Saako rasvaevällisen taimenen ottaa?

Saako rasvaevällisen taimenen ottaa? Rauhoitussäännöt ja ohjeet

Saako rasvaevällisen taimenen ottaa kalastuksen yhteydessä vai pitääkö kala vapauttaa? Kalastussääntöjen ymmärtäminen ehkäisee tuntuvia seuraamuksia ja suojelee luonnonvaraisia kalakantoja. Ota selvää virallisista rauhoitusmääräyksistä, jotta tunnistat sallitun saaliin oikein vesioloissa. Säännösten noudattaminen varmistaa vastuullisen kalastuskulttuurin ja säästää kalastajan ikäviltä virheiltä.

Saako rasvaevällisen taimenen ottaa saaliiksi?

Kysymys rasvaevällisen taimenen ottamisesta herättää kalastajien keskuudessa paljon keskustelua, sillä vastaus riippuu täysin pyyntipaikasta. Pääsääntöisesti luonnonvarainen rasvaevällinen taimen on Suomessa erittäin tiukasti suojeltu, ja sen ottaminen on useimmilla vesialueilla kokonaan kiellettyä. Kalastussäädökset voivat kuitenkin vaihdella maantieteellisen sijainnin mukaan, mikä vaatii kalastajalta tarkkuutta.

Säännökset jakavat Suomen vesistöt selkeisiin vyöhykkeisiin leveyspiirien mukaan. Etelä- ja Keski-Suomessa eli leveyspiirin 64-00-N eteläpuolella sekä kaikilla merialueilla rasvaevällinen taimen on sataprosenttisesti rauhoitettu. Jos liikutaan pohjoisemmaksi, säännöt muuttuvat: leveyspiirien 64-00-N ja 67-00-N välisissä sisävesissä luonnonvaraisen taimenen alin sallittu pyyntimitta on vähintään 60 senttimetriä. Kaikkein pohjoisimmassa Lapissa eli leveyspiirin 67-00-N pohjoispuolella raja laskee 50 senttimetriin. Poikkeuksena toimivat vain sellaiset erilliset purot ja lammet, joista puuttuu kokonaan vaellusyhteys mereen tai järveen, jolloin saaliiksi saa ottaa enintään 45 senttimetrin pituisen kalan.

Miksi evällä on väliä ja miten se tunnistetaan?

Taimenen selkäpuolella lähellä pyrstöä sijaitseva pieni ja pehmeä evä on nimeltään rasvaevä. Tämä evä toimii kalastuksenvalvonnassa ja lakipykälissä selvänä rajapintana luonnonkalan ja istutetun yksilön välillä. Istutettavalta taimenelta tämä evä leikataan nykyisin poikki jo kalanviljelylaitoksella ennen sen vapauttamista vesistöön. Tämä auttaa suojelemaan hupenevia luonnonkantojamme.

Muistan elävästi, kun vuosia sitten nostin vedestä upean taimenen hämärtyvässä syysillassa. Käteni tärisivät jännityksestä, ja ensireaktioni oli tietenkin ajatella hienoa ruokakalaa perheelle. Sytytin otsalampun ja tarkistin kalan pyrstöntyven - pieni evä erottui selvästi lampun valossa. Vaikka kala oli reilusti yli puoli metriä pitkä ja nälkä oli kova, sääntö oli selvä. Irrotin koukun vedessä ja katsoin, kun villi taimen ui takaisin syvyyksiin. Se oli hieno hetki, joka opetti vastuullisuutta.

Luvattoman saaliin ottamisen vakavat seuraukset

Rauhoitetun tai alamittaisen kalan pitäminen saaliina ei ole pelkästään eettinen rikkomus, vaan siitä rapsahtaa nykyään huomattavia taloudellisia rangaistuksia. Suomessa on otettu käyttöön lakisääteiset suojeluarvot uhanalaisille kalalajeille, jotka lankeavat maksettavaksi muiden sakkojen lisäksi. Nämä summat on suunniteltu niin korkeiksi, että ne toimivat todellisena pelotteena salakalastusta vastaan.

Luvattomasti saaliiksi otetun rasvaevällisen taimenen lakisääteinen korvausarvo merialueella tai mereen laskevassa joessa on tasan 3260 euroa. Jos samanlaisen virheen tekee sisävesillä rauhoitusalueella, korvaussumma voi olla samassa mittaluokassa. Vastaavan istutetun ja rasvaeväleikatun taimenen korvausarvo on puolestaan huomattavasti matalampi, noin 390 euroa. Laki velvoittaa kalastajan vapauttamaan rauhoitetun yksilön välittömästi, vaikka kala olisi vahingoittunut tai peräti kuollut väsytyksen aikana.

Taimenen kalastussäännöt eri vesialueilla Suomessa

Merialueet ja Etelä-Suomen sisävedet

- Täysin rauhoitettu, otettava saaliiksi 0 prosenttia

- Joissa ja puroissa kalastus kielletty syksyllä syyskuun alusta marraskuun loppuun

- Sallittu ottaa, alin sallittu pyyntimitta on vähintään 50 senttimetriä

Lapin ja Pohjois-Suomen sisävedet

- Pyyntimitta vähintään 50 tai 60 senttimetriä leveyspiiristä riippuen

- Virtaavissa vesissä voimassa syysrauhoitus 1-9 - 30-11 välisenä aikana

- Sallittu ottaa, alin sallittu pyyntimitta on vähintään 50 senttimetriä

Matin oppitunti jokivarressa: Epävarmuudesta vastuullisuuteen

Matti, vapaa-ajankalastaja Tampereelta, suuntasi Keski-Suomen koskille tavoittelemaan elämänsä ensimmäistä isompaa taimenta. Hän oli lukenut säännöistä nopeasti, mutta käytännön soveltaminen jokivarressa tuntui aluksi sekavalta ja loi epävarmuutta.

Ensimmäisellä yrityksellä koukkuun tarttui voimakas lohikala, jonka Matti nosti hätäisesti suoraan kuivalle rantakivikolle mitattavaksi. Kala sätki rajusti ja menetti suomujaan, ja Matti yritti kuumeisesti muistella, pitikö kala vapauttaa vai saiko sen pitää.

Hän huomasi kalalla olevan täydellinen rasvaevä, mikä tarkoitti sen olevan rauhoitettu luonnonkala. Matti tajusi tehneensä virheen käsitellessään kalaa kuivalla maalla, mikä vaaransi sen selviytymisen vapautuksen jälkeen.

Matti laski kalan nopeasti takaisin veteen ja piteli sitä virrassa, kunnes se uiskenteli voimissaan pois. Tämä kokemus opetti hänelle, että säännöt ja oikeat käsittelytavat on opiskeltava ennen kalalle lähtöä.