Mitä tarkoittaa jokaisen oikeus?

0 katselukertaa
Suomessa jokaisenoikeudet tarkoittavat kaikkien ihmisten vapautta ja oikeutta liikkua sekä oleskella luonnossa riippumatta alueen omistajasta. Tämä periaate antaa mahdollisuuden nauttia metsistä, vesistöistä ja luonnon antimista vastuullisesti maaseudulla sekä kaupunkien lähimetsissä. Toiminta edellyttää aina luonnon kunnioittamista, maanomistajien oikeuksien huomioimista ja muiden ihmisten rauhan takaamista jokaisena vuodenaikana.
Kommentti 0 tykkäystä

Jokaisenoikeudet: Vapaus liikkua ja oleskella luonnossa

Suomen luonnossa liikkuminen perustuu kaikkia koskeviin vapauksiin. Oikea ymmärrys näistä periaatteista takaa turvallisen ja laillisen tavan nauttia ympäristöstä ilman pelkoa sääntöjen rikkomisesta tai vahingonkorvauksista. Tutustu tarkkoihin määräyksiin välttääksesi turhat epäselvyydet ja suojellaksesi jokaisenoikeudet yhteistä luontoamme.

Mitä tarkoittaa jokaisen oikeus ja miten se toimii käytännössä?

Jokaisenoikeudet tarkoittavat jokaisen ihmisen oikeutta nauttia luonnosta ja käyttää sitä virkistäytymiseen riippumatta siitä, kuka alueen maan omistaa. Luonnossa liikkuminen, oleskelu ja oikeus liikkua luonnossa on Suomessa laajasti sallittua, kunhan toiminta ei aiheuta haittaa tai häiriötä luonnolle tai muille ihmisille.

Suomi tarjoaa upeat puitteet ulkoiluun, sillä metsät kattavat maapinta-alasta noin 75 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että valtava määrä luontoalueita on meidän kaikkien saavutettavissa. Jokaisenoikeudet ovat voimassa niin suomalaisille kuin ulkomaisillekin vierailijoille. Ne luovat perustan sille ainutlaatuiselle luontosuhteelle, josta olemme tunnettuja maailmanlaajuisesti. Mutta vapaus tuo mukanaan myös suuren vastuun.

Aluksi luulin itsekin, että voisin vaeltaa aivan missä tahansa ilman mitään rajoituksia. Ensimmäisellä omalla retkelläni vuosia sitten kävelin epähuomiossa liian lähelle pientä kesämökkiä, ja tilanne oli molemmin puolin vaivaannuttava. Tuo hetki opetti minulle, että rajat on tunnettava. Kyse ei ole vain laista, vaan toisten kunnioittamisesta.

Mitä luonnossa saa tehdä ilman erillistä lupaa?

Jokaisenoikeudet luonnossa sallivat liikkumisen jalan, hiihtäen, pyöräillen ja ratsastaen alueilla, jotka eivät ole erityisessä käytössä. Erityisellä käytöllä tarkoitetaan esimerkiksi viljeltyjä peltoja, istutuksia tai piha-alueita, joille ei saa astua ilman lupaa.

Sallittua on myös tilapäinen oleskelu ja yöpyminen esimerkiksi teltassa, kunhan etäisyys asutukseen on riittävä. Luonnonmarjojen, sienien ja rauhoittamattomien kasvien poimiminen on täysin vapaata kaikilla alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua. Arvioiden mukaan Suomen metsistä poimitaan vuosittain vain noin 3-10 prosenttia kaikesta syötävästä marjasadosta, joten tilaa ja antimia riittää jokaiselle retkeilijälle. Myös onkiminen ja pilkkiminen kuuluvat yleisiin oikeuksiin vesistöissämme.

Monet oppaat neuvovat pystyttämään teltan minne tahansa kauniille paikalle. Olen kuitenkin huomannut, että herkillä alueilla - kuten sammalkatastrofeille alttiilla kallioilla tai soistuvilla rannoilla - on parempi valita valmis, kulunut leiripaikka. Maaperän kuluminen on todellinen ongelma suosituilla reiteillä, ja meidän tehtävämme on minimoida oma jälkemme.

Mitkä asiat ovat kiellettyjä jokaisenoikeuksien nojalla?

Jokaisenoikeus ei anna lupaa toimia tavoilla, jotka aiheuttavat vahinkoa maanomistajalle tai luonnolle. Suurin ja yleisin väärinkäsitys liittyy usein avotulen tekoon, joka vaatii aina maanomistajan nimenomaisen luvan.

Kiellettyjen asioiden listalla on selkeästi asutuksen ja pihapiirin häiritseminen. Etäisyyden asuinrakennuksiin on oltava niin suuri, ettei toiminta aiheuta näkö- tai kuulohaittaa. Elävien tai kaatuneiden puunrunkojen vahingoittaminen tai ottaminen on kiellettyä. Et siis saa taittaa edes kuivaa oksaa elävästä puusta nuotiotarpeiksi. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla liikkuminen maastossa vaatii aina erillisen luvan, samoin kuin metsästys ja kalastus muilla tavoilla kuin onkimalla tai pilkkimällä.

Olin kerran ryhmässä, jossa eräs retkeilijä alkoi kerätä kelopuun palasia maasta nuotiota varten. Jouduin keskeyttämään hänet ja selittämään, että jopa kuollut puuaines kuuluu maanomistajalle ja on tärkeä osa metsän ekosysteemiä. Se oli pieni, mutta herättävä oppitunti siitä, miten helposti rikomme sääntöjä tietämättämme.

Sallitut ja kielletyt toiminnot pähkinänkuoressa

On tärkeää tietää tarkasti, missä menee sallitun ja kielletyn toiminnan raja luonnossa liikuttaessa.

Sallitut toiminnot

  • Jalan, hiihtäen, pyöräillen ja ratsastaen luonnossa
  • Tilapäinen telttailu riittävän etäisyyden päässä pihapiireistä
  • Villimarjojen, sienien ja rauhoittamattomien kasvien poiminta
  • Uinti, veneily, onkiminen ja pilkkiminen vesistöissä

Kielletyt toiminnot

  • Avotulen sytyttäminen ilman maanomistajan lupaa
  • Oksien taittaminen, kuoren irrottaminen tai puun kaataminen
  • Ajaminen maastossa autolla, mönkijällä tai moottoripyörällä
  • Roskaaminen, eläinten häiritseminen ja liian lähellä pihoja oleskelu
Kuten huomataan, perussääntö on yksinkertainen. Kaikki liikkuminen ja kerääminen, joka ei muuta tai vahingoita ympäristöä, on yleensä sallittua. Kaikki luontoa vahingoittava tai muiden rauhaa rikkovat teot sen sijaan vaativat aina erillisen luvan.

Kallen retkeilykokemus: Eksymisestä oikeaan oppiin

Kalle, 34-vuotias helsinkiläinen ohjelmistosuunnittelija, päätti viettää viikonlopun Nuuksion kansallispuiston ulkopuolella sijaitsevassa talousmetsässä. Hän halusi paeta kaupungin melua ja testata uutta riippumattoaan.

Ensimmäisenä iltana Kalle pystytti leirinsä kauniille paikalle, mutta heräsi aamulla siihen, että läheisen talon koira haukkui aivan teltan vieressä. Hän tajusi olleensa liian lähellä yksityistä pihapiiriä maaston muotojen hämätessä etäisyyden arvioinnissa.

Hän pakkasi tavaransa nopeasti ja siirtyi syvemmälle metsään, reilusti yli puolen kilometrin päähän seuraavasta talosta. Hän katsoi kartasta tarkasti tonttien rajat varmistaakseen, ettei häiritsisi ketään.

Uudessa paikassa Kalle vietti rauhallisen yön ja keräsi litran mustikoita aamupalaksi. Hän ymmärsi, että jokaisenoikeudet vaativat aktiivista vastuunottoa ja kartan lukemista, jotta luonnosta voi nauttia ketään haittaamatta.

Laajenna tietämystäsi

Mistä tiedän, olenko liian lähellä jonkun pihapiiriä?

Nyrkkisääntönä on, että toimintasi ei saa näkyä tai kuulua häiritsevästi asukkaiden kotirauhan alueelle. Jos näet suoran näköyhteyden talon ikkunoihin tai terassille, olet todennäköisesti liian lähellä ja leiri tai reitti kannattaa siirtää suosiolla kauemmas.

Saako jokaisenoikeuksien varjolla kerätä sammalta tai jäkälää?

Ei saa. Sammaleen, jäkälän, maa-aineksen tai vaikkapa puiden pakurikääpien kerääminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin. Niiden ottaminen vaatii aina maanomistajan suoran luvan, sillä kerääminen vahingoittaa maaperää ja kasvuympäristöä pysyvästi.

Koskevatko jokaisenoikeudet myös kansallispuistoja?

Kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla jokaisenoikeuksia on usein rajoitettu alueen suojelemiseksi. Liikkuminen voi olla sallittua vain merkityillä poluilla, ja telttailu sekä tulenteko on yleensä rajattu vain niille erikseen osoitetuille paikoille.

Jos haluat oppia lisää luonnossa liikkumisen säännöistä, lue myös oppaamme siitä, saako pellolla kävellä talvella?

Avainkohdat

Kunnioita kotirauhaa ja yksityisaluetta

Pihapiirit, viljellyt pellot ja istutukset ovat alueita, joilla liikkuminen ja oleskelu vaativat aina lupaa.

Avotuli ei kuulu jokaisenoikeuksiin

Nuotion tai muun avotulen tekemiseen tarvitaan poikkeuksetta maanomistajan suostumus, toisin kuin retkikeittimen käyttöön.

Poimi vapaasti marjoja ja sieniä

Rauhoittamattomien kasvien, luonnonmarjojen ja sienien kerääminen on sallittua kaikille alueilla, joilla saa muutenkin liikkua.