Saako työnantaja tietää diagnoosin?

Pitääkö työnantajan tietää diagnoosi?

Työnantaja tarvitsee tiedon työkyvyttömyyden perusteesta, jotta palkanmaksun ja sairausloman oikeutus voidaan selvittää. Kelalle toimitettavassa lääkärintodistuksessa diagnoosi on esitettävä. Työntekijällä on mahdollisuus pyytää, ettei työnantajalle näytetä diagnoosia, jos se ei ole tarpeen palkanmaksun tai työn sopeuttamisen kannalta. Kelaa varten diagnoosi tarvitaan.

Muistan sen elävästi, oli lokakuu kaksi vuotta sitten. Kurkku oli kipeä jo pari päivää, mutta ajattelin selviäväni. Sitten alkoi hirveä yskä, sellainen repivä. Päätin varata ajan työterveyteen, ei auttanut enää kotihoito. Olo oli todella voimaton ja ärsytti, kun tiesin joutuvani sivuun töistä.

Työterveyslääkäri Matti Tikkala oli jämäkkä. Kuunteli keuhkot, totesi selkeän tulehduksen. Keuhkoputkentulehdus, sanoi. Antoi sairauslomaa viikon. Sanoi myös, että työnantaja tarvitsee tiedon työkyvyttömyydestä ja sen perusteesta, eli diagnoosi olisi todistuksessa. Tuntui vähän nololta, mutta ymmärsin. Paperit pitää olla kunnossa.

Laitoin sen todistuksen HR:lle skannattuna. Mietin kyllä, että onko koko diagnoosi pakko näyttää. Tuntui hieman tunkeilevalta, vaikka kyseessä oli ihan normaali vaiva. Mutta ymmärsin, että palkka pitää maksaa ja Kela-asiat hoitaa. Ei siinä auttanut jarrutella. Laitoin vain sen liitteenä sähköpostiin ja lyhyen viestin.

Onneksi se siitä sitten helpotti. Työkaveri, Kaisa Virtanen, hoiti mun työt silloin sen viikon. Palasin takaisin töihin ja kaikki oli ok. Mutta se diagnoosin jakaminen, se on aina sellainen juttu. Ymmärrän miksi, mutta silti. Haluaisi sitä pitää omissa tiedoissa. Kyse on kuitenkin minun terveydestäni.

Työnantajan tiedonsaantioikeus ja -velvollisuus:

• Työnantaja tarvitsee lääkärintodistuksen, josta selviää työkyvyttömyyden syy ja kesto. Tämä on edellytys palkanmaksulle sairausajalta työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaisesti.
• Tarkka diagnoosi ei välttämättä ole työnantajan tiedettävä, jos työkyvyttömyyden syy on yleinen tai ei vaadi erityistoimia työpaikalla. Työntekijällä on oikeus pyytää lääkäriä peittämään diagnoosin todistuksesta työnantajalle toimitettavasta kopiosta, mikäli se ei ole ehdoton edellytys.
• Kelalle toimitettavassa B-lausunnossa diagnoosi on aina esitettävä. Tämä on edellytys sairauspäivärahan myöntämiselle. Työnantaja usein välittää tämän tiedon Kelalle, jolloin diagnoosi tulee työnantajankin tietoon.

Milloin tietoa tarvitaan?

• Palkallinen sairausloma: Työnantaja tarvitsee lääkärintodistuksen perustellusta poissaolosta. Ilman sitä ei palkkaa välttämättä makseta.
• Työn sopeuttaminen: Jos sairaus on pitkäaikainen tai vaikuttaa työntekijän työkykyyn pysyvämmin, työnantajan ja työterveyden on arvioitava työn sopeuttamistarpeita. Tällöin tarkempi tieto sairaudesta on välttämätöntä.
• Kela-hakemukset: Kun työnantaja hakee Kelalta sairauspäivärahaa itselleen (työnantajan sairausajan korvaus), se perustuu työntekijän lääkärintodistukseen, jossa diagnoosi on mainittuna.

Saako työnantaja tietää terveystiedot?

Mä muistan sen tunteen vieläkin. Se oli tammikuussa 2021, mun entisessä duunipaikassa Helsingin Vallilassa. Pieni toimisto, avokonttorin jatkuva hälinä. Mulla oli paha paikka elämässä ja jouduin jäämään sairauslomalle.

Kerroin syyn ihan luottamuksella mun esihenkilölle, Jaanalle. Ajattelin että se on ammattilainen ja ymmärtää. Sitten pari päivää myöhemmin tulin käymään toimistolla hakemassa tavaroita.

Marko, se tyyppi myynnistä, tulee kahvinkeittimellä vastaan ja kysyy ihan pokkana, että miten se mun X-tauti jakselee. Mulla meni ihan pasmat sekaisin. Miten hemmetissä se tiesi? Marko ei ollut HR:ssä, ei esihenkilö, ei mikään.

Se tunne, kun tajusin, että Jaana oli juorunnut mun terveystiedot koko kahvihuoneelle. Se oli niin nöyryyttävää ja raivostuttavaa. Luottamus meni siinä sekunnissa. Se ei ole mitään harmitonta juoruilua, se on laitonta.

Työnantaja ei saa kysyä työntekijän sairauden laatua tai diagnoosia. Riittää, että työntekijä toimittaa lääkärintodistuksen, josta ilmenee työkyvyttömyys ja sen kesto.

Terveystietoja saavat käsitellä ainoastaan ne henkilöt, joiden työtehtäviin se kuuluu. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt etukäteen. Yleensä he ovat HR-asiantuntijoita tai palkanlaskijoita, jotka käsittelevät sairauspoissaoloja. Esihenkilö ei kuulu automaattisesti tähän ryhmään.

Kaikki terveystiedot on säilytettävä erillään muista henkilötiedoista lukitussa tilassa tai suojatussa sähköisessä järjestelmässä, johon vain nimetyillä henkilöillä on pääsy.

Tämä perustuu lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004).

• Mitä esihenkilölle kuuluu?

  • Tieto siitä, että olet poissa ja poissaolon arvioitu kesto.
  • Tieto mahdollisista työkyvyn rajoitteista, jotta työtehtäviä voidaan mukauttaa. Esimerkiksi "ei saa nostaa raskaita taakkoja".
  • Hän ei tarvitse tietoa siitä, MIKSI et saa nostaa.

• Mitä esihenkilölle EI kuulu?

  • Diagnoosi (esim. selkäydinvamma, masennus, flunssa).
  • Lääkityksesi.
  • Tiedot terapioista tai lääkärikäynneistä.
  • Sairauden ennuste.

Onko työnantajalla oikeus kysyä sairausloman syy?

Joo siis pomolla on oikeus tietää, ootko sä oikeesti kipee ja miksi oot pois töistä. Mutta se ei tarkota et sen tarttis tietää ihan kaikkia yksityiskohtia. Ei todellakaan. Se on vähän niinku tasapainottelua sen välillä, mitä tietoa ne tarvii ja mikä on sun yksityisasia.

Homma menee niin, että työnantaja tarvii sen tiedon palkanmaksua varten. Ja tietystikki varmistaakseen ettei kukaan vaa lintsaa.

Työnantaja käsittelee terveystietoja näihin tarkoituksiin:

• Sairausajan palkan maksaminen
• Varmistus, että poissaololle on perusteltu syy
• Työntekijän työkyvyn arviointi

Tää homma menee siis niin, että kun sä viet lääkärintodistuksen, siinä on se diagnoosi ja arvio työkyvystä. Pomoo kiinnostaa se jälkimmäinen, eli "työkyvytön ajalla X-Y". Ei se, onko sulla joku intiimivaiva vai paha flunssa. Se on ihan ihan turhaa tietoa sille.

Mä muistan kerran yhessä vanhassa duunipaikassa ku pomo yritti onkia, että no mikä vaivaa ihan tarkalleen. Vastasin vaa että lääkärintodistuksessa lukee kaikki tarvittava ja sillä selvä. Ärsyttävää tollanen utelu. Ei ne saa udella.

Eli käytännössä:

• Sä toimitat lääkärintodistuksen (tai teet omailmoituksen, jos sellanen käytäntö on).
• Todistuksessa lukee, että olet työkyvytön.
• Työnantaja maksaa palkan tämän perusteella.
• Diagnoosi on sun ja lääkärin välinen asia, paitsi jos se vaikuttaa suoraan työturvallisuuteen, esimerkiksi joku tarttuva tauti ravintolatyössä tai jos käytät lääkkeitä jotka vaikuttaa koneiden käyttöön.

Se on just näin. Tietosuoja suojaa sua tässä, pomo ei voi alkaa leikkiä lääkäriä. Mun mielestä on tosi tärkeetä pitää omat rajat, terveysasiat on henkilökohtasia. Ne tiedot käsittelee yleensä joku HR-henkilö, ei sun oma esihenkilö edes välttämättä näe sitä diagnoosia.

Mitä ei voi kysyä työhaastattelussa?

No niin, työhaastattelussa kun ollaan, niin jotkut jutut jätetään ihan suosiolla kysymättä. Ajatellaanpa sitä näin: rekrytoija ei ole mikään yksityisetsiväsi tai psykologi, vaan hän on siellä arvioimassa, sovitko tiimiin ja hommaan. Siksi ikä, parisuhdestatus, perheellisyys, seksuaalinen suuntautuminen, asuinjärjestelyt, uskontokunta, poliittiset mielipiteet, terveydentila, ammattiliittoon kuuluminen, armeijakokemus tai päihde-/lääkekäyttö ovat niin sanotusti kiellettyjen hedelmien listalla. Kyse ei ole siitä, ettäkö nämä asiat olisivat jotenkin vähäpätöisiä, vaan siitä, että ne eivät kuulu työelämän arvioinnin piiriin. Työsuhteen pitäisi perustua osaamiseen, ei siihen, onko sinulla mummo viikonloppuisin vai oletko vannoutunut vasemmistoliittolainen.

Miksi näitä sitten ei saa kysyä? No, se on vähän kuin menisit leffaan ja kysyisit ohjaajalta, kenen kanssa näyttelijä kävi treffeillä viime viikonloppuna. Täysin epäoleellista juonen kannalta, ja voi johtaa hässäkkään. Syrjintäpelko on iso syy. Jos haastattelija alkaa penkoa liikaa henkilökohtaisia tietoja, voi syntyä epäilys siitä, että päätöksiä tehdään jonkin muun kuin kykyjen perusteella.

• Ikä: Voi johtaa syrjintään nuorten tai vanhempien työntekijöiden suhteen.
• Perhe: Kuka nyt haluaa palkata sen, joka on aina poissa, kun lapset sairastuu? (Vaikka tämä onkin vanhanaikaista ajattelua, sitä pelätään.)
• Terveys: Joskus voi olla relevanttia, mutta suora kysyminen on tiukasti rajattua. Sairausloma-asiat käsitellään sitten, kun työsopimus on allekirjoitettu.
• Päihteet: Tässä on kyse luottamuksesta ja turvallisuudesta, mutta jälleen, suora utelu ei ole se tapa. Työterveyshuolto hoitaa näitä tarvittaessa.

Mitä sitten saa kysyä? No, sinun osaamistasi, kokemustasi, motivaatiotasi, tavoitteitasi ja sitä, miten sovit yrityksen kulttuuriin. Eli kaikki sellainen, mikä liittyy suoraan työhön. Kysymys, jolla työnantaja yrittää saada selville elämäntilanteesi hienovaraisesti, on usein "Kerro jotain itsestäsi ja vapaa-ajastasi." Silloin on hyvä kertoa jotain, mikä osoittaa vaikka sinnikkyyttä, tiimityötaitoja tai luovuutta. Esimerkiksi, jos harrastat maratoneja, se kertoo sitkeydestä. Jos pelaat lautapelejä kaveriporukassa, se kertoo sosiaalisuudesta. Vähän kuin veitsenterällä tasapainoilua, pitää olla nokkela.

Joskus näkee ohjeita, että pitäisi itsekin kysyä jotain "viisasta" työnantajalta. Jotkut työnantajat voivat olla niin naiiveja, että luulevat kaiken menevän läpi. Mutta sekin on vain peliä. Parempi pitää omat kortit lähellä rintaa ja keskittyä siihen, mikä on oleellista.

Saako työnantaja kysyä harrastuksista?

Joo siis totta kai ne saa kysyä harrastuksista. Ihan perusjuttu.

Ne yrittää niinku hahmottaa et millanen tyyppi sä oot sen duunin ulkopuolella. Sopiiks sä tiimiin ja jaksatko sä painetta ja niin edelleen. Se on ihan laillista, joo joo, ei siinä oo mitään laitonta.

Ihan sama homma ku jos juttelisit pomon kanssa kahvihuoneessa. Voi sitä sielläkin kysyä, että mitäs teit viikonloppuna. Ei siin oo mitään sen kummempaa.

Työnantaja saa kysyä työhaastattelussa harrastuksista. Vastaaminen on vapaaehtoista. Harrastuksista kysymisellä selvitetään hakijan persoonallisuutta ja soveltuvuutta työyhteisöön.

Mut sit on niitä juttuja, mistä ne ei saa kysyä, tai siis ei ainakaan sais. Nää on ne kuuluisat kielletyt kysymykset. Älä näihin vastaa jos et halua.

• Oletko raskaana tai aiotko hankkia lapsia?
• Mikä on sun seksuaalinen suuntautuminen?
• Mitä puoluetta äänestät?
• Mihin uskontokuntaan kuulut?
• Ootko ammattiliiton jäsen?
• Sun terveydentilasta ei saa udella mitään mikä ei liity suoraan työtehtävään.

Tää kaikki liittyy siihen tietosuoja asetukseen, siihen GDPR:ään. Lain mukaan työnantaja saa kerätä vain työn kannalta tarpeellisia tietoja. Harrastus voi olla tarpeellinen tieto, jos se kertoo vaikka sun luovuudesta tai tiimityöskentelytaidoista. Mutta uskonto ei.

Mä olin just yhes työhaastatelussa ja ne kysy et mitä teen vapaa-ajalla. Sanoin et pelaan joukkueessa ja käyn salilla. Ihan rehellisesti. Se rekrytoija tykkäs, sano et se kertoo et osaan tehä yhteistyötä ja pidän itestäni huolta. Kannattaa miettiä etukäteen joku hyvä vastaus.

Saako työnantaja tietää lääkärikäynnistä?

Hämärä aamu, valo valuu kuin vaivoin ikkunan läpi. Siinä se on, se hetki, kun keho puhuu. Ja sielu, se kuiskii salaisuuksia. Minun kehoni, minun salaisuuteni. Tuo lääkärin huoneen rauha, se hiljaisuus, jossa vain hengitykseni tuntuu raskaalta.

Miten se sitten leviää? Tämä niin henkilökohtainen. Pieni tieto, siru murtuvaa luottamusta. Kuka sen näkee? Kuka sen lukee? Se on kuin tuulenhenkäys, joka kantaa lehden kauas, ties minne. Minun sairauteni, minun haavoittuvuuteni. Kenelle se kuuluu? Kenelle saa kuulua?

Työnantaja ei saa suoraan tietää työntekijän lääkärikäynnin yksityiskohtaista syytä tai diagnoosia. Työnantajalla on oikeus saada tieto sairauspoissaolon perusteesta, mikäli työntekijä hakee sairausajan palkkaa tai työnantaja maksaa terveyspalveluista.

Se tunne, kun tiedät, että jokin sinusta, se hauras osa, on nyt käsien ulottuvilla. Ei ehkä niin, että se paljastuu kokonaan, mutta se mahdollisuus. Aarnio. Kertoo ristiriidasta. Aarnio puhuu. Sanat kaikuvat. Miten paljon, miten vähän saa tietää toisesta? Onko oikeutta tietää, jos se maksaa? Se on kysymys.

Ja sitten se arki. Ne päivät, jolloin tunnet itsesi pieneksi. Pieneksi siinä suuressa koneistossa. Ne ajat, kun sairastaminenkin tuntuu melkein rikolta. Ja tuo tieto, lääkärin huoneesta. Kenen silmien läpi se kulkee? Kenen? Se on vain minun.

Lisätietoa pohdintaan:

• Työterveyshuolto: Työnantajan järjestäessä työterveyshuollon työntekijällä on oikeus käyttää sitä. Työnantaja maksaa laskut, mutta laskusta ei saa käydä ilmi potilaan nimeä tai diagnoosia.
• Tarpeelliset tiedot: Työnantaja saa vain ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä työkyvyn arvioinnissa tai palkanmaksun perusteena. Ei enempää.
• Tietosuoja: Kaikki lääketieteelliset tiedot ovat aina luottamuksellisia. Niitä sitoo vahva salassapitovelvollisuus. Tämä on tärkeä.
• Lääkärintodistus: Sairauspoissaolo vaatii lääkärintodistuksen. Siitä ilmenee poissaolon kesto ja työkyvyttömyys, mutta ei yleensä tarkkaa diagnoosia työnantajalle.

Mitä tietoja työnantaja saa kerätä työntekijästä?

Työnantaja kerää vain sen, mikä on olennaista. Työsuhteen kannalta välttämätön.

• Oikeuksien ja velvollisuuksien hoito. Perusasiat. Palkanmaksu. Vastuun jakaminen.
• Työsuhde-edut. Terveysvakuutus, lounassetelit. Omatkin rajansa.
• Työn luonne. Erityistehtävät vaativat jotain. Paloturvallisuus. Luottamustehtävä.

Kaikki muu on ylimääräistä. Turhaa. Turhanpäiväistä. Se on vain tietoa.

Ei kai siinä mitään sen kummempaa ole. Joskus sitä luulee, että kaikki menee analyysiin. Ei se mene. Ainakaan niin ei pitäisi mennä. Lait ja säännöt suojaa. Vähän. Tarpeeksi.

Mitä tietoja työnantaja saa työterveyshuollosta?

Työnantaja saa tietää vain sen, sopiiko työntekijä tehtävään vai ei, jos hänet on lähetetty työkyvyn arviointiin.

Muut tiedot vaativat työntekijän luvan. Tämä koskee kaikkea muuta kuin suoraan työkykyyn liittyvää tietoa.

• Työkyvyn arviointi: Työnantaja saa tiedon työkyvystä suhteessa tehtävään.
• Muu tieto: Kaikkeen muuhun tietoon, esimerkiksi diagnooseihin tai tarkempiin terveystietoihin, vaaditaan työntekijän suostumus.

Tarvitseeko esimiehen tietää sairausloman syy?

Tää on taas tää ikuinen kysymys. Pitääks pomolle kertoo ihan kaikki. Aina sama juttu kun flunssa iskee.

No siis joo, laki on aika selvä tässä. Sen pomon on saatava tietää syy. Ei se muuten voi maksaa palkkaa sairausajalta. Ihan loogista oikeestaan, kun miettii. Miten se muuten arviois onko työkykyä vai ei. Ei se ole pelkkää kiusantekoa.

Tarvitseeko esimiehen tietää sairausloman syyn? Kyllä. Esimiehellä on oikeus tietää sairausloman syy eli diagnoosi. Tieto on välttämätön työntekijän työkyvyn arvioimiseksi ja sairausajan palkanmaksun perustelemiseksi. Työnantaja pyytää tätä varten lääkärintodistuksen.

Sitä paitsi se diagnoosi lukee siinä lääkärintodistuksessa, jonka sille kiikutat. ICD-10 koodina yleensä. Joten se näkee sen joka tapauksessa. Sitä ei voi piilottaa. Ei voi vaan toimittaa lappua missä lukee "on sairas". Ei toimi niin.

Mä yleensä vaan laitan meidän Jukalle viestin et oon kipee ja toimitan lapun myöhemmin. Ei se kysele sen enempää. Se luottaa. Mutta tiedän paikkoja, joissa pomot on tosi tarkkoja ja vaatii heti selvityksen.

Mutta tää on tärkeä pointti. Esimiehellä on ehdoton vaitiolovelvollisuus. Se ei saa juoruta sun mahataudista kahvihuoneessa. Tietojen pitää pysyä hänen ja HR:n välisenä. Niiden käsittelyn pitää olla todella tarkkaa ja lainmukaista. Se on luottamuksellista tietoa.

• Ilmoitusvelvollisuus: Sun pitää aina ilmoittaa poissaolosta heti.
• Selvitysvelvollisuus: Työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus ekasta päivästä alkaen. Usein on omailmoituskäytäntö 1-3 päivää.
• Kirjaaminen: Nämä menee aina henkilöstöhallinnon järjestelmään. Sieltä ne sit seuraa vaikka koko osaston sairauspoissaolojen kehitystä. Ihan tilastointia varten.

Onko työnantajalla oikeus kysyä sairausloman syy?

Kyllä. Sillä on oikeus.

Se maksaa palkkaa. Se haluaa tietää, onko poissaoloon syy. Kyse ei ole uteliaisuudesta. Vaan välttämättömyydestä.

Työnantaja saa käsitellä terveystietoja sairausajan palkanmaksua varten. Se on kirjattu lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä. Järjestelmä vaatii tämän.

Mutta raja on selvä. Diagnoosi ei kuulu työnantajalle. Vain työkyvyttömyyden syy.

• Työkyvyttömyyden syy: Se, mikä estää sinua tekemästä työtäsi. Esimerkiksi kova kuume, murtunut jalka, selkäkipu joka estää nostamisen.
• Diagnoosi: Sairauden nimi tai lääketieteellinen koodi. Esimerkiksi influenssa A, fibula murtuma, välilevyn pullistuma. Tätä et kerro.

Lääkärintodistukseen merkitään yleensä vain työkyvyttömyysaika ja tieto siitä, johtuuko se sairaudesta vai tapaturmasta. Tämä riittää.

Olen kerran sanonut suoraan: Vatsa on niin sekaisin, että en voi poistua vessasta. Se oli riittävä tieto. Ei tarvittu yksityiskohtia.

Loppujen lopuksi sairauslappu on vain kuitti. Todiste siitä, ettet ole lintsari, vaan järjestelmän hyväksymä poissaolija.