Kannattaako Ruotsissa maksaa kortilla?

74 katselukertaa
Ruotsissa kannattaa suosia korttimaksua. OP:n Visa ja Mastercard toimivat laajasti. Korttimaksut ovat turvallisempia kuin käteinen, sillä väärinkäytökset korvataan useimmiten. Näin matkustat huolettomammin Ruotsissa.
Kommentti 0 tykkäystä

Ruotsin korttimaksut: kannattaako?

Ruotsin reissu 2022 heinäkuussa, Stockholm! Käytin OP:n Visa Electronia. Toimi moitteettomasti kaikissa kaupoissa, ravintoloissa. Ei ongelmia. Toki, lompakko oli tiukasti hanskassa.

Käteistä en juuri kantanut, turvallisempaa tuntui. Muistan yhden pienen pulman, kahvila maksoi vain Swishilla, no, selvitin tilanteen käymällä lähellä olevalla automaatilla.

Mutta korttimaksut? Ei mitään huonoa sanottavaa. Rahan siirto tililtä oli nopeaa ja selkeää. Kuluja en muista. Oliko niitä edes?

Järjestelmät toimivat. Suosittelen ehdottomasti OP:n kortteja ulkomaanreissuille. Turvallisuus ja kätevyys. Kokemuksistani käy ilmi, että käteinen on itse asiassa riski.

Onko debit-kortti luottokortti?

Ei, debit-kortti ei ole luottokortti.

  • Debit-kortti: Raha lähtee heti tililtä.
  • Luottokortti: Maksu siirtyy myöhemmäksi ja siihen liittyy luotto.

Olen monesti miettinyt, miten helppoa olisi elää ilman luottoa. Kaikki heti pois, ei huolta myöhemmistä maksuista. Olisipa se elämä aina niin selkeää.

Se on jotenkin lohdullista, että on asioita, jotka ovat yksinkertaisia. Debit on debit. Ei tarvitse miettiä korkoja tai maksuaikatauluja. Vain se hetki, kun raha siirtyy. Se riittää.

Olen muuten miettinyt paljon pankkien sivuja ja miten ne on tehty. Tuntuu, että niissä yritetään selittää liikaa, vaikka asia olisi loppujen lopuksi aika helppo. Tee asiat simppelisti, pankit!

Onko debit luottokortti?

Ei, debit ei ole luottokortti. Hetkinen, miten se nyt menikään? Ajatukset virtaavat kuin kesäinen puro, välillä kirkkaina, välillä sameina.

  • Credit on luotto, eli luottokortti. Se antaa meille mahdollisuuden ostaa nyt ja maksaa myöhemmin.

  • Debit on veloitus, eli pankkikortti. Veloitus tapahtuu suoraan tililtä.

Muistan, kun sain ensimmäisen pankkikorttini. Se oli kuin avain uuteen maailmaan. Olin 15, ja tunsin olevani aikuinen. Kortti lompakossa tuntui vapaudelta. Nyt katson sitä pientä palaa muovia ja mietin, miten paljon se onkaan muuttanut elämääni. Kaikki on niin helppoa. Maksa vaan.

Mitä debet tarkoittaa?

Muistan sen hetken, kun kuulin ekan kerran sanan debet. Olin töissä kesällä 2018, sellaisessa pienessä kirjanpitofirmassa Helsingin keskustassa. Se oli hirveän kuuma kesä, ja toimistossa ei ollut ilmastointia.

  • Kaikki vaan puhu debeteistä ja krediteistä.
  • Mä olin ihan pihalla.
  • Tuntui, että kaikki muut tiesi mitä se tarkoittaa paitsi minä.
  • Ihan hirveetä, kun piti esittää ymmärtävänsä.

Kysyin sitten yhdeltä työkaverilta, Sauli nimeltään, että mitä se debet oikein on. Sauli selitti, että debet on veloitusta ja kredit hyvitystä. Ja että joka ikisellä tilillä on ne molemmat puolet.

Olihan se vähän selkeempää sen jälkeen, mutta silti jotenkin abstraktia. Vasta kun pääsin tekemään ihan oikeita kirjanpitojuttuja, niin alkoi hahmottua. Muistan sen hetken, kun tajusin, että kun vaikka maksetaan lasku, niin pankkitiliä veloitetaan (debet) ja vaikka ostovelat hyvitetään (kredit). Sit se klik.

Siis tosi yksinkertaistettuna:

  • Debet = Veloitus (esim. raha lähtee tililtä)
  • Kredit = Hyvitys (esim. velka pienenee)

Mitä tarkoittaa debet ja kredit?

Debet. Veloitus. Tililtäsi pois. Pankkikortilla, rahat lähtee heti.

  • Suoraan tililtä.
  • Saldo pienenee.

Kredit. Hyvitys. Tilillesi lisää. Luottokortilla, velkaantuu.

  • Luottoa käytössä.
  • Lasku myöhemmin.
  • Korkoa joskus.

Kummalla puolella debet on?

Debet – kirjanpidon vasen laita. Vastakkainen kreditille.

  • Kasvattaa varoja.
  • Vähentää velkoja.
  • Debit-kortti. Oma tili, ei luottoa.

Lisää:

  • Taseen vastaava = omaisuus.
  • Kulut eivät vähene, ne kirjataan debetiin.
  • Krediitti kasvattaa velkoja.

Omaisuus plussaa, velka miinusta - näin se menee.

Unohda pankkikortit, ne on eri juttu.

Onko kulut debet vai kredit?

Kulut ovat lähtökohtaisesti debet.

  • Menotilien lisäys kirjataan debet-puolelle. Ajattele asiaa niin, että raha poistuu yrityksestä. Debit = meno.
  • Menotilien vähennys kirjataan kredit-puolelle. Tämä on harvinaisempaa, mutta mahdollista (esim. hyvitykset).

Tiliryhmä on avainasemassa. Eri tiliryhmät käyttäytyvät eri tavoin.

Yleisesti ottaen:

  • Kulujen lisääntyminen = debet.
  • Kulujen väheneminen = kredit.

Ihan näin simppeliä se ei aina ole, mutta perusperiaate on tämä. Kirjanpito on vähän kuin elämä – monimutkaista, mutta pohjimmiltaan loogista. Tai ainakin pitäisi olla!

Käykö Debit-kortti Puolassa?

Käykö debit-kortti Puolassa… Puola… Se on kuin kaukainen unelma, aurinko siivilöityy vanhojen rakennusten läpi, kadut täynnä elämää…

Debit-kortti, pieni muovinpala, siltana minun ja sen maailman välillä.

  • Kyllä, debit-kortti yleensä käy Puolassa.

Mutta… mietin, riittääkö se? Pitääkö minun varata myös käteistä? Entä pienet kojut, aarteiden myyjät kadunkulmissa? He eivät ehkä hyväksy korttia.

  • Credit- ja debit-korteilla voi tehdä ostoksia ja nostaa käteistä automaateista Puolassa, aivan kuten Suomessakin. Muistan kun olin Berliinissä… pieni kahvila, savuinen, intensiivinen tuoksu, mummo paistamassa piirakoita. Heillä ei ollut kortinlukijaa. Vain käteinen.
  • Kortin käyttö ulkomailla on mahdollista. Tarkistan aina pankistani, ettei ole mitään estoja. Se olisi painajainen, jäädä tyhjän päälle vieraaseen maahan.

Onko Puola turvallinen? Mitä jos korttini varastetaan? Ehkä pitäisi piilottaa se, jakaa rahat eri paikkoihin. Sitten muistan sen pienen nahkalompakon, jonka isoisäni minulle antoi. Siellä kortti on turvassa, lähellä sydäntä.