Milloin vartija saa kantaa asetta?

Milloin vartija saa kantaa asetta vai muita välineitä?

Milloin vartija saa kantaa asetta riippuu suoraan tehtävän luonteesta ja riskeistä. Oikeiden turvallisuussääntöjen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, milloin voimankäyttövälineiden kantaminen on perusteltua ja lainmukaista ilman turhia väärinkäsityksiä.

Milloin vartija saa kantaa asetta ja voimankäyttövälineitä?

Kysymykseen siitä, milloin vartija saa kantaa asetta, ei voida vastata yhdellä ehdottomalla säännöllä, sillä asia riippuu aina tehtävän luonteesta ja arvioidusta riskitasosta. Lainsäädännön mukaan säännökset ovat sisällöltään samanlaiset: tehtäviään suorittava vartija tai järjestyksenvalvoja ei saa tarpeettomasti kantaa voimankäyttövälineitä eli ampuma-asetta (vartija), teleskooppipatukkaa, käsirautoja, kaasusumutinta tai enintään 70 cm pitkää patukkaa. ^[1]

Käytännössä tämä tarkoittaa, että aseen kantaminen on poikkeuksellista. Se rajoittuu vain erityisen vaativiin turvallisuustehtäviin, kuten arvokuljetuksiin tai tiettyihin henkivartijatehtäviin, joissa uhka-arvio puoltaa sitä. Tavallisessa kauppakeskusvartioinnissa ampuma-asetta ei siis koskaan nähdä. Mutta pelkän aseen lisäksi laki säätelee tarkasti kaikkien muidenkin välineiden mukana pitämistä - ja tässä kohtaa moni tekee virhearvion. Juuri tähän liittyvä yleinen harhaluulo voi johtaa yllättäviin seurauksiin, joihin palaamme tarkemmin alempana.

Mitä vartijan voimankäyttövälineet tarkalleen ottaen ovat?

Vartijan voimankäyttövälineet ovat laissa tarkoin määriteltyjä välineitä, joiden hallussapito ja kantaminen vaativat aina erillisen koulutuksen sekä hyväksynnän. Näihin kuuluvat ampuma-aseen lisäksi kaasusumutin, käsiraudat, enintään 70 cm pitkä patukka sekä teleskooppipatukka. ^[2]

Moni luulee, että vartijakortti oikeuttaa automaattisesti täyteen varustevyöhön. Väärin. Jokainen väline vaatii oman suoritetun koulutusosionsa, ja lisäksi turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan vastaava hoitaja päättää, mitkä välineet ovat kussakin kohteessa tarpeellisia. Olen vuosien varrella nähnyt lukuisia tilanteita, joissa tuore vartija haluaisi kantaa mukanaan kaiken mahdollisen varustuksen ihan vain varmuuden vuoksi. Se tuntuu turvalliselta. Mutta todellisuudessa raskas vyö painaa lantiota kahdentoista tunnin vuoron jälkeen niin, että selkä huutaa armoa, ja ylimääräiset välineet voivat jopa provosoida asiakkaita täysin turhaan.

Tarpeettoman kantamisen kielto käytännössä

Tarpeettomuuden arviointi perustuu aina kohteen riskikartoitukseen ja siihen, millaisia tilanteita työvuoron aikana todennäköisesti kohdataan. Jos vartija työskentelee rauhallisessa toimistokiinteistössä päiväsaikaan, edes kaasusumuttimen tai teleskooppipatukan kantamiselle ei välttämättä ole perusteita.

Harvoinpa kuitenkaan tullaan ajatelleeksi, että myös välineiden kantotapa on tarkkaan säädelty. Esimerkiksi teleskooppipatukkaa ja ampuma-asetta on pääsääntöisesti kannettava vaatetuksen alla piilossa, jotta ne eivät herätä tarpeetonta pelkoa tai huomiota sivullisissa. Tämä on se kriittinen yksityiskohta, johon viittasin aiemmin: moni kuvittelee, että lupa kantaa välinettä tarkoittaa lupaa pitää sitä näkyvillä pelotteena, vaikka laki määrää nimenomaan päinvastoin.

Saako järjestyksenvalvoja kantaa asetta tai samoja välineitä?

Järjestyksenvalvojan ja vartijan voimankäyttövälineitä koskevat säännökset ovat sisällöltään lähes identtiset, mutta ampuma-aseen osalta ero on täysin ehdoton. Saako järjestyksenvalvoja kantaa asetta? Järjestyksenvalvoja ei saa koskaan kantaa ampuma-asetta tehtävissään, kun taas vartijalle se on tietyissä poikkeustapauksissa mahdollista.

Tämä ero johtuu suoraan tehtävien luonteesta. Järjestyksenvalvojat toimivat yleisötilaisuuksissa, ravintoloissa ja leirintäalueilla, missä ihmisjoukot ovat suuria ja ampuma-aseen käyttöön liittyvä sivullisten vaara olisi kohtuuton. Molempia ammattiryhmiä sitoo kuitenkin täsmälleen sama kielto kantaa muita voimankäyttövälineitä - kuten käsirautoja, kaasusumutinta tai enintään 70 cm pitkää patukkaa - tarpeettomast^[3] i. Kun työskentelin itse aikanaan sekä piirivartijana että tapahtumien järjestyksenvalvojana, huomasin nopeasti, miten eri tavalla varusteisiin suhtaudutaan. Aluksi kuvittelin, että samat rutiinit pätevät molempiin töihin, mutta jouduin kantapään kautta oppimaan, että festariportilla vähemmän on todellakin enemmän.

Mitä seuraa, jos voimankäyttövälineitä kannetaan ilman perustetta?

Voimankäyttövälineiden tarpeeton tai luvaton kantaminen on lainvastaista ja voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin sekä vartijakortin menettämiseen. Kyseessä ei siis ole pelkkä yrityksen sisäinen ohjeistus, vaan poliisin valvoma lakisääteinen velvollisuus.

Jos vartija tai järjestyksenvalvoja ottaa vuoroon mukaan välineen, johon hänellä ei ole koulutusta tai jota vastaava hoitaja ei ole kohteeseen määrännyt, hän syyllistyy yleensä vartioimisliikerikkomukseen tai järjestystä ylläpitävän henkilön rikkomukseen - ja ampuma-aseen kohdalla kyseeseen tulee jo vakava ampuma-aserikos. Rehellisesti sanottuna en ole koskaan nähnyt kenenkään selviävän tällaisesta tilanteesta pelkällä olankohautuksella. Poliisi suhtautuu turvallisuusalan ammattilaisten välinekurinalaisuuteen erittäin vakavasti, sillä koko alan uskottavuus ja kansalaisten luottamus perustuvat siihen, että voimakeinoja ja niiden välineitä käytetään vain todellisen tarpeen vaatiessa. Siksi jokaisen alalla toimivan on syytä tarkistaa varusteensa huolellisesti ennen jokaista työvuoroa.

Vartijan ja järjestyksenvalvojan voimankäyttövälineiden erot

Vartija

- Ei saa kantaa tarpeettomasti; vastaava hoitaja määrittää tarpeen kohdekohtaisesti.

- Sallittu vain erityistehtävissä (kuten arvokuljetukset ja henkivartijatehtävät) erillisellä luvalla ja koulutuksella.

- Ampuma-ase ja teleskooppipatukka on pääsääntöisesti kannettava vaatetuksen alla piilossa.

- Kaasusumutin, käsiraudat, teleskooppipatukka ja enintään 70 cm pitkä patukka.

Järjestyksenvalvoja

- Ei saa kantaa tarpeettomasti; arvioidaan tilaisuuden tai toimialueen riskien mukaan.

- Täysin kielletty kaikissa järjestyksenvalvontatehtävissä.

- Teleskooppipatukka on kannettava vaatetuksen alla, muut välineet mahdollisimman huomaamattomasti.

- Kaasusumutin, käsiraudat, teleskooppipatukka ja enintään 70 cm pitkä patukka.

Mikko ja liian raskas varustevyö kauppakeskuksessa

Mikko, 26-vuotias vartija Espoossa, aloitti työt vilkkaassa kauppakeskuksessa suoritettuaan kaikki mahdolliset voimankäyttökoulutukset. Hän pelkäsi haastavia asiakastilanteita ja halusi kantaa mukanaan kaikkia koulutuksensa mukaisia välineitä.

Ensimmäisellä viikolla Mikko kiinnitti vyölleen käsiraudat, kaasusumuttimen ja teleskooppipatukan, vaikka kohteen ohjeistus ei sitä edellyttänyt. Vuorojen päätteeksi hänen alaselkänsä oli tulessa ja asiakkaat suhtautuivat häneen huomattavan varautuneesti.

Keskusteltuaan vastaavan hoitajan kanssa Mikko ymmärsi rikkoneensa tarpeettoman kantamisen kieltoa ja provosoineensa tilanteita turhaan. Hän jätti teleskooppipatukan kaappiin ja keskittyi rauhalliseen vuorovaikutukseen.

Muutoksen jälkeen Mikon selkäkivut katosivat ja asiakaskohtaamiset sujuivat paljon rauhallisemmin ilman tarvetta turvautua fyysisiin voimakeinoihin.