Milloin Ruotsissa annetaan joululahjat?

Milloin ruotsissa annetaan joululahjat: Kello 17 ja 19 välillä

Tieto siitä, milloin ruotsissa annetaan joululahjat, perustuu paikallisten juhlaperinteiden poikkeuksellisen tarkkaan aikatauluun. Naapurimaan joulunvietto käynnistyy aamulla rauhallisesti, mutta myöhemmin iltapäivällä koko juhlallinen ohjelma ja perheiden yhdessäolo on rytmitetty hyvinkin täsmällisesti ja yhdenmukaisesti. Kulttuurin ja vakiintuneen ohjelmarungon ymmärtäminen auttaa hahmottamaan ruotsalaista joulunviettoa paremmin. Tutustu alta tämän juhlapäivän kiehtoviin perinteisiin vaiheisiin.

Jaetaanko ruotsalaisessa kodissa lahjat jouluaattona?

Joululahjat ruotsissa annetaan ja avataan pääsääntöisesti jouluaattona 24. joulukuuta.^[1] Tämä juhlallinen hetki ajoittuu useimmissa perheissä jouluaaton iltaan, kun yhteinen joulupöytä on nautittu ja perinteinen joulupukki vierailee talossa. Se on pitkä perinne.

Suurin osa ruotsalaisista noudattaa tätä tapaa uskollisesti joka vuosi. Vaikka anglosaksinen kulttuuri korostaa joulupäivän aamua, Pohjoismaissa aatto on säilyttänyt asemansa joulun kaikkein tärkeimpänä juhlapäivänä. Lahjojen jaon tarkka hetki voi vaihdella perheen omien aikataulujen mukaan, mutta perinteet sitovat ihmisiä tiukasti yhteen. Jännitys tiivistyy nopeasti illan hämärtyessä.

Kun itse vietin ensimmäistä joulua Ruotsissa, olin melko hämmentynyt siitä, miten tarkasti tiettyjä kellonaikoja seurataan. Luulin, että aikataulut olisivat rennompia. Mutta olin väärässä. Ruotsalaiseen jouluun kuuluu nimittäin yksi erittäin outo ja pyhä perinne kello kolmelta iltapäivällä, jota ilman lahjojen jakoon ei ole mitään asiaa - paljastan tämän hauskan rutiinin hieman myöhemmin jouluaaton aikataulua käsittelevässä osiossa, joka selventää tarkalleen, milloin ruotsissa annetaan joululahjat.

Ruotsin jouluperinteet lahjojen jako osana pohjoismaista kulttuuria

Pohjoismaille on yhteistä se, että jouluperinteet poikkeavat merkittävästi esimerkiksi amerikkalaisesta tai brittiläisestä joulunvietosta. Monet ulkomaalaiset ystäväni usein kysyvät, jaetaanko ruotsissa lahjat jouluaattona ja miksi juhlimme niin aikaisin. Se herättää paljon kysymyksiä.

Historiallisesti tämä juontaa juurensa vanhaan pohjoismaiseen aikakäsitykseen, jossa uusi vuorokausi alkoi jo auringon laskiessa edellisenä iltana. Siksi joulun vietto käynnistyy Ruotsissa toden teolla jo jouluaattona, ja se on päivistä kaikkein tärkein. Joulupäivä ja tapaninpäivä ovat perinteisesti olleet pyhitettyjä levolle ja rauhoittumiselle, vaikka nykyään ne ovatkin muuttuneet enemmän sukulaisten tapaamiseen tarkoitetuiksi päiviksi. Lahjojen odotus luo oman uniikin ilmapiirinsä heti aattoaamusta alkaen.

Monissa ruotsalaisissa kodeissa valmistelut aloitetaan viikkoja etukäteen, jotta aattona kaikki olisi valmista. Talo koristellaan kynttilöillä ja tontuilla, ja keittiöstä tulvii ihana mausteisen glögin tuoksu. Tunnelma on lämmin. Lapset kiertävät levottomina ympäri taloa yrittäen kurkkia piilopaikkoihin.

Toinen tärkeä piirre ruotsalaisessa joulunvietossa on ruoan merkitys valmisteluvaiheessa. Joulupöytä (Julbord) ei synny käden käänteessä, vaan monet perheenjäsenet aloittavat sillien marinoinnin ja lihapullien pyörittelyn jo päiviä aikaisemmin. Tämän vuoksi aaton odotus on usein täynnä toimintaa ja yhteistä tekemistä keittiössä. Oma kokemukseni osoittaa, että tämä valmisteluvaihe on monelle ruotsalaiselle vähintään yhtä tärkeä kuin itse aattoilta, sillä se sitoo perheen yhteen yhteisen päämäärän eteen.

Ruotsalaisen joulunvieton perusta on perhekeskeisyys. On tavallista, että useat sukupolvet kokoontuvat saman katon alle nauttimaan yhteisestä ajasta. Tämä tiivis tunnelma luo täydellisen ympäristön lahjojen jakamiselle, joka ei ole vain pelkkää tavaran antamista vaan pitkäkestoinen sosiaalinen rituaali. Jokaisella perheellä on omat pienet muunnelmansa perinteistä, mutta suuret suuntaviivat pysyvät samoina vuodesta toiseen.

Mihin aikaan ruotsissa jaetaan joululahjat - jouluaaton virallinen aikataulu

Mihin aikaan ruotsissa jaetaan joululahjat on kysymys, johon vastaus löytyy jouluaaton vakiintuneesta ohjelmarungosta. Lahjat jaetaan yleensä alkuillasta, useimmiten noin kello 17:00 ja 19:00 välisenä aikana, kun päivän virallisemmat osuudet ovat ohi.^[2] Aika on tarkkaan suojattu.

Jouluaaton aikataulu Ruotsissa on yllättävän koordinoitu. Päivä käynnistyy yleensä rauhallisesti, mutta iltapäivällä kaikki muuttuu. Totta puhuen, ruotsalainen jouluaatto suorastaan pysähtyy kello 15:00. Tällöin televisiosta tulee ohjelma nimeltä Kalle Anka och hans vänner eli Aku Ankka ja ystävät. Tällä lähetyksellä on arviolta yli 3 miljoonaa katsojaa joka vuosi, mikä on huikea määrä maan väkilukuun suhteutettuna. ^[4] Tämä oli se perinne, josta puhuin aikaisemmin. Sohvat täyttyvät ihmisistä nopeasti.

Kukaan ei saa avata lahjoja ennen kuin tämä tunnin mittainen ohjelma on katsottu loppuun. Silmät liimattuina ruutuun, perheet istuvat sohvalla juomassa joululimsaa, Julmustia. Vasta tämän yhteisen tv-hetken jälkeen on aika siirtyä runsaan joulupöydän ääreen. Kun vatsat ovat täynnä kinkkua ja lihapullia, Jultomten eli joulupukki voi lopulta saapua.

Kuka jakaa lahjat Ruotsissa ja mikä on joulupukin perinteinen rooli?

Jos mietit, kuka jakaa lahjat ruotsissa, vastaus on perinteisesti Jultomten eli sikäläinen joulupukki, joka vierailee kodeissa henkilökohtaisesti jouluaaton illan aikana. Jos pukki ei pääse paikalle, lahjat voivat odottaa kuusen alla yhteistä hakuhetkeä. Lapset odottavat tätä innolla.

Jultomten muistuttaa paljon suomalaista virkaveljeään, mutta hahmossa on pieniä kulttuurisia vivahteita. Pukki koputtaa oveen ja kysyy klassisen kysymyksen kiltteistä lapsista. Suorastaan naurattaa muistella omaa kömmähdystäni, kun ensimmäistä kertaa yritin vastata tähän ruotsiksi ja menin täysin lukkoon jännityksestä. Se oli nolo hetki.

Ruotsalaisessa perinteessä lahjat jaetaan usein suoraan pukin säkistä, ja jokainen perheenjäsen lukee vuorollaan pakettiin kirjoitetun runon. Nämä lahjarimit, julrim, ovat olennainen osa kokemusta. Joskus pukki on vain joku perheenjäsenistä, joka on mystisesti lähtenyt ostamaan iltalehteä juuri ennen h-hetkeä. Monissa perheissä suositaan nykyään myös lahjojen jättämistä suoraan kuusen alle ilman pukkivierailua, sillä se tekee illasta usein vähemmän stressaavan pienille lapsille.

Joulunvieton erot Ruotsissa ja Suomessa

Ruotsalainen joulu

Julbord, jossa korostuvat silli, lihapullat, prinssinakit ja sinappikuorrutettu kinkku.

Aku Ankan joulutervehdys televisiosta tasan kello 15:00 kerää perheen yhteen.

Jouluaatto 24. joulukuuta, tyypillisesti alkuillasta joulupöydän jälkeen.

Julrim eli lahjapaketteihin kirjoitetut itsetehdyt hauskat arvoitusrunot.

Suomalainen joulu

Joulukinkku, erilaiset juureslaatikot kuten lanttu- ja porkkanalaatikko sekä rosolli.

Joulurauhan julistus kello 12:00 Turusta sekä perinteinen joulusauna.

Jouluaatto 24. joulukuuta, usein iltapäivällä tai alkuillasta saunan jälkeen.

Hautausmaalla käynti aattona sytyttämässä kynttilät edesmenneiden läheisten muistolle.

Matin ensimmäinen aatto Tukholmassa: Aikataulujen törmäys

Matti, 32-vuotias helsinkiläinen insinööri, vietti ensimmäistä jouluaan Ruotsissa tyttöystävänsä Elinin perheen luona Tukholmassa. Matti oli tottunut jakamaan lahjat suomalaisittain heti iltapäiväsaunan jälkeen noin kello neljältä, ja odotti innolla rentoa iltaa.

Kello kolmelta iltapäivällä koko talo hiljeni, kun televisio avattiin. Matti ehdotti vitsillä kanavan vaihtamista, mutta huomasi heti Elinin äidin tiukan ilmeen ja tajusi tehneensä pahan virheen. Tilanne oli suorastaan kiusallinen.

Matti päätti istua hiljaa sohvalla ja seurata tilannetta. Hän huomasi, miten tärkeä tuo yhteinen televisionkatseluhetki oli perheelle ja miten se viritti kaikki oikeaan joulutunnelmaan ennen ruokailua.

Lahjat jaettiin lopulta vasta kello seitsemän illalla pitkän kaavan mukaan. Matti oppi joustavuutta ja nautti erityisesti lahjapakettien hauskoista runoista, tajuten että perinteet vaativat oman aikansa ja kunnioituksensa.