Voiko murrosikä tulla myöhässä?

Voiko murrosikä tulla myöhässä? Ikärajat ja poikkeamat

Murrosiän alkamisessa on suuria yksilöllisiä eroja, jotka herättävät huolta nuorten kehityksestä. On tärkeää ymmärtää, voiko murrosikä tulla myöhässä ja milloin kehityksen viivästyminen vaatii lääkärin arviota. Tieto murrosiän normaaleista ikärajoista auttaa vanhempia ja nuoria tunnistamaan, milloin hakeutua tutkimuksiin omien huolien hälventämiseksi ja terveyden varmistamiseksi.

Voiko murrosikä tulla myöhässä?

Kyllä, murrosikä voi tulla myöhässä, ja tätä tilaa kutsutaan lääketieteellisesti viivästynyt murrosikä. Murrosiän alkamisessa on suuria yksilöllisiä eroja, ja kehitys käynnistyy noin kahdella prosentilla nuorista yli kaksi vuotta ikätovereitaan myöhemmin.^[1] Pojilla tämä kehityksen viivästyminen on hieman yleisempää kuin tytöillä.

Mistä myöhäinen murrosikä johtuu?

Viivästynyt kehitys on usein täysin harmitonta. Perintötekijät ovat yleisin syy, eli jos vanhemmat tai sisarukset ovat kehittyneet hitaasti, nuoren oma kehitys noudattaa usein samaa kaavaa. Kyseessä ei siis välttämättä ole sairaus, vaan perinnöllinen ominaisuus.

Joskus taustalla voi kuitenkin olla myös muita tekijöitä. Pitkäaikainen sairaus, riittämätön ravinnonsaanti tai erittäin kova fyysinen rasitus voivat viivästyttää hormonitoiminnan käynnistymistä. Tärkeintä on seurata nuoren kasvukäyrää säännöllisesti. Terveydenhuollon ammattilaiset osaavat arvioida, onko tilanne normaali vai vaatiiko se lisätutkimuksia.

Milloin murrosiän pitäisi alkaa?

Murrosiän alkamiselle on olemassa tietyt ikäraja-arviot. Tytöillä murrosiän kehitys alkaa keskimäärin 8–13 vuoden iässä, ja viivästymisestä puhutaan, jos rintarauhasen kehitys ei ole alkanut 13 ikävuoteen mennessä. Pojilla vastaava ikäväli on 9–14 vuotta, ja kehitys katsotaan viivästyneeksi, jos kivesten kasvu ei ole käynnistynyt murrosiän alkamisen ikäraja -viitteitä noudattaen 14 ikävuoteen mennessä. ^[3]

Milloin on aika hakeutua lääkäriin?

Jos murrosiän merkkejä ei ala näkyä edellä mainittuihin ikärajoihin mennessä, on hyvä ottaa yhteyttä kouluterveydenhuoltoon tai terveyskeskukseen. Lääkäri arvioi tilanteen ja tarvittaessa tekee tutkimuksia syyn selvittämiseksi. Hakeutuminen lääkäriin murrosiän viivästyessä on tärkeää, sillä myöhäistä kehitystä voidaan tukea lääketieteellisin keinoin, jotta nuori välttyy mahdollisilta psykososiaalisilta haitoilta. Älä jää pohtimaan asiaa yksin.

Kehityksen arviointi

Tytöt

• 8–13 vuotta

• Rintarauhasen kehitys ei ala 13 ikävuoteen mennessä

Pojat

• 9–14 vuotta

• Kivesten kasvu ei ala 14 ikävuoteen mennessä

Elias ja hidas kasvu

14-vuotias Elias huomasi, että kaikki hänen luokkakaverinsa olivat kasvaneet pituutta ja muuttuneet, mutta hän itse näytti yhä lähes samalta kuin alakoulussa. Tämä aiheutti hänelle huolta sosiaalisissa tilanteissa.

Elias yritti verrata itseään muihin ja tunsi itsensä ulkopuoliseksi. Hän ei uskaltanut puhua asiasta kenellekään, mikä lisäsi hänen epävarmuuttaan.

Lopulta Elias päätti jutella kouluterveydenhoitajan kanssa. Kävi ilmi, että myös hänen isänsä oli ollut luokkansa pienin vielä 15-vuotiaana, mikä selitti tilanteen perinnölliseksi.

Kun lääkäri totesi kasvukäyrän olevan normaali, vaikka kehitys oli hidasta, Eliaksen huoli väheni. Hän oppi hyväksymään oman tahtinsa ja kasvu käynnistyi lopulta itsestään 15-vuotiaana.

Tämä tieto on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen antamaa lääketieteellistä neuvontaa tai diagnoosia. Murrosiän kehitykseen liittyvissä huolissa tulee aina kääntyä lääkärin tai terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.