Mikä vie verta sydämestä?

Mikä vie verta sydämestä? Valtimot ja aortta

Tieto siitä, mikä vie verta sydämestä, auttaa ymmärtämään ihmisen elintärkeää verenkiertojärjestelmää. Sydämen pumppaustoiminnan ja verisuonityyppien oikea hahmottaminen ehkäisee virhekäsityksiä elimistön hapensaannista. Verenkierron perusperiaatteiden oppiminen kannattaa oman terveyden ja elimistön toiminnan ymmärtämiseksi.

Mikä vie verta sydämestä poispäin?

Valtimot vievät verta sydämestä poispäin, toimien elimistön tärkeimpinä kuljetusväylinä. Vastaus tähän usein pohdituttavaan kysymykseen on selkeä: verisuonityypit ja sydän jakautuvat tehtäviensä mukaan, ja nimenomaan valtimot kuljettavat verta pois sydämestä kohti keuhkoja ja muuta kehoa.

Monet sekoittavat helposti sen, missä suonissa virtaa hapekas ja missä hiilidioksidipitoinen veri. Todellisuudessa verisuolen nimi määräytyy sen mukaan, kulkeeko verenkierto sydämestä poispäin, ei suinkaan sen perusteella, kuinka paljon veressä on happea.

Verisuonten päätyypit ja niiden tehtävät

Elimistössämme on kolme pääasiallista verisuonityyppiä, jotka muodostavat saumattomasti toimivan järjestelmän: Valtimot: Vievät verta sydämestä poispäin. Niiden seinämät ovat vahvat ja joustavat kestääkseen kovan paineen. Laskimot: Tuovat verta takaisin sydämeen. Niissä veri virtaa matalammalla paineella. Hiussuonet: Pieniä, hiuksenohuita suonia solujen ja isompien verisuonien välissä, joissa kaasujen ja ravinteiden vaihto tapahtuu.

Miten verenkierto sydämessä toimii käytännössä?

Sydämen toiminta perustuu tasaiseen pumppausrytmiin ja kammioiden yhteistyöhön. Sydämen levätessä ylä- ja alaonttolaskimoista saapuu oikeaan eteiseen hiilidioksidipitoista verta kaikkialta ruumiista.

Samaan aikaan keuhkolaskimoista saapuu keuhkoista vasempaan eteiseen runsashappista verta. Eteisistä veri valuu välittömästi oikeaan ja vasempaan kammioon. Sydämen sykähtäessä eteiset tyhjentyvät kammioihin, ja heti perään oikeasta kammiosta veri lähtee keuhkovaltimoita pitkin keuhkoihin luovuttamaan hiilidioksidia ja ottamaan tilalle happea.

Iso verenkierto ja aortan rooli

Keuhkojen hiussuonissa verestä poistuu hiilidioksidia ja punasoluihin sitoutuu happea. Tämä hapettunut veri palaa sydämeen vasempaan eteiseen keuhkolaskimoiden kautta.

Vasemmasta kammiosta veri lähtee kovalla paineella aorttaa pitkin kaikkialle ruumiiseemme.^[3] Aortasta haarautuvien valtimoiden kautta kehomme kaikille soluille on siirtynyt ravintoa ja happea hiussuonien ohuiden seinien läpi.

Tämä jatkuva kierto takaa sen, että jokainen solu saa elintoimintoihinsa tarvittavat aineet sekunti sekunnilta.

Verisuonten vertailu: Valtimot, laskimot ja hiussuonet

Valtimot

Korkea paine, kestävät voimakasta pumppausta

Vievät verta sydämestä poispäin

Pääosin runsashappista (poikkeuksena keuhkovaltimot)

Laskimot

Matalampi paine, sisältävät läppiä estämään takaisinvirtausta

Tuovat verta takaisin sydämeen

Pääosin hiilidioksidipitoista (poikkeuksena keuhkolaskimot)

Hiussuonet

Mahdollistavat hapen, ravinteiden ja hiilidioksidin vaihdon

Yhdistävät valtimot ja laskimot solutasolla

Erittäin ohuet seinämät aineenvaihduntaa varten

Matin oppitunti verenkierrosta Helsingissä

Matti, 24-vuotias liikuntatieteiden opiskelija Helsingistä, pähkäili aluksi sitä, miksi keuhkovaltimoissa kulkee vähähappinen veri, vaikka kyseessä on nimenomaan valtimotyyppinen suoni.

Aluksi tämä tuntui ristiriitaiselta ja sai hänet sekoittamaan asiat tenteissä toistuvasti.

Hän oivalsi asian ytimen vasta hahmottaessaan säännön: kaikki sydämestä poispäin verta vievät suonet ovat valtimoita, riippumatta siitä, mihin suuntaan veri on matkalla ja mitä se kuljettaa.

Tämän oivalluksen jälkeen verenkiertoelimistön anatomia alkoi loksahtaa paikoilleen ilman turhaa ulkoa opettelua, ja tentti meni erinomaisesti läpi.