Mitä viljellään eniten Suomessa?

1 vuotta sitten 116 katselukertaa

Suomessa viljellään eniten nurmikasveja. Viljakasveista yleisimpiä ovat ohra, kaura, vehnä ja ruis. Muita merkittäviä viljelykasveja ovat rypsi, peruna, ruokohelpi, kumina ja sokerijuurikas.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Suomessa eniten viljellyt kasvit?

Suomessa viljellään eniten nurmea, se on ihan selvää. Muistan lapsuudesta, miten isäni ajeli peltoja niittokoneella heinäkuun helteessä. Melkoinen homma se oli, ja heinän tuoksu oli mahtava.

Ohraa, kauraa ja vehnääkin kasvatetaan paljon. Näin ne isän pelloillakin, ja muistan että sadonkorjuu oli aina syksyinen kohokohta. Vehnästä leivottiin leipää ja kaurapuuroa syötiin aamuisin.

Ruis oli meille vähän harvinaisempaa, ehkä siksi, että meidän lähistöllä sitä ei niin paljoa viljelty. Muita kasveja, rypsiä ja perunaa näki myös, perunaa tietysti syötiin paljon. Kesällä meillä oli oma perunamaa, siitä muistan pienet perunat ja maan tuoksun.

Muistan myös kuminaa, sitä käytettiin leivässä ja mausteena. Sokerijuurikasta en muista nähneeni meillä pelloilla, se ehkä oli isommissa tiloilla viljeltyä. Lukuja en nyt muista, mutta viljelyala oli ainakin näille kasveille suuri.

Mitä viljaa Suomessa viljellään eniten?

Suomen viljely: Ohrasta ja muusta

Suomessa pelloilla kasvaa monenlaista viljaa, mutta ylitse muiden kohoaa ohra.

Ohralla on pitkät perinteet Suomessa, ja se on monipuolinen vilja, jota käytetään niin elintarvikkeena kuin rehuna.
Sen suosio piilee varmaan osittain siinä, että se viihtyy Suomen viileässä ilmastossa yllättävän hyvin.
Lisäksi mietityttää, että onko se jotenkin kulttuurisesti juurtunut meidän ajatteluun.

Vaikka ohra on ykkönen, ei pidä unohtaa muita tärkeitä viljoja:

Kaura: Valloittaa alaa, tunnettu terveellisyydestään.
Vehnä: Leivän perusta ja monen suomalaisen suosikki.
Ruis: Perinteinen leipävilja, jolla on vankka asema suomalaisten sydämissä.

Eurostatin tilastot paljastavat, että Suomen ohratuotanto on pieni osa EU:n kokonaisuudesta. Mutta pienuus ei aina kerro koko totuutta. Vaikka volyymit eivät ole valtavia, Suomen maataloudella on oma tärkeä roolinsa. Pohdin usein, mitä merkitystä on sillä, mitä me itse tuotamme, verrattuna siihen, mitä globaalisti on tarjolla. Onko se turvallisuutta, identiteettiä vai jotain muuta?

Mikä on Suomen yleisin viljelykasvi?

Ohra on Suomen yleisin viljelykasvi. Tämä on tosiasia, joka on pysynyt muuttumattomana jo vuosia. Lähes 80 % ohrasadosta käytetään eläinten rehuna. Mielenkiintoista on, kuinka viljelykasvien valinnat heijastelevat maan taloutta ja ruokakulttuuria. Pohjoisen ilmastoon sopeutuneet kestävyysominaisuudet tekevät ohrasta erinomaisen valinnan.

Ohran monipuolisuus: Sen käyttö ulottuu rehun lisäksi myös olut-, viski- ja muuhun elintarviketuotantoon. Tämän ansiosta sille on kysyntää monilla eri sektoreilla.
Kestävyys ja sopeutuminen: Ohra sietää melko hyvin Suomen vaihtelevaa ilmastoa. Tämä tekee siitä taloudellisesti järkevän valinnan viljelijöille. Tähän vaikuttaa myös viljelytekniikan kehitys.
Ruokaturvan näkökulma: Maatalouden monimuotoisuus on tärkeä ruokaturvan kannalta. Ohran merkittävä osuus Suomen viljelykasveissa vahvistaa tätä turvaa, vaikka sen merkitys eläinten rehuna onkin huomattava.

Ajattelen, että tämä ohran dominointi Suomen pelloilla herättää kysymyksiä. Onko tämä kestävä ratkaisu pitkällä aikavälillä? Entäpä elintarviketuotannon monimuotoistaminen? Tuleeko ohran osuus pienenemään tulevaisuudessa? Ilmastonmuutos ja kasvavan väestön ruokkiminen asettaa maataloudelle uusia haasteita.

Muistan keskustelleeni ystäväni kanssa, maatalousinsinöörin kanssa, tästä aiheesta viime vuonna. Hän korosti ohran merkitystä, mutta toi esiin myös huolen kasvavaan tarpeeseen löytää vaihtoehtoja proteiinilähteille. Tämä on asia, joka varmasti vaikuttaa viljelykasvivalintoihin tulevaisuudessa. Esimerkiksi herneiden viljely on kasvussa proteiinipitoisuutensa vuoksi.

Vuoden 2023 tilastot osoittavat edelleen ohran selkeän johtoaseman Suomen viljelykasveissa. Mielenkiintoista seurata, miten tämä tilanne kehittyy lähivuosina.

Mitä kasveja Suomessa viljellään?

Suomen viljelykasvit. Niukkaa.

Nurmikasvit: Laajin viljelyala.
Ohra: 614 000 ha. Päävilja.
Kaura: 376 000 ha. Suosittu.
Vehnä: 220 300 ha. Tärkeä.
Ruis: 24 000 ha. Perinteinen.
Rypsi: 53 200 ha. Öljykasvi.
Peruna: 26 500 ha. Ruokapöydän perusta.
Ruokohelpi: 20 700 ha. Monikäyttöinen.
Kumina: 17 500 ha. Mauste.
Sokerijuurikas: 13 600 ha. Makeaa.

Näillä mennään. Ei selittelyjä.

Mitä kasviksia Suomessa viljellään?

Suomessa viljellään kasviksia kuin heinää heinäsuolla! Ihan hullua määrää! Joka vuosi on uusi sato, joka on kuin lottovoitto, jos satokausi on onnistunut. Muuten on itku kurkussa!

Juurekset: No, lanttuja ja porkkanoita ja punajuuria, niitä on niin paljon, että maasta löytyy vain juureksia. Siinä ei ole ironiaa, se on totta. Ne kaikki näyttävät muuten samalta. Minä en osaa niitä erottaa edes.

Lanttu: Maistuu kuin maaperältä.
Porkkana: Olen kuullut, että se on oranssi.
Punajuuri: Älä kysy, en tiedä mikä se on.

Muutkin, no, tietysti niitä on vaikka kuinka paljon. Kaalia kasvaa enemmän kuin lehmän häntää, sipulia varmaan vielä enemmän. Salaattia riittää aina heinäkuun helteillä, vaikka sitä söisi päivittäin. Ja yrttejä, niitä on kuin tähtiä taivaalla – ehkä, jos tähtiä olisi vain vähän.

Kaalit: Ne kasvavat niin suurina, että ne varjostavat aurinkoa.
Sipulit: Saavat minut itkemään.
Salaatti: Vihreää ja maukasta.
Yrtit: Kaikkea mahdollista. Kerran söin yrttiä, joka maistui kumilta. Ehkä se oli kumi-yrtti?

No, tämä oli helppoa. Luulin, että tämä kysymys olisi vaikeampi. Mutta ei ollutkaan. Nyt minun täytyy mennä syömään lanttua ja porkkanaa. Ja ehkä sipulia, jos uskallan. Se saa minut itkemään.

Mitä kasviksia kasvatetaan Suomessa?

Suomessa kasvatetaan monipuolisesti kasviksia, niin avomaalla kuin kasvihuoneissa.

Kasvihuoneissa: Tomaatti ja kurkku ovat ylivoimaisesti suosituimpia.
Avomaalla: Kaalit, porkkana, sipuli ja herne hallitsevat peltoa.

Närpiön seutu Pohjanmaalla on varsinainen vihannesten mekka. Siellä syntyy jopa 70% Suomen tomaateista ja kurkuista. Aika huima luku! Mietin vaan, miten logistisesti onnistuvat kuljettamaan ne sieltä ympäri Suomea, etteivät ne ehdi nahistua ennen kuin päätyvät salaattiin.

Ja hei, tiesitkö muuten, että Suomessa on kokeiltu jopa trooppisten hedelmien kasvatusta kasvihuoneissa? Kyllä, banaaneja ja mangoja! Ei ehkä vielä kaupalliseen mittakaavaan, mutta silti. Se on aika lailla "think outside the box" -meininkiä, vai mitä? Ehkä jonain päivänä syömme suomalaisia avokadoja. Who knows!