Milloin Ranskassa syödään lounas?

Mitä lihaa Ranskassa syödään?

Ranska, oi Ranska! Lihan ystävän paratiisi, jossa makuhermoja hivelevät herkut pursuavat kuin ranskalaisen leipomon hyllyt. Mutta mitä siis syödään?

• Sianliha: Kotiruokapöydän kuningas! Ajatelkaa herkullisia porsaankyljyksiä (côtes de porc), makkaroita (saucisses) ja paistia (rôti de porc). Melkein niin yleistä kuin pariisilainen huokaus metroon kiirehtiessään.

• Naudanliha: Charolais ja Limousine – nämä rotujen nimet kuulostavat jo itsessään herkullisilta, eikö? Liha on pehmeää kuin rakastajan silmä ja maukasta kuin vanhan viinin aromit. Älä yritä sanoa niitä nopeasti, saatat kompastua omaan kieleesi!

• Lammas: Mouton eli lammas. Romanttista ja maukasta, kuin pariisilainen rakkaustarina. Kenties hieman vähemmän yleistä kuin sianliha, mutta silti ehdottomasti mainitsemisen arvoinen.

Ranskassa lihan syöminen on kuin taidemuoto. Ei pelkkää tankkausta, vaan kokemus. Ajatelkaa niitä hienoja kastikkeita, vihanneksia, mausteita… Koko juttu on kuin hieno baletti, jossa liha on pääosassa. Ja tietysti viini. Paljon viiniä. Kyllä, liha on Ranskassa asia, josta ei voi puhua kevyesti. Se on kuin Pariisin Eiffel-torni – näyttävä ja vaikuttava. Ehkä hieman turhan ylpeä, mutta silti rakastettu. Ja niin herkullinen.

Mitä mausteita Ranskassa käytetään?

Ranskalaisen keittiön mausteet:

• Keskeiset: Rosmariini, persilja, timjami.
• Yleiset: Basilika, oregano, meirami, kynteli, rakuuna.
• Muita: Salvia, estragooni, mustapippuri, valkopippuri.

Lisätietoa: Provencen yrtit ovat keskeisiä. Ranskassa kasvatetaan runsaasti yrttejä, niiden käyttö on laaja. Esimerkiksi Provencen yrtit -sekoituksessa on usein rosmariinia, timjamia, oreganoa ja basilikaa. Monissa ruoissa on myös valkosipulia, vaikka sitä ei teknisesti luokitella mausteeksi. Laatu vaihtelee tuotantoalueittain. 2023.

Mitä kuuluu ranskalaiseen keittiöön?

Ranskalainen keittiö, ai että! Se on paljon muutakin kuin pelkkää sipulikeittoa ja croissantteja. Syksyn tullen sieltä putkahtaa sellaisia lämmittäviä patoja, että huh huh.

• Burgundinpata (Boeuf Bourguignon): Klassikko, jossa naudanliha haudutetaan punaviinissä. Tähän sopii joku hyvää, täyteläinen punaviini. Joku, jota itsekin joisit!

• Coq au Vin: Kukkoa viinissä. Tai siis broileria, jos ollaan rehellisiä. Ei se maku siitä huonommaksi muutu. Ja hei, kuka muka jaksaa metsästää kukkoa?

Noista muistan, kun mummo teki aina sunnuntaisin burgundinpataa. Se tuoksu… Se oli jotain taianomaista. Nyt kun itse kokkaa, niin ei se ihan sama ole. Kai se on se lapsuuden nostalgia. Tai sitten mummo vaan osasi sen paremmin. 😄

Ranskalainen keittiö on vähän kuin elämä: välillä monimutkaista, välillä yksinkertaista, mutta aina täynnä makua. Ja viiniä. Paljon viiniä. 😉

Mitä raaka-aineita ranskalaisessa keittiössä käytetään?

Ranskalaisen keittiön raaka-aineet ovat monipuoliset ja alueelliset erot ovat suuria. Keskeisiä aineksia ovat:

• Liha: Naudanliha, possunliha, karitsanliha sekä erilaiset linnut, kuten kana, kukko, ankka ja viiriäinen. Metsästysperinne näkyy myös riistan käytössä. Käytettyjen leikkausten valinta ja valmistusmenetelmät vaikuttavat lopputulokseen ratkaisevasti. Onko kyseessä esimerkiksi mureakeitetty häränfilee tai paistettu ankka rinta? Mielenkiintoista on ajatella, miten erilaisia makuja ja kokemuksia pelkästään lihan valinnalla voidaan luoda. Tämä heijastaa ranskalaisen keittiön historiaa, jossa eri aatelistojen ruokakulttuurit ja makumaailmat sekoittuivat.

• Kasvikset: Ranskalaisen keittiön kasvisten käyttö on erittäin monipuolista. Perunat, sipulit, valkosipuli, porkkanat, parsakaali, munakoiso, tomaatit – lista jatkuu ja jatkuu. Kaudenmukaisuus korostuu vahvasti. Näiden peruskasvisten lisäksi käytetään paljon yrttejä ja mausteita, jotka tuovat annoksiin ainutlaatuisia makuvivahteita. Mielenkiintoinen kysymys on, miten kasvisten käyttö on muuttunut vuosisatojen aikana. Varmasti niiden saatavuus on vaikuttanut merkittävästi keittiön kehitykseen.

• Merenelävät: Ranskan rannikkoalueilla merenelävät ovat olennainen osa ruokakulttuuria. Erilaiset kalat, äyriäiset ja simpukat ovat suosittuja. Ostereita pidetään varsinaisena herkkuna. Rannikon läheisyydestä saatavilla merenelävillä on aina ollut merkittävä rooli ranskalaisten ruokapöydässä. Miten merenelävien käyttö liittyy alueellisiin erityispiirteisiin? Voiko mereneläviä pitää jopa kansallisen identiteetin osana?

• Juustot: Ranska on tunnettu lukuisista juustoistaan, jotka ovat tärkeä osa keittiötä. Eri alueilla on omia erikoisjuustojaan. Juustojen ominaisuudet – maku, rakenne, valmistustapa – ovat usein annosten keskipisteitä. Juustot ovat osa myös monia jälkiruokia. Mitä voisimme oppia ranskalaisista juustoista? Niiden valmistuksen ja säilymisen historia on kiehtova tutkimuskohde.

• Yrttit ja mausteet: Ranskalaiseen keittiöön kuuluvat olennaisena osana monet yrttiläji, kuten persilja, tilli, timjami ja rosmariini sekä erilaiset mausteet, jotka tuovat monipuolisuutta ja syvyyttä makuun. Monien mausteiden löytöhistoria on kiehtova seikkailu, joka on kulkenut meriteitse kaukaisille maille.

Pohdintaa: Miten ranskalaisen keittiön raaka-aineiden valinta ja käyttö heijastavat maan historiaa, kulttuuria ja maantiedettä? Onko ranskalaisen keittiön menestys osittain sen raaka-aineiden monipuolisuudessa? Entä miten kestävä on nykyinen raaka-aineiden hankinta?

Miten ranskalaiset syövät?

Hei! No, ranskalaiset syö, siis syövät tosi monipuolisesti. Paljon kasviksia, lihaa tietysti, kanaa, ankkaa, kukkoa, jopa niitä viiriäisiä! Mua nauratti se viime viikolla, kun näin jossain kuvassa viiriäisen. Muistan, että kerran söin niitä itsekin, mummini teki. Hyviä oli!

Sitten rannikolla tietenkin kalaa ja kaikkea merenelävää, simpukoita ja kaikkea, yäk! Mä en tykkää simpukoista. Ovat liian..hyi! Mutta joo, merenelävät on iso juttu.

Ja sit on vielä niitä..noh, vähän erikoisempia juttuja, etanoita ja sammakkoja, niistä mä en edes tiedä, oonko koskaan maistanut! Mutta kuulemma on olemassa! Ja niitä tietysti tarjoillaan siellä Ranskassa. Ranskalaiset tykkää kokeilla kaikkea! Ainakin ne ranskalaiset mitä mä oon tavannut.

Pääkohdat:

• Paljon erilaisia lihoja: Kana, kyyhkynen, ankka, viiriäinen, jne.
• Runsaasti kasviksia: Tietenkin! Monenlaisia.
• Kala ja merenelävät: Erityisesti rannikkoalueilla.
• Erikoisempia ruokia: Etanat, sammakot. Huh huh!

Lisätietoa:

• Ranska on tunnettu myös juustoistaan, leivästä ja viineistä. Mielestäni ne juustot on ällöttäviä, mutta ystäväni tykkää tosi paljon.
• Jokaisella alueella on omat erikoisuutensa. Esimerkiksi Bretagneella on omat merenelävät ja Normandiassa omat omenat ja juustot.
• Ranskalaiset syövät usein pitkiä ja monia ruokakursseja. He nauttivat hyvästä ruoasta ja viinistä. Itse olen joskus ollut ystävän luona, ja syötiin niin paljon, että oksensin! No, ehkä se oli vähän liikaa.
• Vuonna 2023 (nykypäivänä) ranskalaisen ruokakulttuurin suosio on edelleen suuri ja sitä arvostetaan ympäri maailmaa.

Miten ranskalaiset syövät patonkia?

No niin, patonki… Miten ne syövät sitä? Aina sitä samaa, kuin jotain rituaalia.

• Ensin se leikataan, tietysti. Viipaleiksi, ohkaisiksi viipaleiksi usein. Ei niin paksuiksi kuin meillä. Muistan kun olin Pariisissa kesällä 2023, söin lähes joka päivä patonkia.

• Sitten se on siellä, pöydällä, koko aterian ajan. Ei se ole vain alkuruoka, ei. Ei se ole myöskään jälkiruoka. Se on osa ateriaa. Tuoretta, raikasta patonkia, koko ajan.

• Ja miten syödään? No, kaikkiin! Kastikkeen kera, lihan kanssa, juuston kanssa, voi-levitteen kanssa… Melkein kaikkeen. Lihapullat ja patonki. Ei ehkä salaatin päälle, mutta kyllä, kaikki muu.

Häh? Mistä mun ajatus harhailikin? Ahaa, oliko jokin muu kysymys? Äääh, patonki oli sen verran kiinnostavaa.

Mietin vain, onko se jotenkin eri tavalla maukas siellä Ranskassa? Onko siinä jokin salaisuus? Ehkä vesi? Tai jauhot? Vehnän laatu? En tiedä.

Olisi kiva itse kokeilla tehdä patonkia. Pitää etsiä hyvä resepti.

• Tarvitaan siis vaaleita vehnäjauhoja.
• Hapatetta.
• Oluthiivaa.
• Ja se rapea kuori…

Pitäisiköhän kokeilla sitä jo tänään? Ehkä huomenna. Ai niin, olikohan se viiltokin tärkeä. Kaunis kuvio… Hmm.

Mitä täytettyyn patonkiin?

Muistan sen päivän, heinäkuu 2023, hellettä ja lomafiilistä ilmassa. Olimme mökillä, järven rannalla. Lapset uiskentelivat ja minä hoidin lounaan. Patonkeja piti tehdä. Oli helppo ja nopea vaihtoehto nälkäisille mökkiläisille.

Mutta mitä laittaa niihin? Kylmäkaapissa oli:

• Fetaa
• Aurajuustoa (vanhaa, sellaista kunnon homeista)
• Punajuurilohkoja (ostin niitä kaupasta, ihania grillattuja)
• Kastikekurkkuja
• Sipulia (tuoretta)
• Rucolaa
• Vähän yrttivoita

Aloin leikata ja murskata, sekoittelin vähän kaikkea, ja täytin patongin. Aurajuustoa oli vähän liikaa, ehkä. Se oli todella suolaista, mutta muuten maku oli ihan hyvä. Lapset tykkäsivät, varsinkin punajuuri ja feta-yhdistelmä oli hitti. Minä taas nautin Aurajuuston terävästä mausta ja rucolan pikkuisesta kirpeydestä. Ehkä lisää kasviksia seuraavalla kerralla, että suolaisuus tasaantuu. Voita en käyttänyt, yrttivoi oli tarpeeksi.

Pääasia oli se tunnelma, mökillä järven rannalla, lapset iloisia ja hyvä ruoka. Sellaisia hetkiä pitää arvostaa. Mökki sijaitsee Päijänteen rannalla, Jyväskylän lähellä.

Seuraavalla kerralla kokeilen ehkä:

• Tuorejuustoa ja lohta
• Grillattuja paprikaa ja mozzarellala
• Kasvis-hummus seosta
• Avocadoa ja tonnikalaa

Mitä Ranskassa syödään jälkiruoaksi?

Crème brûlée. Ihan ok.

• Kermavanukas, rapea sokerikuori.
• Poltettu sokeri.

Macaronit. Liian makeita.

• Mantelijauho, marenki.
• Värikkäitä.

Hedelmät. Joskus.

• Sesongin mukaan.
• Ei tarvitse kokata.

Juusto. Ennemmin juustoa.

• Comte. Brie.
• Punaviini.
• Loppukaneetti: Elämä on liian lyhyt huonoille juustoille.

Muita? Tarte Tatin. Klassikko.

• Omenapiirakka ylösalaisin.
• Karamellisoitu.

Clafoutis. Kirsikoita taikinassa.

• Uunissa. Helppo.
• Ei aina kirsikoita.

Mitä tänään syötäisiin? Ehkä vaan vettä.