Onko harjoittelija työsuhteessa?

Harjoittelija – työsuhteessa vai ei? Selkeä katsaus harjoittelun juridiseen asemaan

Harjoittelu tarjoaa opiskelijoille ja vastavalmistuneille arvokkaan tilaisuuden tutustua työelämään käytännössä. Se on ohjattua oppimista, jossa harjoittelija pääsee soveltamaan opinnoissaan oppimaansa ja kehittämään ammattitaitoaan. Mutta onko harjoittelija silloin työsuhteessa? Vastaus ei ole yksiselitteinen, ja riippuu useista tekijöistä.

Vaikka harjoittelu usein muistuttaa työsuhdetta, se ei automaattisesti sitä ole. Keskeinen ero piilee harjoittelun ensisijaisessa tarkoituksessa: oppimisessa. Työsuhteessa puolestaan korostuu työn suorittaminen työnantajan tarpeisiin. Harjoittelijan tehtävät ovat usein luonteeltaan avustavia ja tukevat oppimisprosessia, kun taas vakituisen työntekijän tehtävät ovat vaativampia ja itsenäisempiä.

Seuraavat tekijät vaikuttavat siihen, katsotaanko harjoittelu työsuhteeksi:

• Vastavuoroisuus: Saako harjoittelija korvausta työstään? Pelkkä kulukorvaus ei yleensä riitä määrittelemään harjoittelua työsuhteeksi. Säännöllinen ja työmäärään sidottu palkka puolestaan viittaa vahvasti työsuhteeseen.
• Työntekijän kaltainen asema: Onko harjoittelijalla samat oikeudet ja velvollisuudet kuin vakituisilla työntekijöillä? Noudattaako harjoittelija työaikalakia ja muita työsuhteeseen liittyviä säädöksiä? Jos vastaus on kyllä, harjoittelu saattaa olla työsuhde.
• Ohjauksen ja oppimisen painoarvo: Onko harjoittelulle laadittu selkeä oppimissuunnitelma? Saako harjoittelija riittävästi ohjausta ja palautetta? Mitä intensiivisempi ohjaus ja oppimiseen keskittyminen, sitä epätodennäköisemmin harjoittelua pidetään työsuhteena.
• Työnantajan hyöty: Vaikka harjoittelijan työstä on usein hyötyä myös työnantajalle, ei pelkkä hyötyminen automaattisesti tee harjoittelusta työsuhdetta. Jos harjoittelijan työ on kuitenkin olennainen osa yrityksen toimintaa ja korvaa vakituisen työntekijän työpanosta, työsuhteen tunnusmerkit voivat täyttyä.
• Kirjallinen sopimus: Harjoitteluun liittyvä kirjallinen sopimus auttaa selkeyttämään osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia. Sopimuksesta tulisi käydä ilmi harjoittelun tavoitteet, kesto, korvauskäytännöt sekä ohjauksen järjestäminen.

Harjoittelun luonne on siis aina tapauskohtainen arvio. Epäselvissä tilanteissa on suositeltavaa ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaisiin tai alan ammattiliittoon. Selkeä sopimus ja avoin kommunikaatio harjoittelijan ja työnantajan välillä ovat avainasemassa onnistuneen ja lainmukaisen harjoittelun järjestämiseksi. Harjoittelun tarkoituksena on tarjota oppimiskokemus, joka hyödyttää molempia osapuolia, ja sen tulisi tapahtua reilussa ja läpinäkyvässä hengessä.