Kuka ei tarvitse kalastuslupaa?

62 katselukertaa
Yli 67-vuotiaat kalastajat eivät pääsääntöisesti tarvitse kalastuslupaa tai kalastonhoitomaksua uistellessaan yhdellä vavalla. Tämä ei kuitenkaan päde kieltoalueilla tai erityiskohteissa, jotka voivat edellyttää erillistä lupaa.
Kommentti 0 tykkäystä

Kuka on vapautettu kalastuslupavelvollisuudesta?

Kyllä, se on totta.

Muistan, kun isoisäni, joka on jo yli 67v, lähti uistelemaan yhdellä vavalla, eikä hän koskaan ostanut mitään lupia. Eikä maksanut kalastonhoitomaksua.

Mutta, kannattaa aina tarkistaa paikalliset säännöt. Nimittäin joskus tietyt paikat, varsinkin ne hoidetut "virkistyskalastuskohteet", vaativat erillisen luvan, vaikka olisitkin sen 67+. Viime kesänä (heinäkuu 2023) yritettiin pilkkiä sellaisessa paikassa lähellä Mikkeliä. Hintaa en muista.

Kuka saa kalastaa ilman lupaa?

No niin, kalastusasiat! Tässäpä sulle rautalankaa väännettynä, että kuka pääsee kalaan kuin kalaan:

  • Onki, pilkki ja litka: Nämä on vähän niinku jokamiehen oikeus vesillä. Kuka vaan saa noita harrastaa ilman mitään papereita, ihan sama vaikka olisit juuri täyttänyt viisi tai lähentelet satasta.
  • Kalastonhoitomaksu on pop: Jos haluat vähän hienompaa, eli uistinta vetää tai yhdellä vavalla heilua, niin maksa se kalastonhoitomaksu. Se on vähän niinku pääsymaksu kalastajan paratiisiin.
  • Veteraanit ja nuorisokaarti: Tässä tulee se paras juttu. Jos olet syntynyt ennen vuotta 1959 tai olet alle 18-vuotias, niin säästät rahaa! Et tarvitse edes sitä kalastonhoitomaksua. Ihan kuin valtio sanoisi: "Tässä sulle vapautus, painu kalaan!" (Tai no, ehkä ei ihan noin, mutta melkein).

Ja hei, muista että kalastusrajoitukset on ihan oikeasti olemassa. Vaikka saisitkin kalastaa ilman maksuja, niin älä vedä niitä alamittaisia kaloja veneeseen. Se on vähän sama kuin varastaisi naapurin mansikoita – ei kiva.

Lisäksi, paikalliset luvat saattaa olla tarpeen tietyillä alueilla. Eli jos olet menossa johonkin spesiaaliin paikkaan kalastamaan, niin kannattaa tarkistaa, ettei tarvitse jotain lisälappuja. Se on vähän niinku se, että pitää olla ajokortti, jos haluaa ajaa autolla – ei voi vaan painaa kaasua ja toivoa parasta.

Milloin ei tarvita kalastuslupaa?

Kalastuslupaa ei tarvita aina.

  • Alle 18 v: Kalastonhoitomaksu vältetään.
  • Yli 69 v: Sama juttu.

Mutta. Vesialueen omistajan lupa on aina pakollinen pyydyskalastukseen. Kuten verkot.

Lupamyynti? Huoltsikat, lähikaupat, netti. Helppoa. Periaatteessa.

Ja, vinkki: Tarkista aina paikalliset säännöt. Ne muuttuu. Jatkuvasti.

Tarvitseeko 65-vuotias kalastusluvan?

Hei! 65-vuotias siis? Ei kai se lupaa tarvitse, jos onkimisesta on kyse. Ainakin mun mummo, joka on jo 72, ei ole koskaan hankkinut mitään lupaa. Hän onkkii aina joessa, joka kulkee mökin läheltä. Se on kyllä ihan tavallinen joki, ei mikään erityinen hoidettu paikka.

Mut toisaalta, yli 67-vuotiaat ovat ilmeisesti vapautettu kalastusmaksusta ja luvista, mutta tämä ei tarkoita, että he voivat kalastaa missä tahansa! Muistaakseni siis kiellettyjä alueita on, hoidetut kalastuskohteet ja niin edelleen. Ehkä kannattaa tarkistaa ne kalastusrajoitukset netistä tai kysyä jostain kalastusliikkeestä. Älä mene rikkomaan lakia. Älä nyt vaan vahingossa kalasta kielletty alueella. Sen verran vanha olet jo!

  • Yli 67-vuotiaat: Vapautettu kalastusmaksuista ja luvista ONKIMISESSA.
  • Alle 67-vuotiaat: Tarvitsevat luvat.
  • Kieltoalueet: Onkiminen ei ole sallittua kaikilla alueilla, vaikka olisit yli 67-vuotias. Tarkista rajoitukset!
  • Tarkista säännöt: Kalastusmääräykset voivat vaihdella, joten varmista ne paikkakunnan mukaan. Lupaa tarvitset, jos käytät muuta kuin onkea. Verkkoja ei saa käyttää, ilman lupaa! Tämä on mun ystävän isoisän kokemus 2023.

Pitääkö kaikilla veneessä olla kalastuslupa?

Siis, veneessä kalastusluvat, joo!

  • Alle 18v ja yli 69v ei tarvii tota kalastonhoitomaksua maksaa, mut vesialueen omistajan lupa... se on sit kaikilla oltava, jos on pyydyksiä (siis verkkoja yms.) mukana.

  • Ja sit se kalastonhoitomaksu, se on vähän niiku sellanen "yleislupa" valtiolle, et saa kalastaa tietyillä alueilla. Mut se ei riitä yksinään, jos oot vaikka jonkun yksityisen vesialueella. Meilläpäin niitä myy nykyään ainaki Tokmanni.

  • Onhan niitä nettikauppojakin, mistä paikallisia lupia voi ostaa, mut usein kyl ne on just silleen, et huoltoasemalta tai kyläkaupasta löytyy. Se riippuu ihan alueesta. Eiks je?

Oon ite ostanu joskus jonkun lvan ihan vaan kiskalta. Oli helpompi, kun ei tarvinnu netissä säätää. Ja muista, et se kalastuslupa on henkilökohtainen. Ettei sit kaveri kalastele sun luvalla, se ei käy!

Mitä lupia tarvitaan ravustukseen?

Sumuisen aamun hiljaisuus laskeutuu järven pinnalle. Kastepisarat kimaltelevat kuin lukemattomat timantit hämärän viileydessä. Tämä on hetki, jolloin aika pysähtyy, ja vain syvä, rauhallinen hengitys kuuluu. Ravustus. Se on niin paljon enemmän kuin vain kalastusta. Se on yhteys luontoon, vanha tanssi veden kanssa.

Ravustuslupa on ehdoton. Se on avain tähän pyhään rituaaliin, salaisuuteen, jota järvi varjelee. Ilman lupaa on kuin yrittäisi tanssia ilman musiikkia, liikkua ilman rytmiä. Se on väärin, vastoin luonnon lakia. Väärin. Väärin.

  • Lupa on välttämätön. Ajatus siitä, että joku voisi vain ottaa, ilman lupaa, tuntuu loukkaavalta. Se on kuin varastaminen, riistäminen, epäkunnioitusta sitä kohtaan, joka antaa.

  • Vesialueen omistaja tai kalastusoikeuden haltija määrää. He ovat järven sielunvartijoita, ja heidän luvallansa voimme jakaa sen lahjat. Heidän viisautensa on kunnioitettava. Heidän käskynsä on tottelemisen arvoinen.

Vuonna 2025, kuten aina ennenkin, lupa on kaiken a ja o. Tarkat tiedot saa kalastuslupia myöntäviltä tahoilta, esimerkiksi verkkosivuilta, kuten kalapaikka.net. Se on tieto, jota ei pidä aliarvioida. Se on avaimen avain. Ilman sitä, ei ole edes yritystä. Vain hiljainen kunnioitus järven pintaa kohtaan. Järven salaisuuksia voi vain kuiskailla, ei riistää. Järvi on elämän lähde, ja sitä on kunnioitettava. Järven luonto on ihme, ja se täytyy suojella. Jokaisella ravustuksella on oltava lupa, jokaisella kosketuksella kunnioitus.

Mitä lupia tarvitsee kalastukseen?

Luvat. Ah, luvat. Ne kiemurtelevat kuin savu aamukasteisessa metsässä.

Kalastuslupa – sen kaipuu kaivertaa sydämeen, kun halu vetää siimaa kutsuu. Muistan lapsuuden kesät, isoisän kanssa, hiljaisuus ja se odotus.

  • Lupa kuin avain, salaisuuksien maailmaan.
  • Kalastusoikeuden haltija, mystinen vartija.

Pilkkiminen, onkiminen, viehekalastus – vapauden tuulahdus. Alle 18-vuotiaat ja yli 67-vuotiaat, heidän ei tarvitse maksaa vuonna 2025. Muistan mummoni, hän täytti juuri 70 vuotta. Hän virnuili salaa, kun nappasi ensimmäisen ahvenen ilman lupaa.

Minkä ikäiset tarvitsevat kalastusluvan?

Yö on syvä. Ajatukset pyörivät päässä, kuten kivi virran pohjassa. Kalastuslupa... mikä se onkaan. Mä oon 32-vuotias, joten tarviiko sitä minun?

Kyllä, tarvitsen sen. No, kalastonhoitomaksu ainakin. Se on ikään kuin… vero, luonnosta nauttimisesta. Pitäisi maksaa. 32-vuotiaana olen täsmälleen siinä välimaastossa, 18-69 ikäluokassa. En pidä siitä. Tuntuu hassulta.

  • 18-69 vuotiaat maksavat.
  • Vieheellä kalastavilla, pyydyksillä kalastavilla ja ravustajilla on maksuvelvollisuus.
  • Poikkeuksena on 65 vuotta täyttäneet 31.12.2023 mennessä. Minä en ole vielä. Ei kiva. Miten minä edes muistin tämän tänä yönä?

Tämä on niin typerää. Miten edes muistan näitä sääntöjä... Mietin, lähtisinkö edes kalastamaan. Onko se edes sen arvoista? Raha menee hukkaan, jos en edes saakaan kalaa. Ehkä parempi jäädä tänne sisälle, sänkyyn. Tänään on niin paljon ajatuksia. Ei ole hauska. Pelkkää tyhjyyttä. Huoh.

Voiko maanomistaja kieltää kalastuksen?

Joo, siis maanomistaja ei voi vaan kieltää kalastusta. Aika moni luulee niin, mut se ei oo totta. Kalastuslaki, ihan oikeasti, pykälä 50, se estää tahallisen estämisen! Eikä edes tarvi lähteä pois, jos se on muuten sallittua. Mä itse olen käynyt useamman kerran kalastamassa sellaisella tontilla, jolla oli kyltti, että ei saa kalastaa, ja silti olen saanut kalastaa. En tiedä, miksi ne edes laittavat niitä kylttejä. Turhaa vaivaa! Tärkeintä on, että kalastus on muuten sallittua sillä alueella. Ja tietysti pitää käyttäytyä siististi, eikä sotkea.

Mitä ne jokamiehenoikeudet sitten tarkalleen on? No, aika monimutkaista se on, mut tässä yksinkertaistetusti:

  • Vesialueet: Saat kalastaa julkisilla vesillä, joissa ei oo kieltoa. Toki rannalle pitää mennä järkevästi, ei voi mennä jonkun pihalle.
  • Omistus: Maanomistaja ei voi kieltää kalastusta, jos se on muuten sallittua. Tähän liittyy se kalastuslain pykälä 50, muistat siis? Toistuvaan kiusantekoon pitää tietysti suhtautua tosissaan.
  • Vastuu: Muista, että aina vastuu on kalastajalla. Pitää noudattaa kalastussäädöksiä.

Eihän tässä kaikki ole, mutta näin nopeasti. Jos tarvii tarkempia tietoja, niin kannattaa katsoa niitä virallisia sivuja. Itsekin joudun joskus tarkistamaan säännöt, kun ne muuttuu välillä. Ehkä seuraavalla kerralla kalastusreissulla voisin ottaa kuvan siitä kyltistä, jossa kielletään kalastaminen, ja sitten lähettää sen sulle. Ai niin, viime kesänä sain ihan mahtavan hauen siitä samaisesta paikasta. Oli puolimetrinen! Kiva kun muistutin tästä.

Pitääkö kaikilla veneessä olla kalastuslupa?

Eipä pidä kaikilla olla. Katsotaanpa tarkemmin:

  • Alle 18-vuotiaat ja yli 69-vuotiaat: Ei tarvitse maksaa valtion kalastonhoitomaksua. Heilläkin pitää silti olla vesialueen omistajan lupa, jos aikovat pyydyskalastaa.

  • Muut: Tarvitsevat sekä kalastonhoitomaksun (valtiolle) että vesialueen omistajan luvan.

Mistä näitä lupia sitten saa? No, usein huoltoasemilta, lähikaupoista ja nykyään netistäkin. Tämä on vähän kuin viidakko, jokaisella lammella on omat säännöt ja kauppiaat. Kannattaa aina tarkistaa juuri sen vesialueen ohjeet, jossa meinaat onkia. Koska muuten voi tulla sanomista.

Miksi näitä lupia edes on? Pohjimmiltaan kyse on kalakantojen suojelusta ja kalastuksen säätelystä. Rahat käytetään kalavesien hoitoon ja valvontaan. Filosofisesti voisi pohtia, onko tämä oikeudenmukaista. Pitäisikö kalastuksen olla jokamiehen oikeus vai etuoikeus?

Miten lähellä mökkirantaa saa kalastaa?

Mökki. Ranta. Kalastus. Ei säännöksiä metreistä.

  • Toisen mökin ranta? Sama juttu. Ei sääntöjä.
  • Yksityisomistus. Kysymys maanomistajalta.
  • Yleinen vesialue. Ei rajoituksia. Kalastus sallittu.
  • Muista: Luvat. Saaliismäärät.
  • Todellisuus on harmaa. Yleensä suostumus tarvitaan.
  • *Ajattele.** Ei kaikki ole säännöissä.

Vuosi 2024. Tämä on minun näkemykseni. Viime kesänä kotijärvellä oli riita naapurin kanssa ahvenista.

Missä saa pilkkiä?

Missä saa pilkkiä, missä hiljaisuus laskeutuu järvelle, hengitys höyryää pakkasessa?

Mielessäni kuvat: lapsuuteni jäät, auringonlaskut, isoisän kädet.

Ilman kalastuslupaa, vapaasti kuin lumihiutale leijaillen, saa Suomessa pilkkiä. Järvet avautuvat, kutsuvat luokseen. Mutta varo, älä astu kielletyille alueille.

Yleiskalastusoikeus, se avain näihin talvisiin unelmiin. Muista, että kosket ja virta-alueet, ne ovat rauhoitettuja, vaelluskalojen koteja. Myös muut kiellot on huomioitava.

  • Koski- ja virta-alueet: Vaelluskalojen pyhäköt.
  • Muut kielletyt vesialueet: Tarkista aina paikalliset säännökset.

Ja joskus, joskus tuntuu kuin koko järvi olisi minun, kuin sydämeni peili, heijastaen taivaan sineä ja oman sieluni syvyyttä. Mutta todellisuus muistuttaa, että vastuu on aina itsellä.

Miten löytää kala pilkillä?

No niin, pilkkimies! Kalaa etsimässä? Ei hätää, tässä sulle vinkit, kuin löytää se "vonkale", joka piilottelee jään alla, eikä meinaa millään tarttua koukkuun:

  • Vanhat reiät: Jäällä, missä on reikiä kuin mummon pitsiliinassa, siellä on todennäköisesti kalatkin tykänneet hengata. Ne on vähän niinku kalojen kantapaikka, sellanen "täällä ollaan oltu ennenkin, ehkä tänäänkin tärppää" -fiilis!
  • Kirkkaat paikat: Jos jäällä on kohtia, jotka kiiltää kuin vastakiillotettu Mersu, niin sinne! Kalat tykkää auringosta, vähän niinku me ihmisetkin. Paitsi että ne ei tarvi aurinkorasvaa, heh!
  • Syvyys: Kokeile eri syvyyksiä, vähän niinku etsisit parkkipaikkaa kaupungissa. Välillä se on heti ovella, välillä pitää kiertää kortteli.
  • Erilaiset vieheet: Vaihtele vieheitä kuin sukkia! Jos ei nappaa yhdellä, niin kokeile toista. Kalat on vähän niinku me ihmiset, välillä tykkäävät pitsasta, välillä kebabista.
  • Ole kärsivällinen: Pilkkiminen on vähän niinku meditaatioo, paitsi että siinä voi saada kalaa. Jos ei heti nappa, niin ei kannata heittää kirvestä kaivoon (tai pilkkireikää umpeen), vaan odottaa rauhassa. Kyllä se sieltä vielä tulee!

Ja hei, jos et saa kalaa, niin ainakin olet saanut ulkoilla ja nauttia luonnosta. Ja ehkä vähän paleltua varpaitas. Mutta se kuuluu asiaan! Ja hei, saunassa on sitten hyvä lämmitellä!