Saako työnantaja tietää rikoksesta?

Työnantaja ja rikosrekisteri: Milloin saa kysyä, milloin ei?

Rikosrekisteri on arkaluonteinen tieto, joka on suojattu yksityisyydensuojalla. Lähtökohtaisesti työnantajalla ei ole oikeutta päästä käsiksi työntekijän tai työnhakijan rikosrekisteriin. Kuitenkin on tilanteita, joissa laki mahdollistaa rekisterin tarkistamisen, ja on tärkeää ymmärtää näiden tilanteiden rajat.

Pääsääntö: Salassapito suojaa

Suomen lainsäädännön perusperiaate on, että rikosrekisteritiedot ovat salaisia. Niitä luovutetaan vain, jos laki siihen nimenomaisesti oikeuttaa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että työnantajalla ei ole automaattista oikeutta tietää, onko työntekijä syyllistynyt rikoksiin menneisyydessä. Työnantajan pyrkimys selvittää työntekijän taustat rikollisella toiminnalla ei siis oikeuta rekisterin tarkastamiseen, ellei erityinen lakisääteinen peruste täyty.

Poikkeukset: Työskentely haavoittuvassa asemassa olevien kanssa

Merkittävin poikkeus pääsääntöön liittyy tehtäviin, joissa työskennellään haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa. Tällaisia ovat erityisesti lapset, vanhukset ja vammaiset. Laki voi velvoittaa tai oikeuttaa työnantajan tarkistamaan rikosrekisterin otteen varmistaakseen näiden henkilöiden turvallisuuden.

Tarkastamisen peruste ja laajuus määritellään laissa. Esimerkiksi lasten kanssa työskentelyyn liittyy laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä. Tämän lain nojalla työnantajalla on velvollisuus tarkistaa rikosrekisteriote henkilöiltä, jotka tulevat työskentelemään lasten kanssa tehtävissä, joihin liittyy olennaista lasten kanssa tekemistä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi opettajat, lastentarhanopettajat ja liikunnanohjaajat.

Vastaavasti myös vanhusten ja vammaisten kanssa työskentelyssä voi olla tarve rikosrekisteriotteen tarkistamiseen, jos työhön liittyy erityinen luottamusasema tai mahdollisuus väärinkäytöksiin. Tarkat säädökset löytyvät eri lakien piiristä, ja ne vaihtelevat tehtävänkuvan mukaan.

Mitä työnantaja saa tietää ja miten?

Jos työnantajalla on laillinen peruste tarkistaa rikosrekisteriote, se ei tarkoita, että hän saisi vapaasti nähdä koko rekisterin. Yleensä työnantaja saa vain nähdä otteen, jossa on tietoja tietyistä rikostyypeistä, jotka ovat relevantteja kyseisen tehtävän kannalta. Esimerkiksi lasten kanssa työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota seksuaalirikoksiin, väkivaltarikoksiin ja huumausainerikoksiin.

Työnantaja ei saa itse hakea rikosrekisteriotetta. Työntekijän tai työnhakijan on itse haettava ote Rikosrekisterikeskuksesta ja esitettävä se työnantajalle. Tämä takaa sen, että työntekijä on tietoinen siitä, mitä tietoja työnantaja näkee.

Mitä jos tarkistusoikeutta ei ole?

Jos työnantajalla ei ole lainmukaista oikeutta tarkistaa rikosrekisteriotetta, hän ei saa sitä pyytää eikä hankkia. Tällaisen tiedon hankkiminen tai sen perusteella tehtävä syrjintä voi olla lainvastaista ja johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin. Työnantajan on arvioitava työntekijän soveltuvuus tehtävään muilla perusteilla, kuten koulutuksella, työkokemuksella ja henkilökohtaisilla ominaisuuksilla.

Yhteenveto

Työnantajan oikeus rikosrekisteriotteen tarkistamiseen on poikkeus, ei sääntö. Laki suojaa työntekijöiden yksityisyyttä ja rajoittaa tiedonsaantia tiukasti. Vain tietyissä tehtävissä, joissa työskennellään haavoittuvassa asemassa olevien kanssa, työnantajalla voi olla laillinen peruste rekisterin tarkistamiseen. On tärkeää, että sekä työnantajat että työntekijät ovat tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tähän liittyen. Väärinkäytökset voivat johtaa vakaviin seuraamuksiin.