia sanoja ja vakiinnuttamaan oikeinkirjoitusta perustuen pääasiassa suomen kielen läntisiin murteisiin. Se, mikä alkoi piispan henkilökohtaisesta urakasta uskonpuhdistuksen levittämiseksi, loi pysyvän rakenteen koko kansan kirjalliselle viestinnälle.

Historiallisten vallanvaihtojen vaikutus kielen säilymiseen

Iso osa kehityksestä kohti nykysuomea tapahtuikin Ruotsin ja Venäjän vallan alla, ja ilman vallan vaihtumista suomen kirjakielen kehitys olisi saattanut kuihtua olemattomiin. Historialliset mullistukset loivat kehykset sille, kuinka suomen asema suhteutettiin hallinnon kieliin.

Ruotsin vallan aikainen lainsäädäntö ja hallinto

Ruotsin vallan aikana hallinto, oikeuslaitos ja sivistyneistön kieli olivat ruotsia, mikä asetti suomen kielen alisteiseen asemaan vuosisatojen ajaksi. Agricolan luoma kirjakieli kuitenkin mahdollisti sen, että uskonnollisia tekstejä ja lakeja kyettiin välittämään kansalle sen omalla äidinkielellä.

Tämä piti yllä suomenkielisen väestön lukutaitoa ja identiteettiä tilanteessa, jossa virallinen yhteiskunta toimi täysin toisella kielellä. Vaikka olosuhteet olivat haastavat, kieli säilyi ja kehittyi arkikäytössä.

Venäjän vallan aika ja autonomian tuoma kansallinen herääminen

Vuonna 1809 Suomesta tuli Venäjän keisarikuntaan kuuluva autonominen suuriruhtinaskunta, mikä käynnisti uuden ja ratkaisevan vaiheen kielen historiassa. Autonomia loi otolliset olosuhteet sille, että suomen kielelle alettiin vaatia virallista asemaa.

1800-luvulla fennomania eli suomalaisuusliike nosti suomen kielen rahvaan kielestä sivistyksen, tieteen ja hallinnon kieleksi. Tässä vaiheessa vaikuttivat keskeisesti sellaiset suuruudet kuin J. V. Snellman ja Elias Lönnrot, joka kokosi kansanrunouden pohjalta Kalevalan.

Moderni kielenhuolto ja nykysuomen kehitys

Nykysuomen kehitys ei pysähtynyt autonomian aikaan, vaan kieli elää ja muuttuu jatkuvasti yhteiskunnan mukana. Siinä missä aiemmin luotiin puuttuvia ammattisanastoja ja johdettiin uusia sanoja, nykyisin kielenhuollosta ja kehityksestä vastaavat asiantuntijatahot yhteistyössä kielenpuhujien kanssa.

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) tarkkailee kielen kehitystä ja antaa suosituksia, jotta kieli pysyy ymmärrettävänä ja joustavana. Teknologian kehitys, digitalisaatio ja kansainvälistyminen tuovat kieleen jatkuvasti uusia lainasanoja ja rakenteita, joita sovelletaan suomen kielen omiin sääntöihin.

Suomen kielen kehityksen vaiheet ja keskeiset vaikuttajat

Agricolan aika (1540-luku)

• Mikael Agricola
• Kirjakielen luominen ja uskonnon levittäminen suomeksi
• Ensimmäiset painetut suomenkieliset teokset ja oikeinkirjoituksen perusta

Autonomian kausi (1800-luku)

• J. V. Snellman, Elias Lönnrot ja fennomaanit
• Suomen nostaminen viralliseksi ja sivistyksen kieleksi
• Kansallinen herääminen, Kalevala ja tasa-arvoinen asema ruotsin rinnalle

Nykyaika (2000-luku)

• Kotimaisten kielten keskus ja kielenpuhujat
• Kielenhuolto, saavutettavuus ja sopeutuminen digiaikaan
• Kielen joustava kehittyminen globaalissa ja teknologisessa maailmassa

Miten vanhat sanat elävät nykysuomessa

Minna, 29-vuotias äidinkielen opettaja Helsingistä, pohti usein oppilaidensa kanssa sitä, mistä arkiset sanamme oikein juontavat juurensa.

Aluksi tuntui haastavalta selittää nuorille, miksi 1500-luvulla luodut sanat saattavat tuntua nykyään vierailta tai miksi Agricola joutui keksimään suomenkielisiä vastineita latinan ja saksan termeille.

Hän otti oppitunneilla käyttöön konkreettisia esimerkkejä sanojen synnystä ja kehitti harjoituksen, jossa oppilaat tutkivat vanhojen tekstien ja nykykielen yhteyksiä.

Tuloksena oppilaiden ymmärrys kielen historiasta syveni merkittävästi, ja he tajusivat, että jokainen puhuja on mukana muokkaamassa suomen kielen tulevaisuutta.