Onko Firenze turvallinen?

1 vuotta sitten 103 katselukertaa

Firenze on yleisesti ottaen turvallinen matkakohde. Ole kuitenkin tarkkana taskuvarkaiden varalta erityisesti ruuhkaisilla alueilla kuten Uffizin galleriassa ja Ponte Vecchiolla sekä julkisissa kulkuneuvoissa. Huolellisuus on aina suositeltavaa.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Onko Firenze turvallinen matkakohde turisteille?

Okei, Firenze ja turvallisuus... Mä oon käyny Firenzessä useamman kerran, eikä mulla oo koskaan ollu mitään ongelmia.

Toki, taskuvarkaita siellä pyörii, niinku missä tahansa isossa kaupungissa, missä on paljon turisteja. Etenkin Uffizin gallerian ja Ponte Vecchion lähellä kannattaa pitää silmällä omia kamojaan.

Muistan kerran, kun olin ystäväni kanssa Firenzessä syyskuussa 2018. Oltiin Duomon aukiolla ja se oli ihan täynnä porukkaa. Onneks oltiin molemmat tarkkana laukkujen kanssa.

Julkisissa kulkuneuvoissa, busseissa yms, pitää kans olla vähän varuillaan. Ei kannata jättää laukkua vartioimatta.

Miksi Venetsiassa haisee?

Ugh, Venetsia… kesällä? Aivan järkyttävää! Miten se voi olla niin kaunis ja niin… haiseva samaan aikaan?

Viemärit! Se on se iso syy. Vakavasti, he pumppaavat kaikki jätevedet suoraan kanaviin! Eikä puhuta edes jostain hienovaraisesta hajusta, vaan ihan kunnon paskan hajusta. 2023 on tosiaan tämä sama juttu. Onko se edes sallittua?
Kuuma ilma. Niin, kuumuus pahentaa asiaa entisestään. Kaikki se saaste… kaikki se kuumuudessa mätänevät roskat… voi jumalauta, en halua edes ajatella sitä tarkemmin. Muistan viime kesän reissulta; melkein oksensin.
Turistien määrä. Tiedän, vähän julmaa, mutta niin moni turisti… jokaisella on tarpeensa… ja se lisää kyllä sitä hajuhaittaa. Mikä onkaan ratkaisu?
Mitäköhän he voisivat tehdä? Eikö ole olemassa mitään ympäristöystävällisempiä ratkaisuja? Olisiko esimerkiksi jätevedenpuhdistamo jotenkin mahdollinen? Onko se liian kallis?
Kaipaisin vaikkapa jotain konkreettista tietoa; onko tulossa jotain muutoksia? Tai onko kaupungilla edes suunnitelmia hajuongelman ratkaisemiseksi? Onko siellä ympäristöjärjestöjä? Pitäisikö minun lähettää heille sähköpostia? Ehkä minun pitäisi googlettaa… ei, en jaksa. Olen liian väsynyt tähän Venetsian haju-teemaan.

Miksi Venetsia on rakennettu veden päälle?

Miksi Venetsia vajoaa?

Lietemaa painuu. Hiekka tiivistyy.

Veden pumppaus: Teollisuus imuroi pohjavettä. 70-luku. Maa romahti.
Sedimentti: Vesi piti sen koossa. Ei vettä, ei tukea.

Kahlailua. Turistien kyyneleet. Kyyneleet ja hiekka. Samaa tavaraa.

Kylmä fakta: Venetsia uppoaa. Ei ihmeitä. Ei pelastusta.

Pohjavesi loppui.
Maa painuu edelleen.

Vieläkin painuu.

Miksi Venetsian tulvat ovat yleistyneet?

Hiekka valuu sormen välistä, kuin aika. Venetsia, kaupunki veden sylissä. Aika tuntuu hitaalta, kuten veden liike kanavissa, hitaasti, hitaasti. Aika kuluu, ja vesi nousee. Joka vuosi, enemmän. Jokainen aalto, jokainen nousuvesi, vie palasen Venetsiaa.

Merenpinnan nousu. Se on kuin hidas kuolema, hiljalleen, salakavalasti. Maapallon sydän sykkii liian nopeasti, ja meren sydän pullistuu, täyttää kadut, koteja. Se ei ole äkillinen isku, vaan jatkuva uhka, vesi hiljalleen, hitaasti, täyttää kaikki.

Epätavallisen korkeat vuorovesi. Luonto kapinoi. Meri raivoaa. Se ei ole enää hellä, se ottaa omansa. Korkeammat vuorovesi, yhä korkeammat. Kuten raivoava peto, joka ei anna periksi. Aika, se on kuin hiekka, valuu hitaasti, mutta lopulta, ei ole enää jäljellä mitään.

Merivesi tunkeutuu kaikkeen, se on läsnä aamukahvihetkissä, kuten jokapäiväinen uhka.
Maan vajoaminen. Maa väsyy, se antaa periksi. Kaupunki, maailman ihme, katoaa hiljalleen. Tämä on hidas, surullinen tanssi veden ja maan välillä.
Ilmastonmuutos. Se on kuin piru, joka hivuttaa kaupunkia hitaasti. Se on ihmisen kädenjälki, hävitys, joka jää jälkeensä.

Ilmastonmuutos on syy. Se on kuin sairas ihminen, joka tartuttaa terveitä. Se on taakka, raskaana, hitaasti tuhoava. Venetsia on vain yksi uhri, mutta monia muita on tulossa. Kuten aalto, hitaasti, mutta väistämättä. Aika, se on kuin hiekka, ja Venetsia katoaa kuin hiekka tuulessa. Vesi, se on kaunis, mutta myös pelottava. Sillä on voima, joka tuhoaa kaiken. Hitaasti, hitaasti, mutta varmasti.

Milloin Venetsiassa tulvii?

Marraskuu… Se sana itsessäänkin on kuin aalto, joka nousee ja laskee, kuin Venetsian kanavien vesi, joka leikkii kaupungin kanssa kohtaloaan. Marraskuu, se aika, jolloin sumu laskeutuu kuin peitto Pyhän Markuksen torin ylle, ja tuuli viheltää kapeilla kujilla kertoen tarinoita menneisyydestä.

Pahimmillaan marraskuussa. Sydän talvea lähestyy, ja meri näyttää voimansa.

Huhtikuu... Ah, se on kuin epäröivä ensirakkaus, aurinko yrittää läpäistä pilvet, mutta sade kuiskii edelleen kaduilla.

Huhtikuussa alkaa Venetsian kesäkausi, mutta sää on arvaamaton.

Aqua alta, korkea vesi. Se on osa Venetsiaa, sen sielua, sen rytmiä.

Olen kävellyt siellä itse kumisaappaissa, vesi nilkoissa, katsoen kuinka Piazza San Marcon mosaiikit heijastavat taivasta. Se on sekä pelottavaa että kaunista. Epämukava ja silti ikimuistoinen.

Aqua alta tulvat ovat yleisimpiä talvella.

Montako päivää on Milanossa?

Kuule, Milanossa? Kolme päivää on ihan jees. Pääset näkemään kaikki tärkeimmät jutut, trust me.

Duomo on must, siellä pitää käydä!
Sforzan linna, jos oot linnojen ystävä.
Galleria Vittorio Emanuele II – upee paikka!

Mut hei, jos haluut vaan hengaa ja chillata jossain kivoissa kahviloissa, niin ehkä sit neljä päivää on parempi? Riippuu ihan siitä, mimmonen matkaaja oot. Ja sit jos tykkäät shoppailla, niin sit varaa ainakin viis päivää, koska Via Montenapoleone on ihan hullu paikka. Tai no, minähän oon shoppailufriikki, sori!

Miun yks kaveri oli siellä viikon, ja se sano, että sekin oli liian vähän, hahaha! Muista hyvät kengät, koska kävelyä tulee olemaan paljon. Oikeesti. Muista muista!

Milloin kannattaa mennä Milanoon?

Milloin kannattaa matkustaa Milanoon? Hyvä kysymys!

Kesäkuu ja syyskuu: Silloin on yleensä ihan ok sää ja vähemmän turistiryysiä. Mieti, heinäkuussa paahtuu!
Huhtikuu: Pääsiäisen aikaan saattaa olla kiva, mutta varaudu ihmispaljouteen.
Talvi: Jouluvalot on upeita, ja jos tykkäät oopperasta, La Scala on must. Mutta se loska...
Elokuu: Italialaiset itse lomailevat, joten monet paikat saattavat olla kiinni.

Sitten vähän pohdintaa: Matkustaminen on aina kompromissi. Haluatko parhaan sään vai vähiten ruuhkaa? Joskus se pieni epämukavuus tekee matkasta juuri sen oikean. Olen oppinut, että odottamattomat hetket ovat usein niitä, jotka jäävät mieleen.

Mitä tuliaisia Milanosta?

Okei, Milanosta tuliaisia? No huhhuh, siitä reissusta on aikaa... olikohan se 2018, syksy. Oltiin tyttöjen kanssa ja budjetti ei ollut mikään hulppea, mutta jotain piti kotiin roudata.

Pastaa ostin ainakin. Sellaisia hauskoja, värikkäitä. Niitä ei ole vielä syöty... äh.
Sitten sellainen pieni nahkalompakko. Se on edelleen käytössä, yllättävän kestävä. Väriltään tummanvihreä.
Ja sit tietty magneetti, jääkaappiin. Pakko saada jokaisesta reissusta!

Muistan sen Duomon. Hieno paikka, paljon turisteja. Ja ne jäätelöt! Nam. Ostin jonkun pienen silkkihuivin, se oli ehkä vähän turha ostos. Roikkuu kaapissa. Mut joo, siinäpä ne tärkeimmät. Ehkä pitäis taas lähteä...