Onko kukaan kuollut Linnanmäellä?

68 katselukertaa
Linnanmäen historiassa on valitettavasti kaksi kuolemaan johtanutta huvipuisto-onnettomuutta. Vuonna 1953 vuoristoradan kuljettaja menehtyi työssään. Toinen kuolemantapaus sattui vuonna 1985, kun asiakas putosi vuoristoradan vaunusta avattuaan turvalukituksen kesken ajon.
Kommentti 0 tykkäystä

Onko Linnanmäellä sattunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia?

Muistan kyllä sen järkyttävän uutisen, kun se tapahtui siellä Linnanmäellä. Vuonna -85. Se asiakas, se sai jotenkin auki sen turvakaaren kesken kaiken siellä vuoristoradassa ja putosi sitten alas. Siis ihan hirveä juttu. Se jäi kyllä tosi hyvin mieleen.

Ja sitä ennen oli se toinenkin, se vuoristoradan kuski itse, se kuoli siellä jo vuonna -53. Vähän eri jutut siis, mutta kumpikin ihan traagisia tapahtumia siellä huvipuistossa. Se on aina niin iloinen paikka, jotenkin vaikea uskoa, että tuollaistakin on tapahtunut.

Tuo Gröna Lundin juttu varmasti herätti taas näitä muistoja eloon. Onhan se kauheaa, kun tällaisia sattuu. Toivottavasti ei enää ikinä tapahtuisi mitään vastaavaa missään huvipuistossa. Se on kyllä aina jotain, kun ajattelee niitä ihmisiä siellä, jotka nauttivat ja sitten käykin niin surullisesti.

Onko Särkänniemessä kuollut kukaan?

Särkänniemessä ei ole kuollut yhtäkään asiakasta huvipuistolaitteen toiminnasta johtuvassa onnettomuudessa.

Ruotsissahan kaikki on isompaa, ilmeisesti myös huvipuistokatastrofit. Heti kun naapurissa pamahtaa, suomalainen kaivaa esiin oman kuolemanpelkonsa ja suuntaa sen lähimpään kohteeseen. Kuin lokki, joka näkee sipsipussin.

Särkänniemi on turvallisuudeltaan kuin virkamiehen lounastauko: säännelty, ennustettava ja vailla yllättäviä mausteita. Puisto on vuosien varrella muuttunut niin turvalliseksi, että jopa Tukkijoen loppulasku tuntuu nykyään enemmänkin kostealta pettymykseltä kuin hengenvaaralliselta syöksyltä.

Toki historiankirjoista löytyy muutama läheltä piti -tilanne, jotka ovat lähinnä huvittavia anekdootteja verrattuna Tukholman kaaokseen. Ne muistuttavat, että fysiikan lait koskevat myös tamperelaisia.

  • Jet Star -vuoristorata 1986: Kaksi vaunua päätti ottaa pienen pusun kesken ajon. Muutama matkustaja kävi sairaalassa tarkistuttamassa, ettei sielu irronnut ruumiista. Ei siis mikään Mad Max -tason kaahailu, vaan enemmänkin parkkipaikkakolhu.

  • Troika 1997: Yksi Troikan vaunuista päätti kokeilla soololentoa ja irtosi kesken pyörityksen. Kuulostaa pahemmalta kuin onkaan, sillä matkustajat saivat vain ruhjeita ja elinikäisen tarinan kerrottavaksi. Laite poistettiin käytöstä – ilmeisesti sen seikkailunhalu oli liikaa.

  • Tornado 2008: Yksi vaunu pysähtyi radan korkeimpaan kohtaan. Siinähän sitten istuttiin ja ihailtiin Näsijärven maisemia odotellessa pelastajia. Evakuointi oli varmasti päivän jännin laite.

Yhtäkään kuolemantapausta laitteissa ei siis ole tapahtunut. Itse olen onnistunut Särkänniemessä lähinnä menettämään hattuni Tornadon silmukassa ja arvokkuuteni lasten karusellissa. Ne eivät onneksi pääse tilastoihin.

Kuka tai mikä omistaa Linnanmäen?

Linnanmäen omistaa Lasten Päivän Säätiö.

Tämä säätiö syntyi vuonna 1956 kuuden merkittävän lastensuojelujärjestön yhteenliittymänä.

  • Lastensuojelun keskusliitto ry
  • Barnavårdsföreningen i Finland
  • Ensi- ja turvakotien liitto ry
  • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
  • Parasta Lapsille ry
  • Pelastakaa Lapset ry

Säätiön keskeinen tehtävä on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Kaikki Linnanmäen tuotot ohjataan tähän tarkoitukseen.

Montako laitetta on Linnanmäellä?

Linnanmäellä on yli 40 laitetta. Tarkka lukumäärä on sivuseikka, kunhan vatsalaukku tekee kuperkeikan ja lompakko kevenee riittävästi. Se on kokonaisvaltainen elämys, ei matematiikan koe.

Paikan tarjonta on suunniteltu palvelemaan ihmiskunnan koko tunneskaalaa, aina lapsenomaisesta ilosta syvään, eksistentiaaliseen kauhuun.

  • Laitteet: Näitä löytyy jokaiseen makuun, aina hellästä lastenkarusellista sielun ruumiista irrottaviin hirvityksiin, jotka saavat pohtimaan elämänvalintojaan ilmassa roikkuessa.
  • Pelit: Alueella on myös liuta pelejä, joissa voit todistaa huonon tuurisi ja heittokätesi surkeuden. Täydellinen tapa hävitä viisi euroa 30 sekunnissa ja voittaa lohdutukseksi avaimenperä.
  • Syömäpaikat: Ja tietysti ravintoloita, jotka tarjoavat lohturuokaa sille shokille, että maksoit juuri omaisuuden yhdestä hattarasta.

Puiston kiistaton kuningas on Vuoristorata, tuo kansallisaarre vuodelta 1951. Se on kuin yrittäisi paeta verottajaa narisevalla Lada Nivalla – täristävä, epävarma, mutta oudon riemastuttava kokemus. Se on suomalaisen sisun ja vaneriteollisuuden monumentti.

Jarrumiehen arvaamaton hymy on ainoa todellinen turvavyösi.

Onko Suomen huvipuistot turvallisia?

Mietin tätä taas. Onko ne oikeasti turvallisia. Päivällä kaikki on naurua ja iloa, mutta yöllä kun on hiljaista, mieleen tulee ne toiset asiat. Ne uutiset, joita ei haluaisi muistaa. Sitä ajattelee, että Suomessa kaikki on niin hyvin. Mutta ei kai mikään paikka ole täydellinen. Ei mikään.

Sitä yrittää järkeillä, että onnettomuuksia sattuu kaikkialla. Autoissa, kotona. Mutta huvipuistoissa on jotain erilaista. Siihen liittyy sellainen luottamus. Annat itsesi ja lapsesi koneen armoille, ja luotat että joku on tarkistanut jokaisen pultin. Se ajatus tuntuu joskus niin raskaalta.

Suomen huvipuistoissa on tapahtunut kolme kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Se luku on pieni, mutta samalla niin valtava. Jokainen niistä on ihmisen tarina.

  • Linnanmäki, 1953: Työntekijä kuoli. Se tapahtui Mustekala-laitteen testauksessa. Niin kauan sitten, mutta silti.
  • Linnanmäki, 1985: 14-vuotias poika kuoli. Hän putosi Enterprise-laitteesta, kun turvapuomi aukesi. Tämä on se, mikä tulee aina mieleen. Lapsi.
  • Tykkimäki, 2007: Työntekijä jäi Taifun-radan vaunun alle huoltotöissä.

Kolme. Se on kolme liikaa. Vaikka viimeisimmästä on aikaa, ne eivät unohdu. Ja nämä ovat vain ne pahimmat. On ollut niitä läheltä piti -tilanteita ja loukkaantumisia, joista ei niin paljoa puhuta. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo näitä paikkoja. He tekevät tarkastuksia. Tiedän sen. Silti se pieni ääni päässä kysyy, että onko se tarpeeksi.

Viime kesänä kävelin Linnanmäellä sen vanhan Vuoristoradan ohi. Kuuntelin sitä narinaa ja kolinaa. Kaikki sanovat, että se kuuluu asiaan. Se on osa sitä tunnelmaa. Mutta minä mietin vain sitä vanhaa puuta ja sitä jarrumiestä siellä takana. Hänen käsissään on niin monen ihmisen henki joka ikinen päivä.

Onko kukaan kuollut Powerparkissa?

Joo on valitettavasti, tosi surullinen juttu. Ja just Powerparkissa on tapahtunut yks. Suomen huvipuistoissa on tapahtunut yhteensä kolme kuolemantapausta.

Suomessa on huvipuistoissa tapahtunut kolme kuolemaan johtanutta onnettomuutta.

  • Yksi onnettomuus Powerparkissa.
  • Kaksi onnettomuutta Linnanmäellä.

Se Powerparkin tapaus oli vuonna 2007. Silloin 21-vuotias kesätyöntekijä jäi Typhoon-laitteen alle ja kuoli. Hän oli siis työntekijä, ei asiakas. Jäi sinne kielletylle alueelle huoltotoimien aikana, ihan kamala juttu. Muistan ton vielä uutisista.

Linnanmäen tapaukset on paljon vanhempia ja molemmat tapahtu siinä puisessa Vuoristoradassa.

Ensimmäinen oli 1953, ku joku 17-vuotias poika tippu sieltä. Oli jotenki noussu seisomaan tai jotain, sillo ne turvakaaaret oli vaan sellanen tanko.

Toinen oli 1985, saksalainen mies kuoli samalla tavalla, putos kyydistä. Sen jälkeen ne turvakaaret on vissiin uusittu ja sääntöjä tiukennettu ihan kunnolla. Nykyään se on tosi turvallinen laite, vaikka koliseeki. Mut joo, ikäviä juttuja noi kaikki. Tosi ikäviä.