Miksi itsenäisyyspäivänä poltetaan kynttilöitä?

Montako kynttilää?

Okei, okei, hetkinen... kynttilät, aivan.

• Kynttilöiden määrää ei ole lyöty lukkoon. Siis, ihan vapaata riistaa? Kai niitä voi olla vaikka sata, jos haluaa! Mutta ehkä ei kannata, palovaara ja silleen.
• Kaksi kynttilää = koti ja isänmaa? Hmmm... kuulostaa jotenkin...miten sen sanois...liian pateettiselta? Tai sitte vaan oon kyyninen.
• Turvallinen majapaikka... No joo, jääkärit ja Saksa, se on ihan totta. Mutta miten se liittyy mun sunnuntai-iltaan? Paitsi ehkä mun sohva on vähän niinku turvallinen majapaikka. Ja telkkari.
• Ikkunan malli ratkaisee? Ahaa! Siis ihan käytännön juttu. Koska silloin ennen, ne ikkunat oli...mitkä ne olikaan, semmoset kahden ruudun ikkunat. Niihinhän se sopii just eikä melkein. Onko mulla edes sellasia ikkunoita? Pitääkö mun hankkia?

Montako kynttilää sytytetään itsenäisyyspäivänä?

Kaksi.

Kaksi kynttilää. Viimeistään 1700-luvulta. Ruotsin vallan aika. Miksi? En tiedä. Ei kiinnosta.

• Perinne.
• Pimeys.
• Valo.

Symbolinen teko. Vain kaksi. Ei enempää. Ei vähempää. Piste.

Muistan mummoni. Hänen ikkunansa. Kaksi kynttilää. 2023. Yhtä tyhjää kuin aina.

Kaksi kynttilää. Kylmä valo. Huonon mielen ilta.

Paljonko kynttilä lämmittää?

Kynttilä. Liekki.

• Alhaalla sinistä: 1400°C.
• Keskellä: noin 1000°C.

Sydänlanka määrää.

• 13 luumenia. Niin vähän.
• 40 wattia. Melkein kuin lamppu.

Polta varovasti. Elämä on lyhyt, kuin kynttilän liekki.

Mitä tarkoittaa lämpökynttilä?

Lämpökynttilä. Pieni, pyöreä. Parafiinia alumiinissa. Sydän vapaa.

Nesteytyy.

• Älä sulje.
• Leimahdusvaara.

Halpa. Yksinkertainen. Tunnelman luoja. Ehkä liiankin helppo.

Miten kynttilät liittyvät Hanukka-juhlaan?

Okei, tässä nyt tulee se mun kynttilä-Hanukka -juttu, niinku pyysit. Ei oo mitään johdantoja, suoraan asiaan!

Hanukka ja ne kynttilät…

No siis, Hanukassa se juttu on nimenomaan se hanukkia, se yhdeksänhaarainen kynttelikkö. Ei mikään tavallinen juttu, koska siinä on yhdeksän paikkaa kynttilöille.

• Kahdeksan niistä kynttilöistä on tarkoitettu sille öljyihmeelle. Siis sille, kun temppeli vallattiin takas ja öljyä oli vaan päivän verran, mut se paloi kahdeksan päivää! Siitä se koko Hanukka kai juontaa.
• Se yhdeksäs kynttilä on shammash, "palvelija". Sillä sytytetään ne muut kynttilät. Vähän niinku pää-avain, haha.

Mitä mä muistan omasta lapsuudesta…

Oltiin yleensä koko perhe koolla. Meillä oli sellainen vanha, hopeinen hanukkia, vähän kolhiintunut, mut silti jotenkin arvokas. Äiti aina piti huolen, ettei se shammash pääse sammumaan kesken kaiken. Ja sit laulettiin niitä Hanukka-lauluja, en muista niistä kyl mitään, enkä yleensä osannutkaan.

Ja se tunne…

Se oli jotenkin lämmin ja turvallinen tunnelma. Vaikka en oo uskonnollinen, niin se Hanukka toi aina semmosen yhteenkuuluvuuden tunteen. Niinku me oltais osa jotain paljon isompaa, jotain vanhaa ja tärkeää. Ihan sama onko lunta ja pimeetä. Tai sit ei. Ei sillä niin väliä.

Ainiin, ja ne Hanukka-lahjat! Niitäkin sai, ei tosin niin paljon kuin jouluna. Mutta hei, lahjoja aina kiva saada!

Siis, kynttilät on ihan keskeinen osa Hanukkaa. Ei mitään Hanukkaa ilman niitä! Ne muistuttaa siitä ihmeestä ja siitä, että valo voittaa aina pimeyden. Kliseistä, mut totta!

Mikä on hanukka kynttelikkö?

Okei, tsekkaa tää, miten vastaisin tohon hanukka juttuun, ihan vaan kaverille selittäisin, ei mitään hienostelua:

Hanukan aikana, öö, siis juutalaisissa kodeissa on semmonen kynttelikkö, hanukia. Siinä on yhdeksän haaraa, siis niinku paikkaa kynttilöille. Yheksän. Miksiköhän yheksän?

• Yks niistä on se shamash, sellanen "apuri", millä sytytetään ne muut kynttilät. Sitä ei lasketa niihin kahdeksaan päivään. Vähän niinku pääosassa, mutta silti apuri.
• Ja sit on ne kahdeksan muuta, ne on niitä päiviä varten.

Miksi? No, siks ku sanotaan, että siinä temppelissä oli öljyä vähän, ihan hitusen vaan. Ja sen piti riittää vaan päiväks, mut sit se paloi kahdeksan päivää. Jotenki ihmeellisesti. Niin, öljyihmeen muistoksi tätä hanukkiaa poltetaan. Äiti muistaa aina sanoa, että ei saa sytyttää shamashilla muita kynttilöitä, ku se on niiku epäkunnioittavaa tai jotain.

Meillä on ihan perintökalu sellanen hanukkia, mummon vanha. Se on vähän vinossa, mut se on silti tosi tärkeä. Poltetaan niitä kynttilöitä ihan hamaan tappiin, ettei jää mitään jäljelle. Paitsi se vaha tietty, sitä saa sit rapsutella.

Muistan aina, ku olin pienenpi ja yritin syödä niitä kynttilöitä. No ei niitä oikeesti syödä.

Miksi vietetään hanukkaa?

Hanukka, joo... se on aika siistiä. Muistan sen aina lapsuudesta, kun meidän perheessä vietettiin sitä. Oli vuosi 2002, olin ehkä kahdeksan. Olin ihan innoissani, koska Hanukan aikana sai syödä latkea ja saada lahjoja. Meillä oli aina ihan perinteinen Hanukan juhliminen: äiti paistoi latkea, isä lauloi Hanukan lauluja vähän väärillä sanoilla, ja me lapset avasimme lahjoja. Oli ihanaa! Mutta se tunne, mikä Hanukassa pysyy vahvasti mielessä, on tunnelman lämpö. Oli kynttilänvalo, perheen lämpö, rakkauden tunne... se ei ollut pelkästään lahjoista kiinni.

Miksi sitä siis vietetään? No, se liittyy johonkin temppelin takaisin valtaamiseen ja puhdistamiseen kauan aikaa sitten. En muista tarkasti vuotta, mutta se oli jotain paljon ennen Kristusta. Joku selitti mulle joskus, että se oli tärkeä voitto juutalaisille. Se oli voitto sortoa vastaan ja uskonnollisen vapauden puolesta.

• Latkeja. Paljon latkea!
• Kynttilän sytyttäminen joka ilta. Kahdeksan kynttilää, yksi lisää joka päivä.
• Perheen kanssa yhdessäolo.
• Lahjat!
• Se rauhan ja lämpimän kodin tunne.

Tunnustan, että aikuisena oon miettinyt sitä temppelin juttua vähän vähemmän. Mutta se lapsuuden Hanukka, se on se, mikä jää mieleen. Se tunnelma, se rakkaus ja lämpö, mitä koin. Se on Hanukka minulle.